Ajatukselle paperittomasta toimistosta on naurettu kohta 20 vuoden ajan. Itse olen aina uskonut sen toteutumiseen. Halvat pikkutulostimet ja digikamerat ovat lisänneet paperinkulutusta, mutta se on ollut tilapäistä. Pitkän ajan trendi on laskeva.
Käyttäjät rakastavat paperia, mutta heidän mielipidettään ei kysytä. Tiedon sähköinen jakelu on nopeuden ja kustannustehokkuuden kannalta niin ylivoimaista paperiin verrattuna, että paperittoman toimiston toteutuminen on vain ajan kysymys.
Oikeastaan se on jo tapahtunut. Valtaosa yritysten informaatiosta jaellaan ja käsitellään sähköisessä muodossa. Paperimuodossa siirretään lähinnä markkinointimateriaalia ja erilaisia lehtiä. Digikuvat ovat oma lukunsa, mutta niitä harvemmin käsitellään työpaikalla. Niissäkin moni on valmis katselemaan kuvia tietokoneen ruudulta, televisiosta tai videotykillä.
Juuri ilmestynyt Helsingin kaupungin ympäristöraportti kertoo kehityksen suunnan. Helsingin kaupunki onnistui viime vuonna kääntämään paperinkulutuksen selvään laskuun: kulutus oli 2905 arkkia henkilöä kohti, mikä oli lähes -20% edellisvuoteen verrattuna.
Neljännes pudotuksesta selittyy kaupungin digipainon toiminnan lopettamisesta, jonka vuoksi painotöitä on ulkoistettu. Raportissa kerrotaan, että uusien tietojärjestemien käyttöönotto vähensi osaltaan paperin kulutusta. Juuri näin sen pitäisi mennäkin: kun tieto liikkuu sähköisesti, kaikki hyötyvät ja säästöä syntyy.
No, aivan kaikki eivät sentään hyödy: paperitehtaat ovat ymmärrettävästi vaikeuksissa. Mutta sen ei pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Paperittomaan toimistoon siirtyminen merkitsee väistämättä sitä, että paperia kulutetaan vähemmän.
Toisaalta 2905 arkkia jokaista työntekijää kohti on edelleen posketon määrä - se merkitsee yli 10 aanelosta jokaisena työpäivänä, vaikka luvussa ovat mukana niin siivoojat kuin keittäjätkin (sikäli kuin kaupungin palkkalistoilla enää on tällaisten töiden tekijöitä).
Ympäristöraportissa on myös kiinnostava kuvaaja paperinkäytön kehityksestä. Se on ollut aaltoliikettä niin, että vuosina 1996-2000 kulutus kasvoi tasaisen voimakkaasti, kääntyi sitten 2000-2004 laskuun, 2004-2006 taas nousuun ja nyt luvuissa oli koko graafin jyrkin pudotus. Ilmeisesti kulutuksessa heijastuu myös kulloinenkin taloudellisen toimeliaisuuden aste? Taantuman aikaan myös paperia kuluu vähemmän, nousukaudella enemmän.
On mielenkiintoista nähdä, lähteekö kulutus taas kasvuun laman taituttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti