Eilen 17:20 autoradiossani alkoi vilkkua teksti ALARM ja Yle Suomen kanavalta kuului kaksikielinen ilmoitus: tulossa tärkeä tiedote, snart följer en viktig meddelande.
Ja tulihan se: Tampereen lähistöllä oli nähty karhu, joten ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Viranomaiset pelasivat varman päälle sillä karhu on tunnetusti arka eläin, joka pakenee ihmisiä. Olin aikoinaan kuvaamassa karhua itärajalla ja kopissa piti noudattaa äärimmäistä hiljaisuutta, jottei karhu olisi säikähtänyt pois.
Tieto Tampereen karhusta välittyi reaaliajassa koko Suomeen. Nykytekniikalla pitäisi totisesti pystyä parempaan! Eikö radiolähetystä olisi voinut rajata vain Tampereen lähiseudun asemiin?
Huvittavaa muuten tämä kaksikielisyyden pakko. Ilmoitus tulevasta viestistä toistettiin moneen kertaan ruotsiksi, mutta itse viesti oli vain suomeksi. Mahtoi siinä joku ummikkoruotsalainen Pohjanmaalla jäädä ihmettelemään, mitä oikein oli tapahtunut.
Ne, jotka varoituksen kuulivat ja ymmärsivät, toimivat päinvastoin kuin piti. Sisätiloihin siirtymisen sijaan he ryntäsivät ulos tapahtumia seuraamaan.
Arvaan, että monella oli mukanaan uusi digikamera ja mielessä toive napata kuva city-karhusta. Pataljoonan verran poliiseja ja metsästäjiä oli myös kiitollinen kuvauskohde. Tunnen piston sydämessäni, sillä omakin nokka on tullut joskus laitettua kyseenalaisiin paikkoihin hyvin kuvien toivossa.
Seuraava hätätiedote voi liittyä lento- tai tehdasonnettomuuteen, pahaan kolariin tai vaikka karanneeseen leijonaan (kuka vielä muistaa Ruokolahden ja kesän 1992?). Silloin viranomaisten kannattaa harkita, kumpi on nykyään suurempi riski: uhkaavasta tapahtumasta tiedottaminen vai siitä vaikeneminen. Perinteiset tiedottamisen metodit eivät välttämättä enää päde.
Pitäisikö uteliaisuusefektiä käyttää jopa hyödyksi? Ilmoittamalla, että karhu on havaittu läheisessä kaupunginosassa uteliaat saadaan suuntaamaan kulkunsa sinne ja siten pysymään poissa jaloista.
Hyviä ideoita, mutta aivan liian vaativaa viranomaisille...
VastaaPoistaSe olisi kyllä jo hyvä alku, jos jalkapallon katseluani jätettäisiin häiritsemättä tulevien "Karhu nähty perähikiällä" -tapahtumien takia.
Voi hirveää, jalkapallo-ottelua tai radio-ohjelman kuuntelua häiritsi hätätiedote!
VastaaPoistaOletteko ajatelleet, että kaikki eivät ole television tai radion äärellä tiedotteen aikana - koska tiedote lähetetään koko maan alueella, monet saavat vaaratilanteesta tiedon kun joku tuttu, tiedotteen kuullut siitä ilmoittaa.
Tosiaan, asian voi nähdä näinkin: sopivan järjestelmän puuttuessa valtio on tavallaan ulkoistanut tiedottamisen kansalaisille itselleen. Paikalliset tiedotteet lähetetään valtakunnallisena jakeluna siinä toivossa, että ystävät ja sukulaiset hoitavat tiedon perille puhelimitse.
VastaaPoistaKellään ei ole rohkeutta suunnitella tiedotusten kohdistamista rajatummille alueille, sillä periaatteessa silloin joku tiedon tarvitsija saattaisi jäädä ilman, mikä pahimmillaan johtaisishenkien menetykseen. Kaikella on tietenkin rajansa; ei tällaisen tapauksen takia koko yhteiskuntaa kannata pysäyttää.
VastaaPoistaLienee selvää, että tässä tapauksessa hätätiedotteen lähettäminen johti suurempiin riskeihin, koska sen takia alueelle tuli lisää ihmisiä. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä ihmisten käyttäytyminen oli aikaisempien tapausten perusteella tiedossa. Logiikka on varmaankin se, että ihmiset saavat joutua vaaraan, jos he tekevät sen omasta tahdostaan, ja kaikille pitää tarjota mahdollisuus suojautua.