Päivän kiinnostavin uutinen oli Itellan ilmoitus kokeilusta, jossa asiakkaiden kirjeet avataan postitoimistossa, skannataan ja välitetään perille sähköpostilla. Näin perinteisen postin jakelu voidaan supistaa kahteen kertaan viikossa. Ilmeisesti kirjeet suljetaan skannauksen jälkeen ja toimitetaan perille seuraavan jakelukierroksen yhteydessä. Sähköposti näyttää saapuvat viestit ikään kuin esikatseluna.
Sinänsä hauska idea ja esimerkki siitä, millaisia uusia hyötypalveluita laajakaistan kautta voidaan koteihin tarjota.
Radiossa Itellan edustaja kertoi, että tietosuojasta on huolehdittu. Skannaus tapahtuu ensinnäkin suljetussa tilassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä ja toiseksi työn suorittajilla on vaitiolosopimus.
Tiedoksi vain Itellalle, että sopimus on tarpeeton. Laki määrää joka tapauksessa henkilön pitämään omana tietonaan ne luottamukselliset viestit, jotka on vahingossa nähnyt. Tämä säännös koskee kaikkia kansalaisia, ei yksin Itellan työntekijöitä.
Ajatus postin työntekijöistä skannaamassa ihmisten kirjeitä kuulostaa jokseenkin huvittavalta. Ennen sentraali-santra kuunteli puheluita, nyt lajittelukeskus availee kirjeitä. Mitähän seuraavaksi?
Sopimuksia ja suljettuja huoneita parempi tapa varmistaa viestintäsalaisuuden säilyminen olisi palkata skannaajiksi henkilöitä, jotka eivät ymmärrä suomea. Yleensä puutteellinen kielitaito on työllistymisen este, mutta tässä tapauksessa asia olisi päinvastoin.
Kuka enää saa kirjeitä? Eivätkö lähes kaikki nykyajan kirjeet ole laskuja? Silloin ne voisivat tulla sähköisinä suoraan laskuttajalta. Ylimääräinen skannausvaihe vain lisää kustannuksia.
Uutisen mukaan Itella kustantaa kokeiluun osallistujille myös nettiyhteyden ja tietokoneen. Ilmeisesti takana on ajatus, että jatkossa nämä löytyvät jokaisesta kodista jo valmiina. On turha puhua säästöistä, jos postikierrosten vähentämisen vuoksi joudutaan kustantamaan laitteet ja yhteydet.
Tuota noin, mä olin ihan oikeasti varma siitä, että uutisissa oli tapahtunut virhe. Kyseessä on pakko olla aprillipila, joka on julkaistu vääränä päivänä. Mutta ilmeisesti totuus on ihan oikeasti tarua ihmeellisempää ja tyypit suunnittelevat (ja toteuttavat?) tätä ihan tosissaan.
VastaaPoistaUskomatonta. NetPosti on toki hyvä palvelu, siinä ei ole paperimuodossa missään välissä dokumentti. Laskut, jos yleensä sähköisiä laskuja saa, voi saada vaihtoehtoisesti myös verkkopankkiin, kuten myös palkkakuitit ja tiliotteet. Se on jopa kätevämpää, kuin saada nuo paperisina ja väärinjaon tai katoamisen (joita tapahtuu tosin harvoin) mahdollisuuskin on paljon pienempi.
Mutta paperikirje skannataan ja lähetetään sähköpostiin (ei siis edes NetPostiin)? Siis, aprillipilana juttu olisi loistava, tosijuttuna ei niinkään. Ainakin itselleni perinteinen posti toimii pääsääntöisesti tavaran tai muun materiaalin kuljetuksessa, joita ei syystä tai toisesta voisikaan toimittaa sähköisesti. En tahtoisi saada esimerkiksi lääkereseptejä tai lahjakortteja skannattuna. Niistä ei olisi juurikaan iloa edes. Eikä papereista, joihin vaaditaan allekirjoitus. Näitäkin on. Ajatus muutenkin kenestä tahansa nuuskimassa tarpeettomasti kirjeen sisältöä ei kuulosta kovin tervetulleelta.
