Norjalaisen Kauppakorkeakoulun Handelshoyskolen tutkimuksen mukaan netistä musiikkia lataavat nuoret piraatit ovat myös innokkaimpia musiikin ostajia. Tulos herätti laajaa huomiota, koska se julkaistiin pian Pirate Bayn käräjäoikeuden tuomion jälkeen.
Englantilainen Guardian otsikoi uutisensa "Study finds pirates 10 times more likely to buy music" ja Digitoday omansa "Tutkimus: Piraatit suurimpia musiikin ostajia".
Pelkistä otsikoista saa hieman virheellisen kuvan tutkimuksen tuloksista. Tämä on nettiajalle tyypillinen ilmiö: otsikoita kärjistetään klikkausten haalimiseksi, ja muut tekevät sitten otsikoista pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Otsikoiden ja toisen käden uutisten sijaan kannattaa perehtyä alkuperäiseen lähteeseen. Tekijöiden oma tiivistelmä löytyy -- onneksi englanninkielisenä -- netistä.
Kauppakorkeakoulu on halunnut tutkia, miten kulttuurin kulutus muuttuu talouden laskukauden aikana. Siihen liittyen on tutkittu ladattavan (laillisesti ja laittomasti) musiikin sekä cd-levyjen myyntiä. Otoksena on kahden tuhannen henkilön puhelinhaastattelu. Otos on jaettu kahteen ryhmään: 15-20-vuotiaat ("nuoret") sekä kaikki yli 15-vuotiaat ("kaikki"). Nettilataukset eivät ole sinällään olleet tukimuksen kohteena. Populaari ja kiinnostava asia on vain haluttu uutisoida erikseen.
Jo lähtöasetelma on ongelmallinen, sillä tiedostolataus Norjassa on laitonta. Jos vieras henkilö soittaa puhelimella ja kysyy, oletko ladannut musiikkia netistä, mitä vastaat? Yhtä ongelmallista on kysyä, kuinka monta kertaa he ovat käyttäneet latausta. Tuskin kukaan pitää latauksistaan tarkkaa kirjaa. Kuitenkin tutkimuksen keskiarvot on laskettu yhden latauksen tarkkuudella. Insinöörikin tietää, ettei keskiarvo voi olla tarkempi kuin mittaustarkkuus.
Tutkimuksista saataisiin luotettavia vain mittaamalla latauksia ja ostoja suoraan verkkoliikenteestä (kuten television katsojamittaukset, jotka perustuvat koteihin tuotavaan lisälaitteeseen). Käyttäjien omat muistikuvat eivät anna erityisen luotettavaa pohjaa tuloksille.
No, joka tapauksessa: koko väestöstä 22 % on ostanut netistä ladattavaa musiikkia, keskimäärin 70 kertaa. Nuorista niin on tehnyt 49 %, keskimäärin 103 kertaa. Laittomia ("unpaid") latauksia kaikista 17 %:lla (keskimäärin 86 kertaa), nuorilla 40 % (keskimäärin 54 kertaa -- ihan kuin joku oikeasti laskisi näitä).
Latausten suhde levyjen ostoon on kiinnostava. Maksullisten latausten käyttäjien levyostojen määrä oli hieman suurempi kuin niillä, jotka eivät olleet ostaneet musiikkia verkosta. Johtopäätös: tiedostojen ostajat hankkivat myös cd-levyjä.
Nuorten ryhmässä ne, jotka latasivat musiikkia ilmaiseksi, ostivat keskimäärin vähemmän levyjä (2,6 vs. 3,6 levyä). Koko väestön ryhmässä suhde oli toisin päin, mutta paljon pienemmällä erolla (3,2 vs 2,9).
Uutisiin asti yltänyt lopputulos on kuitattu tutkimuksessa yhdellää kappaleella. Sen mukaan (nyt tarkkana, että menee oikein) luvattomat lataajat kertoivat ostaneensa maksullisia tiedostoja keskimäärin 75 kertaa, kun taas ne, jotka eivät olleet ladanneet luvattomasti, olivat ostaneet keskimäärin 7 kertaa.
Voiko tämän perusteella väittää, että piraatit ostaisivat muita kansalaisia enemmän musiikkia? Ei. Korkeintaan voi sanoa, että nettilatauksiin tottuneet henkilöt ovat myös maksullisten latauspalveluiden potentiaalista asiakaskuntaa. Eli jokseenkin nollatulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti