Helsingin Sanomien toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen kritisoi voimakkaasti nettikeskustelujen anonymiteettiä: keskenään tuntemattomat ihmiset herjaavat toisiaan alakoululaisten argumenteilla päivästä toiseen, nimettöminä.
Otsikon "perunasäkit" on rinnastus reaalimaailmaan. Jos seitsemän ihmistä keskustelisi torilla perunasäkit päässä ja sättisi toisiaan, kuinka moni jaksaisi kuunnella?
En oikein ymmärrä, mihin toimittaja pyrkii. Kenenkään ei ole pakko lukea anonyymejä keskusteluja saati osallistua niihin. Eikä oman nimen käyttöä ole kielletty. Anonymiteetti (tai oikeammin pseudonyymi) on itse valittu linja.
Nettihesari voisi itse toimia edelläkävijänä. Siitä vain vaatimaan jokaista keskustelijaa rekisteröitymään! Jotta kukaan ei voi rekisteröityä väärällä nimellä, toimitus tarkistakoon jokaisen henkilöllisyyden vaikkapa samalla periaatteella kuin lehden yleisönosastoon tulevissa kirjoituksissa (ja kyllä, niitä tosiaan tarkistetaan - minullekin on joskus toimituksesta soitettu ja varmistettu, että nimissäni ja osoitteestani lähetetty sähköposti on tosiaan peräisin minulta).
Katsotaan sitten, miten paljon keskustelun taso Hesarissa nousee. Itse luulen, että käy täsmälleen päinvastoin. Viestien määrä romahtaa, ja jäljelle jäävät viestit ovat tylsää virkapuhetta - sitä samaa, mitä toimittajien haastattelemat henkilöt suoltavat. Ei sellaista jaksa kukaan lukea.
Sitäkö Hesari haluaa? Ainakin toimittaja näyttää haluavan, sillä hän kysyy Eikö hyvä perustelu ole esittäjälleen kunniaksi? Ei siinä suojahuppua tarvitsisi. En ymmärrä tätäkään. Ei kirjoituksen ole tarkoitus olla kenellekään kunniaksi, vaan valottaa asiaa eri puolilta. Nimettömyys korostaa asiaa ja poistaa kirjoittajan merkityksen. Juuri näin pitää ollakin.
Toimittajan vaatimus oman nimen käytöstä on erikoinen senkin vuoksi, että lehdistö itse vetoaa mieluusti lähdesuojaan ja suojelee omien lähteidensä henkilöllisyyttä. Pitäisikö sekin kieltää?
===
Pakko ihmetellä toistakin kirjoitusta. Pääkirjoitussivun näkyvällä paikalla on vieraskynä otsikolla "Finanssikriisistä selvitään vain verotusta kiristämällä". Lehden esittelyn mukaan kirjoittaja Jussi Ahokas on tutkija ja kansantaloustieteen jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Kuvasta päätellen kirjoittaja on niin nuori (ylioppilas vm. 2001), ettei hänellä voi olla muistikuvia 1990-luvun lamasta eikä sen hoidossa tehdyistä virheistä. Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - hänellä on vahva mielipide siitä, mitä jatkossa pitäisi tehdä.
Se, mitä kirjoittajaesittely ei kerro, löytyy netistä hakemalla. Ahokas on SONK-aktiivi (sosiaalidemokraattiset nuoret), jolta löytyy netistä mm. kirjoitukset "Tuloerot ja sosiaalinen ahdinko" sekä "Koulu ja poliittinen kasvatus marxilaisessa teoriassa – Gramsci ja Althusser". Facebookin mukaan yksi hänen ihailunsa kohteista on sosialismi.
Mielipiteitä saa olla, mutta eivätkö ne kuulu lehdessä mielipidesivuille? Ja selvästi poliittiset kirjoitukset kuuluvat puoluelehtiin, eivät Hesarin pääkirjoitussivulle.
Minä kyllä ymmärrän, mikä toimittajaa närästää. Asiallista keskustelua on netistä perin vaikea löytää, mukana on yleensä ainakin joku sönköttäjä, joka haluaa ihan muuhun asiaan liittyvän mielipiteensä julki, joku fleimaaja, jonka mielestä kaikki muut ovat idiootteja ja joku omaa poliittista kantaansa mainostava känättäjä. Laatueron Hesarin painetun yleisönosaston ja saman lehden nettipalstojen välillä huomaa hyvin. Onko asiaan sitten mahdollista tai tarpeelista vaikuttaa mitenkään, on toinen asia...
VastaaPoistaHäiriköitä on aina. Niistä huolimatta Suomi24.fi ja monet vastaavat saitit ovat säilyneet kymmenen vuotta. Se kertoo, että perunasäkeistä huolimatta ihmiset kokevat saavansa keskusteluista hyötyä. Ei niihin muuten osallistuttaisi.
