Television digitalisoinnin myötä YLEn kanavamäärä kasvoi kahdesta viiteen. Digitalisointia perusteltiin sillä, että taajuusalue käytetään aiempaa tehokkaammin ja lähetyskustannukset laskevat.
Ilmeisesti kukaan ei ottanut huomioon talouden ja väestöpohjan realiteetteja. Suomen kaltaisessa maassa ei yksinkertaisesti ole tilaa eikä resursseja viidelle julkisen palvelun kanavalle. Ensimmäisenä sai mennä uutiskanava 24. YLEllä ei ollutkaan rahaa pyörittää CNN:n tavoin uutisia vuorokauden ympäri. Mikä ylläyts.
Nyt tulilinjalla ovat ruotsinkieliset. "Egen kanal..." oli slogan, jonka varassa YLEn ruotsinkielisen toimituksen oma mainosvideo hehkutti digitalisoinnin etuja kesällä 2001. Osoittautui, että oma kanava veikin ojasta allikkoon: ruotsinkieli hävisi valtaväestön kanavilta kokonaan ja FTS5:n katseluminuutit romahtivat.
Eilen Yleisradion toimitusjohtaja Jungner väläytti ruotsinkielisen kanavan lopettamista ja nostatti tietenkin suuren kohun. En ota kantaa kaksikielisyyteen, tyydyn ihmettelemään vain lausetta "kanavien lähetyskustannukset ovat suuret".
Meitä katsojia on huijattu digi-tv:n nimissä jo niin monta kertaa, että olen seonnut laskuissa. Juuri mikään alkuperäisistä lupauksista ei tunnu toteutuneen. Lähetyskustannusten alentaminen oli nimenomaan se perustelu, jonka vuoksi kaikkien katsojien piti ostaa uudet laitteet - ja siitä meitä palkittiin tv-maksun jokavuotisilla korotuksilla.
Nyt YLE on palaamassa digitalisointia edeltäneeseen aikaan. Lopulta kanavia on vain kaksí, jolloin ruotsinkieliset lähetykset sekä kulttuuriohjelmat sulautuvat muiden ohjelmien joukkoon. Lähetysaikaa riittää kaikille, kunhan uusintojen määrää hieman lasketaan. Kaksi julkisen palvelun kanavaa on viiden miljoonan ihmisen maassa riittävä määrä. Paluu vanhaan voi osoittautua hyväksi myös ruotsinkielisille itselleen.
Jungner kerrankin on ottamassa järjen kauniiseen käteen ja ajattelee ihan järjellä. Järkikin sen jo sanoo, että noilla ohjelmatunneilla Teema ja FST5 kannattaa yhdistää ja kanavalla on silloin käyttöä, eikä tyhjäkäyntiä, kuten nyt on suurimmalta osaa vuorokaudesta. Yhdessä nämä näyttävät vajaan vuorokauden verran päivässä, eli joka toinen vuorokausi maksetaan teematiedon ja ruotsinkielisen uutisikkunan muodossa ilmaista rahaa Digitalle. Teksti-tv kun on varmaan jokaisessa telkkarissa jo kauan ollut vakiona. Kummankin kanavan ohjelmisto on sinänsä laadukasta ja ansaitsee lähetyksensä. Kumpaakin on tullut katsottua, suomeksi tekstitetyt tosin vaan. Tuo ala-asteen kolmannelta aloitettu pakkoruotsi kun on päässyt unohtumaan, kun sitä ei ole tarvinnut koulun jälkeen missään. Ehkä sekin palautuisi vaivihkaa, jos katselisi alkujaan englanninkieliset ruotsin tekstityksellä.
