Kysyin aikoinaan tuoreelta liikenne- ja viestintäministeriltä Leena Luhtaselta (2003-2005), miksi Suomi halusi kiirehtiä television digitalisointia. Näki, ettei hän tuntenut asiaa kovin syvällisesti, mutta mainitsi sen, mitä avustajat olivat kertoneet: taajuudet ovat arvokas ja uusiutumaton luonnonvara, siksi niitä on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Analogisilta kanavilta vapautuvat taajuudet piti antaa mobiilitekniikoiden käyttöön.
Analogiset lähetykset lopetettiin lähes kolme vuotta sitten, mutta kiirehtimisestä ei koitunut Suomelle mitään hyötyä. Taajuusalueiden allokointi on tehtävä yhdessä naapurimaiden kanssa, mieluusti vähintään EU-tasolla tai maailmanlaajuisesti. Tv-taajuuksien kierrätys muuhun käyttöön on mahdollista vasta, kun kaikki maat ovat sulkeneet analogisen televisionsa. Suomella ei ole mahdollisuuksia sooloiluun, vaikka miten pioneereja oltaisiin.
Marraskuussa 2007 järjestetty kansainvälinen taajuuskonferenssi päätti varata televisiolta vapautuvan UHF-alueen ylimmät taajuudet (790-862 MHz) matkaviestinkäyttöä varten. Suomi olisi halunnut paljon enemmän taajuuksia matkapuhelinkäyttöön, mutta joutui taipumaan kompromissiin. Taajuudet 470-790 MHz säilynevät jatkossakin tv-käytössä, joskin niille mahtuu aiempaa enemmän kanavia ja hd-kuvaa.
Toisin sanoen Suomen väitteet pikaisen digitalisoinnin hyödyistä olivat taajuuksien näkökulmasta pelkkää ilmaa. Mitään päätöksiä ei ollut, eikä Suomella ollut muutenkaan mahdollisuuksia sooloiluun. Olisi ollut noloa, jos Suomi olisi hävinnyt täysin kansainvälisen kädenväännön taajuuksien käytöstä. Onneksi 72 megahertsiä saatiin mobiilikäyttöön -- mutta päätös tulee voimaan vasta vuonna 2015, kun viimeisetkin EU-maat ovat digitoineet oman televisionsa. Näissä hommissa pitää edetä hitaimman, ei nopeimman mukaan.
Seuraava taajuuskonferenssi järjestetään muuten ensi vuonna. Saa nähdä, mitä siellä päätetään taajuuksista.
Ammattikäyttöön tarkoitetut langattomat mikrofonit käyttävät niin ikään 800 MHz taajuusaluetta. Alueella 694-790 MHz toimivat mikrofonit saavat nykyisen suunnitelman mukaan olla käytössä vuoteen 2015 asti, sen jälkeen niille on löydettävä uudet taajuudet (mahdollisesti 821-832 MHz, missä osa uusista laitteista jo toimii). Joitakin laitteita voi virittää itse, mutta useimmat joudutaan vaihtamaan uusiin. Se tietää isoa tekniikkakustannusta mm. konsertti- ja av-tuotantojen tekijöille.
Taajuuksien tehokas käyttö on jäänyt haaveeksi senkin vuoksi, että tekniikasta on pitkä matka kaupalliseen hyödyntämiseen. Digitan 450-verkko ja kännykkätelevisiolle varattu DVB-H-kanavanippu ovat lähes tyhjän panttina. Tehokkaasta käytöstä ei voi puhuakaan, kun operaattorit harkitsevat järjestelmien alasajoa.
Viime syksynä Suomi järjesti ensimmäinen taajuuksien huutokaupan. Teleoperaattorit maksoivat noin 2500 MHz:n alueista yhteensä 3 797 800 euroa. Pikku summa verrattuna 10 vuoden takaisiin huutokauppoihin, joissa liikuteltiin miljardeja. Näitä alueita tullaan todennäköisesti käyttämään seuraavan sukupolven matkapuhelinverkoissa. Korkeamman taajuuden vuoksi näillä alueilla ei ole mitään tekemistä analogisen eikä digitaalisen television kanssa.
