Linkit

lauantai 14. marraskuuta 2009

Jos tosipaikka tulisi...

Sikainfluenssarokotuksista noussut kohu osoitti, miten haavoittuva yhteiskunta on. Ihmiset ovat tottuneet nousemaan aamulla lämpimään autoon, ajamaan työhön, siirtämään paperia pinosta toiseen ja palaamaan illaksi kotiin. Jos toimistossa on viileää, kaupan hyllyllä ei olekaan lempijugurttia, kännykästä loppuu akku tai saattuu jotain muuta odottamatonta, se on jonkun vika.

Todelliseet ja kuvitellut viat saavat median liikkeelle. Lehdistön tehtävänä on etsiä epäkohtia ja kärjistää niitä. Varsinkin irtonumeroina myytäville lehdille tyytymättömyyden lietsonta on suorastaan elinehto. "SIKAINFLUENSSAEXTRA - uhrien taustat salataan" hehkuttaa Iltalehti. "Rokoteskandaali: Suomi tyri - osti halvinta!" huutaa Ilta-Sanomien kansisivu. Olisi pitänyt tilata enemmän, aikaisemmin ja usealta toimittajalta.

Vielä kesällä oli epävarmaa, onko rokotteen hankkiminen ylipäätänsä tarpeen, vai tuleeko sikataudista SARSin kaltainen kupla. Pari viikkoa sitten ihmiset vakuuttivat kuorossa, etteivät ota mitään rokotetta, eivätkä anna liioin rokottaa lapsiaan. Kun sitten tieto ensimmäisestä kuolonuhrista tuli, ihmisten mieli muuttui yhdessä yössä ja kaikki halusivatkin piikin. Ensin oli viranomaisten vika, että ihmisiä piti rokottaa - sitten oli viranomaisten vika, ettei kaikkia oltu jo rokotettu.

Jos rokotus aiheuttaa jonoja tai rokotetta ei saada maahan heti tarvittavia määriä, vika on viranomaisissa. Kaikkeen pitää löytää syyllinen. Enpä haluaisi nähdä lööppejä, jos Suomi oikeasti joutuisi kriisiin. "Ministeri tyri Moskovassa - sota alkaa huomenna!".

Saksassa tilanne on samankaltainen - mutta huonompi. Rokotuksia ei ole vielä edes kunnolla aloitettu. Saksassa vain lääkärit saavat antaa rokotuksen ja siitä maksettava hinta on niin alhainen, että lääkärit eivät haluaisi hoitaa muita kuin omat maksulliset potilaansa. Vuoden loppuun mennessä on tulossa 20 miljoonaa rokoteannosta, mikä riittää joka neljännen kansalaisen rokottamiseen. Hallitus on sopivasti hoitanut rokotteen itselleen, kansa joutaa odottaa. Ja lehdistö tietenkin pelottelee minkä pystyy.

Yhdessä asiassa kotimainen kritiikki on paikallaan: kriisiviestintä tökkii edelleen pahasti. Keskitettyä viestintästrategiaa ei ole, ja tuntuu kuin vähät suunnitelmat olisi laadittu 1980-luvulla. Mikseivät viranomaiset varanneet osoitetta www.sikainfluenssa.fi ajoissa itselleen? Miten on mahdollista, että virallisen näköisten sivujen takana on suomalaisyrityksen tuottama kaupallinen verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on tarjota A(H1N1)-viruksesta kootusti ja tiivistetysti tietoa suomalaisille. Palvelussa esitetyt tiedot ja ohjeet eivät ole viranomaisten tai lääketieteen ammattilaisten laatimia tai hyväksymiä. (suora lainaus sivulta)

Miksi internetin käyttö viranomaisviestinnässä on yhä niin vaikeaa? Kun viestinnän kohteena on koko kansa ja tilanne elää jatkuvasti, internet on ylivoimainen tapa jakaa oikeaa tietoa sitä tarvitseville. Pitäisi olla yksi osoite, johon olisi kerätty ajantasainen viranomaisten ohjeisto aiheeseen liittyen, ja jossa olisi linkit paikallisiin rokotuspisteisiin, aikatauluihin ja niin edelleen. Opiskelija laittaisi tällaisen palvelun pystyyn muutamassa päivässä. Ei voi olla ylivoimaista viranomisillekaan.