VastaaPoistaSamalla tavalla Yle1 ja Yle2 voisi tiivistää toimintaansa ja ehkä jopa 2 tv-kanavaa riittäisi hyvinkin. Ei kaikkea tarvitse primetime aikaan lähettää, ainakaan moneen kertaan uusittuna, tallennuskeinojakin katsojilla on. Eli Yle1 voisi vapaasti jättää suomenkielisen uutisikkunan joka television teksti-tv ominaisuuden takia. Yle2 taas lähettää piilosanaa, Tellus-tietovisaa, Mikämikä-tvpeliä ja sudokua, joiden en oikein laske olevan mitään julkista palvelua, vaan typeränä rahastuksena.
Mutta kun tämä yhtiö on tähän saakka saanut ilmaiseksi automaattisen budjettikorotuksensa, niin on päässyt mammuttitauti iskemään ja pahasti.
Toiset yritykset joutuu sopeutumaan vallitseviin tilanteisiin, oli sitten lama tai ei, mutta Ylellä on ollut tähän saakka korotusautomaatti käytössä. Eipä se nytkään alaspäin tullut, 6% pyysivät, mutta vain 3% saivat lisää. Ei kai maksu ole koskaan tullutkaan, ainakaan mun elinaikanani (40v), aina kyllä noussut. Mutta hiukan ilahdutti se, että ei se hallituskaan typeryyksissään ihan jokaiseen pyyntöön mene myöntymään.
Säästyisi siinäkin talossa ainakin jonkun verran rahaa, jos lähetystoimintaa järkeistettäisiin edellä mainituin ehdotuksin.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelisin, että julkisen palvelun tarkoituksesta ollessa kuumimmillaan Jungner ilmoitti jostain kotimaisesta saippuasta. Ja se ei enää ole mielestäni julkista palvelua. Saippuaa ja tosi-tv hömppää tulee ihan tarpeeksi jo mainoskanaviltakin, ei sillä enää tarttis pilata Ylen laadukasta ohjelma-aikaa. Tyylikästä ohjelmaa on ollut esim. saksalaiset ja brittiläiset poliisisarjat, ne on olleet kunnolla tehtyjä, eikä mitään pahuksen aivotonta saippuaa. Saippuasarjat ja tosi-tv:t on yhden sortin kirous tv-maailmassa, tosin niitä katsoessa voi aivot heittää narikkaan.
YLEn saippuasarja on tosiaan tulossa. Ohjaajaksi on valittu JP Siili: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Elokuvaohjaaja+JP+Siili+ohjaa+Yleisradion+uuden+saippuasarjan/1135250846832
VastaaPoistaJokainen voi tykönään pohtia, onko saippua julkista palvelua.
Uutinen neljän vuoden takaa:
VastaaPoistahttp://www.slu.fi/lum/12_05/uutiset/toimitusjohtaja_jungner_haluaa_e/
"MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara on nostanut esiin YLE:n ja kaupallisten yhtiöiden mahdollisen yhteistyön suurten tapahtumien jakamisessa. Samanalaisia ratkaisuja on tehty jo aiemmin muissa pohjoismaissa. Myös Jungner on sitä mieltä, että yhteistyöstä kannattaa ennakkoluulottomasti keskustella. Samalla Jungner asettaa yhteistyölle kuitenkin myös reunaehtoja.
”Ei voi olla niin, että YLE maksaa pääosan tv-oikeuksista ja kaupallinen toimija poimii vain rusinat pullasta. "
Eikä mitään ole tapahtunut. Koko ajan Yle on valittanut rahapulaansa ja samalla mustasukkaisesti istunut TV-oikeuksien päällä. Ruotsin TV ja BBC jakavat olympiakisojen ja jalkapallon arvokisojen televisioinnin kaupallisen kilpailijan kanssa.
Yle urheilun johtaja Kari Mänty valittaa että erilaisten kisojen televisioinnin pahimmat ongelmat ovat hinta ja niiden sijoittelu TV2:lle ja FST:lle joilla on muitakin velvoitteita. Oikeuksien jakamisen luulisi siis olevan itsestään selvä ratkaisu.
Jos Yle lakkaisi lyömästä päätään Karin Mäntyyn ja alkaisi ihan oikeasti neuvottelemaan MTV3:n ja Nelosen kanssa.