VastaaPoistaKirjoituksesta sai käsityksen, ettei perunasäkeille ole vaihtoehtoa. Totta kai on. Mikä tahansa keskustelupaikka voi vaatia kirjoittamista omalla nimellä. Jostain syystä vain harva on niin tehnyt. Keskusteluoikeuden voi myös rajoittaa esim. lehden tilaajiin.
Paljon riippuu myös keskustelualueesta. Yleiset sivut keräävät hörhöjä, mutta esim. yhteiseen harrastukseen keskittyvillä alueilla on häiriköintiä tuskin lainkaan - ei ainakaan niillä alueilla, joita itse seuraan. Nimettömyys on niilläkin tärkeä tekijä, harva haluaisi esim. kirjoittaa oman tai kilpailevan yrityksen tuotteista avoimesti omalla nimellään.
Hesari voi vapaasti kokeilla keskustelua omalla nimellä. Veikkaanpa, että sen omien keskustelualueiden kiinnostavuus romahtaisi. Nykyinen järjestely, jossa viestejä moderoidaan, näyttää olevan hyvä kompromissi. Se tietenkin sitoo henkilökuntaa, mikä puolestaan maksaa - ehkä se onkin Hesarin valituksen syy. Toisaalta verkkolehti hyötyy kävijöiden suuresta määrästä. Työtä niiden eteen ei voi pitää kohtuuttomana vaatimuksena.
HS:n Vieraskynäpalsta oli ennen siellä missä sen paikka oli - eli mielipidesivujen yhteydessä. Kantava idea oli, että vieraskynä oli "hieman painavampi mielipidekirjoitus" - kirjoittajana oli joku asiantuntija, esimerkiksi alansa professori.
VastaaPoistaPalsta on jostain käsittämättömästä syystä siirretty pääkirjoitussivulle - samalla kun taso on laskenut. Tuo pensasyliopiston opiskelijan kirjoittama mielipidejuttu on vain yksi esimerkki. Toinen erinomainen esimerkki oli se taiteen tohtorin kirjoittama juttu, jossa kerrotaan mm. että muukalaisvihan yhdeksi syyksi on todettu lynkkaajien alitajuinen halu mustan miehen kehoa kohtaan (haluaisinpa nähdä sen tieteellisen lehtiartikkelin, jossa tällaiseen tulokseen on päädytty).
Kieltämättä minullakin kulmakarvat kohosivat, kun pari viikkoa sitten luin tämän Vieraskynän ja erityisesti kohdan:
VastaaPoistaMustia miehiä kohtaan tunnettua irrationaalista pelkoa ja vihaa ja sen syntymekanismeja on sittemmin pohdittu ja tutkittu paljon. Yhdeksi syyksi on todettu lynkkaajien alitajuinen halu mustan miehen kehoa kohtaan.
Hmm... aika rohkea (ja miehiä leimaava) väite taiteen tohtorilta. Epäilemättä jossain on lähdeviitteitä näihin tutkimuksiin?
Mitä Vieraskynän sijaintiin tulee, se on muistaakseni ennenkin ollut pääkirjoitussivulla, mutta alareunassa. Siellä julkaistiin ainakin toimituksen minulta pyytämät Vieraskynät.
Kommentoidaanpa hieman vanhaan, mutta silti ajankohtaiseen asiaan: Hesarin verkkokeskusteluissa on paljon kommentteja mutta moderoinnin linja tuntuu heittelevän melkoisesti ja nimenomaan moderoijan mielipiteen mukaan. Huomasin tänään konkreettisesti että jos mielipiteeni eroaa radikaalisti moderoijan mielipiteestä (ja mielipiteeni oli kirjoitettu ihan siististi, joskin kärkeviä asioita sisältäen), sitä ei julkaista sitten millään.
VastaaPoistaTämänpäiväinen oli minusta taas esimerkki siitä että toimittajien ammattitaito rapistuu edelleen: toimittajan tulee ymmärtää muitakin kuin omia mielipiteitään, mediasta riippumatta.
Kun nyt Petterikin on tutkiskellut tätä verkko-Hesarin viihdelinjaa (ja saanut aikaan asiaanliittyvän Facebook-ryhmän, kiitokset siitäkin), niin tämäntyyppiset sivistymättömät sensuroinnit eivät pelasta enää Hesarin kuvaa kenenkään silmissä.
Noin poliittisena linjana en enää usko että sitä päivää että Hesarin etusivulle ilmestyy logon alle teksti "SDP:n pää-äänenkannattaja" tarvitsee odottaa enää kovinkaan kauan. Eriävät mielipiteet on jo kielletty verkossa, paperilehti seuraa kohta perässä.