Taajuushallinto on todella mutkikas juttu!
Television digitalisoinnin todellinen tarkoitus ei ollut taajuuksien vapauttaminen eikä vammaispalvelujen turvaaminen vaan maksu-tv:n ajaminen mahdollisimman moneen talouteen.
VastaaPoistaJep - näinhän siinä lopulta kävi. Digitalisointi oli valtiolta mahtava kädenojennus maksu-tv:lle ja kaapelikanaville. Kaikki muut digitalisoinnin hyödyt kuihtuivat matkan varrella -- silti hankkeella oli kaikkien puolueiden tuki.
VastaaPoistaEhkä joskus selviää, ohjasiko joku tapahtumia tähän päämäärään, vai tuliko kehitys todella kaikille yllätyksenä.
Epäilen että ainakaan Jungnerin muistelmista emme tule totuutta löytämään.
VastaaPoistaTaajuuksien säästämisellä perusteltiin myös että maaverkon HD-lähetykset hoidetaan DVB-T2 tekniikalla. Minulla on tästä pahat aavistukset, harva Euroopan maa on sitä ainakaan tässä vaiheessa ottamassa käyttöön eli laitteiden saatavuus voi olla heikkoa.
Kun DNA käyttää vielä omia mastojaankin, niin eihän tavallinen katsoja tiedä minne haravansa suuntaisi. Onneksi satelliittiviritin on jo sisäänrakennettuna kalliimmissa telkkareissa, niin ei monenkaan tarvitse T-verkon HD-lähetyksistä murehtia.
Epäilen että ainakaan Jungnerin muistelmista emme tule totuutta löytämään.
VastaaPoistaTaajuuksien säästämisellä perusteltiin myös että maaverkon HD-lähetykset hoidetaan DVB-T2 tekniikalla. Minulla on tästä pahat aavistukset, harva Euroopan maa on sitä ainakaan tässä vaiheessa ottamassa käyttöön eli laitteiden saatavuus voi olla heikkoa.
Kun DNA käyttää vielä omia mastojaankin, niin eihän tavallinen katsoja tiedä minne haravansa suuntaisi. Onneksi satelliittiviritin on jo sisäänrakennettuna kalliimmissa telkkareissa, niin ei monenkaan tarvitse T-verkon HD-lähetyksistä murehtia.
Hesari tarjosi ilmaista digilehteä ja millaisia arkistojen aarteita sieltä löytyikään. Sananvapauteen erikoistunut oikeustieteen tohtori talvella 2002:
VastaaPoistaHS - Mielipide - 27.1.2002 - 2429 merkkiä - 1. painos
Televisio-ohjelmien jakelun valvonta ei kuulu Yleisradiolle
Yleisradio Oy uhkaa saattaa Maalahden antenniosuuskunnan oikeuteen digi-tv-lähetysten muuntamisesta analogiseksi. Helsingin Sanomien (23. 1. link ) tietojen mukaan myös muut Pohjanmaan rannikon kaapelijakeluyritykset ovat pyytäneet Yleisradio Oy:ltä "lupaa" muuntaa digilähetykset analogisiksi.
Televisio- ja radiotoimintaa ja Yleisradio Oy:tä koskevien lakien mukaan Yleisradio Oy:llä ei ole minkäänlaista toimivaltaa antaa lupaa tai määräyksiä sen ohjelmien jakelusta.
Jakeluverkkoa hallitsevilla yrityksillä on velvollisuus ilman eri korvausta jakaa Yleisradio Oy:n ja muut valtakunnalliset lähetykset. Yleisradiolla eikä muillakaan televisiotoimiluvan haltijoilla ole toimivaltaa puuttua ohjelmien jakeluun.
Yleinen valvontavalta televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain ja säännösten noudattamisesta kuuluu viestintävirastolle. Viestintävirasto on kuitenkin Helsingin Sanomien tietojen mukaan katsonut, että viestintää koskevat lait eivät estä digilähetysten muuntamista analogisiksi.