Entä tilatut lehdet? Joissain tapauksissa olisin peräti kiitollinen saadessani lehden samalla vaivalla valmiiksi skannattuna. Vaikka kätevämpää edelleen olisi mahdollisuus tilata lehti suoraan digitaalisessa muodossa, vaikka takuuvarmana PDF:nä. Tai epubbina. Suomenkielisen materiaalin suhteen valinnanvaraa on vielä vähän. Ja miten minusta tuntuu siltä, että lehtiä tai postitse tilattuja kirjoja ei skannata... ei myöskään Järvisen uusinta ;)
Ajatus postin työntekijöistä skannaamassa ihmisten kirjeitä kuulostaa jokseenkin huvittavalta.
VastaaPoistaTodellakin. Tämä tapaus kuvastaa hyvin kuinka turha laitos koko Itella on: posteljoonit kantavat päivittäin ihmisten koteihin tekstidataa paperille printattuna.
Sähköisen jakelun edut ovat huomattavia: Tärkeät dokumentit eivät katoa paperikasoihin, kaavakkeet voi täyttää ja palauttaa netissä, tietoturva paranee, paperin tarve vähenee ...
Pari ongelmaa on vielä tosin ratkaistava: sähköinen laatikko ei saa tulvia roskapostista, kaikilla on oltava nettiyhteys ja kaikkien on osattava käyttää järjestelmää.
Valtionvarainministeriön sähköisen asionnin tili voisi olla sopiva tähän tarkoitukseen. Lähetuslupa olisi vain viranomaisilla ja yrityksillä, joiden kanssa on erikseen tehty sopimus.
Nettiyhteys kannattaa taata kaikille monesta muustakin syystä. Suurin este lienee vanhempi väestö, joista osa jäisi iman apua postipalvelun ulkopuolelle. Koulutusta ja apua voi tokia aina järjestää, mutta veikkaan, että ajan annetaan ratkaista tämä ongelma.
Toisaalta tämä avaa Postille uusia tulonlähteitä. Skannatun kirjeen voisi tilata itselleen paperilla eKirjeenä tai kuvaviestinä kännykkään.
VastaaPoistaKyllä ensireaktio oli aivan sama kuin Paulalla...pakko olla aprillipilaa sattuneena väärälle päivälle...
VastaaPoistaMutta jos siis todellakin osia on noin, niin ei voi muuta kuin sulatella vähän aikaa ja miettiä mitä on kaikkien - niin Itellan kuin asiakkaidenkin - päissä liikkunut kun tuo on kehitetty ja siihen vielä suostuttu...
Palataan vähän myöhemmin ihan oikeiden kommenttien kanssa...sillä olettamuksella että jotain rakentavasti koottavaa sanottavaa löytyy, en ole niinkään varma siitä juuri tällä hetkellä...sen verran järkyttä uutinen!!!
Järvinen: "On turha puhua säästöistä, jos postikierrosten vähentämisen vuoksi joudutaan kustantamaan laitteet ja yhteydet."
VastaaPoistaEhkä näin, jos asiaa ajattelee vain Itellan näkökulmasta. Koko yhteiskunnalle parasta kuitenkin olisi, että jokaiselle saadaan tavalla tai toisella tietokone.
Paula: "En tahtoisi saada esimerkiksi lääkereseptejä tai lahjakortteja skannattuna."
Kyse on siis siitä, oliko kirjeen lähettäjän tarkoituksena toimittaa vastaanottajalle nimenomaan kuoressa oleva paperi vai pelkästään paperille painettu viesti. Tämä Itellan työntekijöiden pitäisi pystyä arvaamaan. Ongelmaa tietysti lievittää, jos alkuperäinen paperi tulee lopulta perille.
