Sosiaalinen media ylikierroksilla?

"Moderni johtaja osaa ladata videoita YouTubeen". "Jutta Urpilainen päivitti Facebookia vessassa". Sosiaalisen median aamupäivätilaisuus kerää 500 osallistujaa, tulijoita olisi paljon enemmänkin, mutta tila on täynnä.

Tuntuuko kenestäkään siltä, että aihe on ylikuumentunut? Minusta ainakin. Sosiaalisen median pitäisi olla keino, ei päämäärä eikä itsetarkoitus. Johtajan ei todellakaan tarvitse osata ladata videoita YouTubeen, vaan hoitaa työtään.

IT-maailma tarvitsee elääkseen trendejä ja hypejä. Pari vuotta sitten kaikki puhuivat Web 2.0:sta, joka on jo täysin passé. Nyt kaikki vannovat sosiaalisen median nimiin. Mikä mahtaa olla in ensi vuonna?

Sosiaalinen media on kiehtova termi jo senkin vuoksi, että media on aina sosiaalista. Muutoinhan kyseessä on tallennusmedia. Vai onko joku nähnyt joskus termin "epäsosiaalinen media"?

Käytännössä sosiaalinen media tarkoittaa vuorovaikutteisia web-palveluita, joissa jokainen voi viestiä toisten kanssa. Voisiko tämän rinnastaa sähköpostiin? Sosiaalinen media tekee www-sisällölle saman mitä sähköposti teki tekstille.

Muistamme miten siinä kävi. Vielä 1990-luvun puolivälissä kaikki olivat innoissaan, koska sähköpostin ansiosta vuorovaikutus tuli niin helpoksi. Organisaatioiden rajojen piti hävitä kokonaan, kun työntekijät voivat viestiä suoraan johdon kanssa ja ohittaa keinotekoiset rajat. Ja toimihan se - jonkin aikaa. Minäkin sain sähköpostiini vastauksen ministeriltä vajaassa tunnissa.

Mutta visio rajattomasta viestinnästä on lopulta mahdoton. Kun kaikki alkavat lähettää sähköpostia kaikille, mikään viesti ei enää mene perille. Tänään ihmiset vaikeroivat sähköpostivuoren alla, joka estää tehokasta työntekoa. Roskaposti on tehnyt sähköpostista viemärin, B-luokan kanavan, jolle etsitään korvaajaa verkostopalveluista ja sosiaalisesta mediasta.

Tämän syksyn kuumin trendi on ollut sosiaalinen media yrityskäytössä. Jokainen yritys kartoittaa nyt tapoja, joilla se voisi hyödyntää uutta tekniikkaa. Yksinkertainen mutta tehokas keino on seurata, mitä käyttäjät puhuvat tuotteista ja palveluista netissä. Mutta kuinka todellista tällainen seuranta on? Kuinka todellisen kuvan antavat ne muutamat nettiaktiivit, jotka suureen ääneen valittavat kaikilla kanavilla huonosta asiakaspalvelusta ja tuotteiden aiheuttamista pettymyksistä? Onko vaara, että luottamalla liiaksi sosiaalisen median viidakkorumpuun johto saa entistä huonomman kuvan yrityksensä ja tuotteidensa imagosta? Julkisuus on sattumanvaraista, sillä mikä tahansa yksittäinen kokemus voi kasvaa sosiaalisen median myötä lumipalloksi.

Hypeen kuuluu, että modernin yrityksen pitäisi olla mukana Facebookissa, Twitterissä ja muissa uusissa kanavissa. Onhan se hienoa, että yrityksen oma FB-ryhmään saa 500 fania, mutta entä sitten? Pelkkä fanitus FB:ssä ei vielä takaa minkäänlaista sitoutumista eikä edes todellista kiinnostusta yhtiötä kohtaan.

Vielä kummallisempi on Twitter. En ole vielä nähnyt Suomessa ensimmäistäkään yritystä, joka käyttäisi Twitteriä johonkin järkevään. Lehdet tviittaavat uutisotsikoita (jotka saisi hallitummin RSS-feedeinä) ja työntekijät aforismeja, mutta kuka keksisi jotain hyödyllisempää? Anyone? Twitter silppuaa ajatukset ja tiedot pieniksi, muutaman lauseen viesteiksi, mikä ei ainakaan edistä suomenkieltä saati ymmärrystä.

Sosiaalisesta mediasta puhuvien kalvot ovat lähes aina täynnä yksittäisiä sanoja, palveluiden logoja ja abstrakteja valokuvia - mielellään vielä sikin sokin, luovaan kaaokseen heiteltynä. Aivan kuin kalvojen ulkonäkö kuvaisi sitä hajaannusta ja epätietoisuutta, jota puhujat eivät uskalla ääneen sanoa. Mahtaako tästä tulla mitään? Missä tässä on pihvi? Vai onko sitä edes? Pitäisikö tätä ymmärtää, vai riittääkö vain grafiikka? Sosiaalisen median Powerpoint-esitykset ovat kuin performansseja. Niistä ei saa mitään irti lukemalla kalvoja nettisivulta.

Ennen web 2.0:aa kaikki puhuivat blogeista, joita yritysten neuvottiin perustamaan. Kuinka moni perusti? Kuinka moni keksi oikeasti jotain blogattavaa asiakkaille? Kuinka monta yrityksen blogia itse seuraat? Yritysten sisäiset blogit ovat eri asia, mutta ne ovatkin osa vanhaa kunnon intranettiä.

Jos noudattaisin parin viime viikon aikana kuulemiani ohjeita, minun pitäisi koko ajan ladata videoita YouTubeen, päivittää ja kommentoida Facebookia, osallistua Social Media in Business -Linked-in-ryhmän keskusteluihin, seurata yritysten FB-sivuja, tviitata, blogata, secondlifeta... hyvänen aika, missä vaiheessa ehtisin tehdä töitä?

Herää epäilys, että sosiaalisen median suosio on ainakin osittain seurausta talouslamasta. Ihmisillä on aikaa seikkailla uusissa palveluissa, koska töissä on hiljaista - tai sitten asialla ovat työttömät, jotka etsivät hyötyä verkostoista ja kontakteja entisiin työkavereihinsa. Mitenkään väheksymättä sen hyödyllisyyttä.

Nyt pistän itse sosiaalisen mediani kiinni ja alan tehdä töitä.