Yleisradio yrittää ilmeisesti viestintäviraston kannasta poikkeavalla tulkinnallaan painostaa pieniä jakeluyrityksiä uhkailemalla oikeudenkäynnillä.
Yleisradion tekijänoikeudesta esittämä kanta on myös hyvin kyseenalainen. Tekijänoikeuden tarkoitus on suojata tekijää ja lähetysten samanaikaisuutta eikä sinänsä tiettyä lähetystekniikkaa.
Mikäli lähetyksen vastaanottaja käyttää puutteellisia välineitä eikä halua käyttää hyväkseen kaikkia tekniikan hienouksia, ei kyse ole teoksen muuntamisesta.
Yleisradiolle pitäisi riittää se, että television käyttäjät maksavat televisiomaksun. Yleisradiolle ei kuulu se, minkälaisilla vastaanottimilla ja lähiverkoilla käyttäjät ottavat vastaan lähetyksiä.
Perustuslain sananvapaudesta seuraa se, että mikäli sananvapauden käytöstä ja ohjelmien jakelusta ei ole säädetty täsmällisiä rajoituksia, ohjelmien jakelu ja vastaanotto kuuluu jakeluyritysten ja käyttäjien vapaaseen toimintaan.
Nykyisiä säännöksiä ei voi myöskään tulkinnallisesti laajentaa loukkaamaan käyttäjien sananvapautta ottaa vastaan viestejä haluamallaan tavalla. Digitelevisiota koskevaa visiota ei voi viedä läpi sanelemalla ja pakottamalla katsojat hankkimaan tietyt laitteet.
Riitta Ollila
oikeustieteen tohtori
Oulu
YLE halusi lakiteitse estää digisignaalin muuntamisen analogiseksi, vaikkei sopivaa pykälää tähän löytynytkään. Samasta syystä haluttiin kieltää sairaaloiden ja taloyhtiöiden omat analogiaboksit. Nämä hankkeet ovat todellinen musta läiskä Suomen digi-tv-historiassa.
VastaaPoistaSamaan ryhmään kuuluu myös RKP:n tammikuussa 2002 julkaisema kannanotto. Puolue halusi aikaistaa digisiirtymää kahdella vuodella, koska sen mielestä vuoden 2006 takaraja oli liian kaukana.
Ehkä pakkoruotsi ja pakkodigi jollain hämärällä tavalla liittyvät toisiinsa :)
VastaaPoistaJoka tapauksessa jo v 2002 asia näytti aivan selvältä:
"HS - Kotimaa - 12.10.2002 - 1281 merkkiä - 1. painos
Digiohjelmien siirto analogisiksi voi jatkua Maalahdella
Maalahden tv-osuuskunta voi jatkaa FST:n digitaalisten ohjelmia kääntämistä analogisiksi. Digiohjelmien kääntämistä vanhanmallisiksi ei estä ainakaan hallituksen esitys tekijänoikeuslain muutoksesta, joka jätettiin eduskunnalle perjantaina.
Ohjelma voidaan lähettää edelleen tekijänoikeudellisessa mielessä, jos ohjelmasta ei jätetä mitään pois. Uuteen tekijänoikeuslakiin on lisätty selvennys, että lain kannalta ratkaisevaa on signaalin kuljettaman ohjelman sisältö eikä signaalin muotoilu tai käytetty taajuus.
Tekijänoikeuslaki viittaa jakeluvelvoitteeseen. Jos laki määrää lähettämään edelleen tietyt televisiolähetykset, ne voidaan lähettää myös tekijänoikeudellisessa mielessä. "
Ja v 2007 Yle "antaa" sairaaloille kolmen vuoden "siirtymäajan" keskusboksien käyttöön. Millaisia juristeja kuntaliitossa oikein on kun kaikkien huijareiden kanssa ruvetaan neuvottelemaan. Pätevä lakimies olisi haastanut Ylen oikeuteen viestinnän häiritsemisestä - joka muuten on aika vakava rikos.