Tänään julkistettu tutkimus viime vuoden TV-katselusta sisältää mielenkiintoisia numerotietoja. Viime vuonna ei-maksukanavilla esitettiin yhteensä 1737 elokuvaa, keskimäärin siis viisi leffaa päivässä. Keskimäärin päivässä lähetettiin 314 ohjelmaa (lehtiuutisissa on näkynyt luku 315, mutta Finnpanelin kalvoissa lukee yksi vähemmän).
Kaikkein kiinnostavin tieto, jonka esimerkiksi MTV3:n omat uutiset selkeästi nosti esille, oli kuitenkin katseluajan pidentyminen. Keskimäärin suomalainen katsoi viime vuonna televisiota kaksi tuntia ja 57 minuuttia päivässä. Siinä on lisäystä edelliseen vuoteen peräti 11 minuutin verran. Itse asiassa luku on korkein koskaan Suomessa mitattu.
Jos luku olisi totta, TV-yhtiöillä olisi syytä tyytyväisyyteen. Kasvu selittyy kuitenkin mittaustavan muutoksella: viime vuodesta alkaen luvuissa huomioidaan myös vieraskatselu (katsellaan telkkaria yhdessä vieraiden kanssa) sekä ajansiirtona tehty katselu. Koska näitä ei aiempina vuosina huomioitu, luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Lukua kaunistaa myös Pekingin olympialaiset.
Vertailukelpoinen TV-katselu lisääntyi viime vuonna yhden vaivaisen minuutin. Kanavien määrä siis kasvaa, mutta katsominen tuskin lainkaan. Ei ihme, että uusinnat houkuttelevat TV-yhtiöitä!
Lähes kolmen tunnin päivittäinen katselu on eurooppalaista keskitasoa. Eniten katsovat italialaiset, lähes neljä tuntia (3 h 50 min) ja espanjalaiset (3 h 43 min). Mutta onko tämä sellainen tilasto, jossa edes haluamme nostaa sijoitustamme? Ruotsi (2 h 37 min), Tanska (2 h 28 min) ja Norja (2 h 25 min) ovat Suomen alapuolella - ja hyvä niin.
Eräs digitalisoinnin perusteluista oli TV-tarjonnan ja kanavien määrän kasvattaminen. Oliko katselun lisääminen siis valtion mielestä tavoiteltavaa? Kansalaisia pitäisi aktivoida liikkumaan ja aktiivisuuteen, ei sohvalle televisiota katsomaan. Ja mitä kertoo se, että peräti kuusi Sub-kanavan kymmenestä katsotuimmasta ohjelmasta oli Big Brother -jaksoja?
Aiemmin Finnpanel on esittänyt www-sivuillaan TV-katselun minuutit ikäryhmittäin. Nyt tieto pitää kaivaa tuloksista itse. Niistä selviää, että katselu on entisestään lisääntynyt vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorison (15-24 v.) ryhmässä lisäys on niin pieni, että vertailukelpoinen katseluaika on edellisvuoteen verrattuna käytännössä laskenut. Nuorten aikuisten ryhmässä (25-34 v.) kasvua on ilmeisesti juuri mittaustavan muutoksen verran. Yli 45-vuotiaissa kasvu on todellista, mikä näkyy kokonaiskatselun luvuissa.
Mainostajan -- ja koko TV-alan kannalta -- tämä on iso haaste. Kaupallisesti kaikkein halutuimman kohderyhmän katselu ei näytä kasvavan, vaikka tarjontaa ja kanavia kuinka lisättäisiin.
Uusinnoilla tv-yhtiöt ampuvat vielä omaan jalkaansa. Tunnen aika paljon ihmisiä, jotka ovat turhautuneet tilanteeseen. Näyttääkin kohta olevan käsillä aika, jolloin tv:n voisi jättää pelkkään DVD:n katseluun, pelikonsolin ja PC:n näytöksi.
VastaaPoista