Kaikesta päätellen viranomaiset kuvittelevat edelleen, että heillä on tiedottamisessa monopoli. Ei ole. Jos he eivät saa viestintää toimimaan, erilaiset ääriryhmät, varttihullut ja kaupalliset yritykseet kyllä saavat. Tuloksena on suuri joukko disinformaatiota nettiin, mikä vain pahentaa kansalaisten ahdinkoa. Reaktiivinen tiedottaminen ei riitä, viranomaisten on toimittava proaktiivisesti ja otettava aloite käsiinsä. Erityisesti netissä.

4 kommenttia:

  1. No nuo lehdethän repii otsikoita mistä kulloinkin sattuvat saamaan. Eihän niitä ole tarkoitettu otettavaksi todesta enää vuosikausiin, hiukan samoin kuin mainokset. Mihinkään ei voi luottaa mitä lööpissä lukee (myyjä sanoo), vaan kaikki pitää itse selvittää jostain luotettavammasta lähteestä. Itse olisin sitä mieltä että tuollainen valehtelu pitäisi kieltää ja rangaista.

    VastaaPoista
  2. Myös on outoa, ettei rokotusten järjestämisessä ole osattu käyttää nettiä mitenkään. Luulisi, että olisi ollut aikaa laatia palvelu, jossa kansalaiset olisivat ennakkoon voineet kirjautua rokotusta varten, täyttää tarvittavat tiedot ja saaneet myöhemmin esim. kännykkään tai sähköpostiin ilmoituksen, missä ja mihin aikaan rokotuksen saa.

    Uutisten mukaan joillain paikkakunnilla olleet järjettömät rokotusjonot ovat aiheutuneet juuri siitä, että rokotettavilta on kyselty paikan päällä kaikenlaisia tietoja. Itse rokotus ei ole vienyt paljoakaan aikaa.

    Tähän kaikkeen olisi voitu varautua etukäteen. Kansakunnalla pitäisi olla valmiina sujuva ja nykyaikainen suunnitelma massarokotusten toteuttamiseen. Näyttää, että viranomaiset ovat alkaneet pohtia rokotusten käytännön järjestelyjä aivan viime metreillä ja vieläpä joka kunnassa erikseen.

    Aina on tietysti nettiä käyttämättömiä ihmisiä, mutta heidät olisi voitu käsitellä erikseen.

    Ja loppuun terkkuja viranomaisille: http://www.ely2.com/.

    VastaaPoista
  3. Olen ihmetellyt itse, miksi esimerkiksi monia ministeriöiden tai muiden valtiollisten tahojen järjestämien seminaareja ei suuremmin lähetetä nettiin (eduskunnan istunnot sentään onneksi kyllä). Monet kerrat jokin mielenkiintoinen tilaisuus on jäänyt kokematta, koska suoraa lähetystä paikalta ei ole ollut, puhumattakaan jälkikäteisestä tallennejakelusta.

    Nykyään jopa livemuotoisia lähetyksiä pystytään järjestämään Bambuser.com -tyyppisten palveluiden avulla kengännauhabudjetilla erittäin helposti. Lähettämiseen riittää yksinkertaisimmillaan päätelaite, jossa on videokamera ja pääsy Internettiin esimerkiksi matkapuhelinverkon datayhteydellä tai Wlania käyttämällä. Luulenpa, että loppukäyttäjälle tällainen low endmäinen helppo ratkaisu olisi valtiollisten tahojenkin käyttämänä parempi, kuin täydellinen nollatarjonta.

    VastaaPoista