The Interweb: "Tämä tapaus kuvastaa hyvin kuinka turha laitos koko Itella on: posteljoonit kantavat päivittäin ihmisten koteihin tekstidataa paperille printattuna."
Tämän projektin sijaan pitäisikin ensisijaisesti puuttua tehottomuuden syihin, eli vähentää tarvetta lähettää paperipostia.
The Interweb: "Pari ongelmaa on vielä tosin ratkaistava: sähköinen laatikko ei saa tulvia roskapostista --"
Tätä ongelmaa ei tule, sillä kyseessä ei sentään ole mikään sähköposti, missä viestien lähettäminen ei maksa mitään!
Tämän projektin sijaan pitäisikin ensisijaisesti puuttua tehottomuuden syihin, eli vähentää tarvetta lähettää paperipostia.
VastaaPoistaEi kai sellaista tarvetta ole koskaan ollutkaan. Kirje on käytännössä aina sähköisessä muodossa, ennen kuin se tulostetaan ja laitetaan kuoreen. Ainoa tarve saada paperia postissa on, kun vessapaperi on loppu.
Toki postitse lähetetään muutakin, kuten kortteja ja postimyynnistä ostettua tavaraa, mutta siihen tarkoitukseen voi käyttää yksityistä kuriiriliikettä.
Tätä ongelmaa ei tule, sillä kyseessä ei sentään ole mikään sähköposti, missä viestien lähettäminen ei maksa mitään!
Niin, siis en tästä kokeilusta puhunutkaan, vaan hahmottelemastani jokaisen kansalaisen sähköisestä postilaatikosta. En edes ajatellut, että lähettäminen olisi mitään maksanut, mutta toisaalta pieni maksu ratkaisisi monta ongelmaa: viestien määrä rajoittuu välttämättömiin, järjestelmä saadaan rahoitettua ainakin osittain, eikä viestimiseen tarvita erikseen vastaanottajan lupaa, koska roskaposti ei ole ongelma. Hinta olisi tietenkin murto-osan perinteisestä postista.
Mitenköhän Itella aikoo varmistaa sen, ettei ihmisten posteja skannailevat tuntityöntekijät vahingossa tai "vahingossa" lähetä postejasi väärälle vastaanottajalle?
VastaaPoistaTämä kommenttini ei oikeastaan ole kommentti vaan toive blogimerkinnöksi. Vesa Hack kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan Ruotsin sähköisista julkispalveluista, jotka ovat "valovuosia Suomea edellä" (osoite alla). Suomen tilanne on nolo. Olisiko Sinulla jotakin toteuttamiskelpoisia innovaatioita, jotta pääsisimme Ruotsin tasolle?
VastaaPoistahttp://vesahack.blogit.uusisuomi.fi/2010/04/01/ruotsi-on-sosiaalipalveluiden-mekka-35/
"Olisiko Sinulla jotakin toteuttamiskelpoisia innovaatioita, jotta pääsisimme Ruotsin tasolle?"
VastaaPoistaMitenkä olisi, jos toteutettaisiin samanlaiset palvelut täällä Suomessa! Se on tietenkin äärimmäisen nöyryyttävää, kun sen sijaan olisi pitänyt osata tehdä asiat vielä paremmin. Kaikkien etu kuitenkin on, että otetaan naapurista mallia, vaikka se onkin jotain missä sanaa "innovaatio" ei tarvita...
Anna-Liisa: "Olisiko Sinulla jotakin toteuttamiskelpoisia innovaatioita, jotta pääsisimme Ruotsin tasolle?"
VastaaPoistaKiitos linkistä kiinnostavaan kirjoitukseen. Ihmettelin, miten negatiivista ja asiatonta palautetta bloggaaja oli saanut.
Ruotsi on maailman kehittynein tietoyhteiskunta, siinä on meille hyvä kannustaja. Onko edes realistista odottaa, että Suomi olisi ykkönen? Julkishallinnon IT-hankinnoista puuttuu koordinointi ja yhteensopivuus, siinä on meidän suurin pullonkaulamme.