Artistien tekijänoikeussuojan pidentäminen 95 vuoteen?

EU-komissio on tehnyt aloitteen, joka pidentäisi musiikin esittäjien tekijänoikeussuojaa nykyisestä 50 vuodesta peräti 95 vuoteen. Kyse on siis vain teoksen esittäjistä - varsinaisten teoksen tekijöiden (säveltäjä, sanoittaja jne) oikeus saada tekijänoikeuskorvauksia kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

Yksinkertaistettuna kyse on äänitteiden tekijänoikeussuojasta verrattuna sävellysten tai kirjallisten teosten suojaan.

Nykyisellään esimerkiksi laulajalle maksetaan tekijänoikeuskorvausta 50 vuoden ajan levyn ilmestymishetkestä laskien. Artistien (laulajien ja muiden esittäjien hienompi nimitys) mielestä tämä ei riitä, koska rahantulo ehtii usein lakata henkilön vielä eläessä.

Mitenkähän suuri merkitys asialla oikeasti on? Jos laulaa hittibiisin 30-vuotiaana, rahantuloa riittää 80-vuotiaaksi asti. Useimmissa tapauksissa se riittää. Vaadittu 95 vuoden suoja-aika takaisi 5-vuotiaalle lapsiesiintyjälle tuloja aina 100-vuotiaaksi asti.

Käytännössä suoja-ajan pidennys hyödyttäisi lähinnä perikuntia. Esittäjän jälkeläisille toki kelpaa kaikki se raha, mitä isän, äidin tai isovanhempien tekemästä työstä vain on saatavissa. Mutta onko se kohtuullista? Senkö vuoksi tekijänoikeuslakeja pitäisi taas kiristää ja oikeuksien hallinnointia mutkistaa?

Esittäjien kanta on toinen. Uutisen mukaan 50 vuoden suoja-aika on riittämätön, sillä "Kuka tahansa voi sen jälkeen ryhtyä myymään äänitteitä ja pitää itse rahat. Se on väärin."

Aivan varmasti on väärin, jos joku julkaisee 50 vuotta vanhan äänitteen uutena levynä ja pitää itse rahat. Ainakin musiikin tekijöille pitäisi maksaa heidän osuutensa. Mutta pitäisikö esittäjän saada korvauksia 50 vai 95 vuoden ajan?