Suora lainaus Tekniikka ja talous -lehden uutisesta:
Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan hyväksymä mietintö suosittelee blogeille kirjoittajan rekisteröintiä, luokittelua sekä sisältöä koskevaa laatumerkintää, joiden hallinnoinnista vastaisi erityinen media-asiamies.
Mikä ihmeen rekisteröinti? Mikä luokittelu? Laatumerkintä?! Puhumattakaan "erityisestä media-asiamiehestä".
On vaikea ymmärtää, miksi EU haluaa säädellä blogeja lähes sensuurinkaltaisella tavalla. Mikä blogeissa on viranomaisten mielestä niin pelottavaa? Kyllä nettiin kirjoituksia mahtuu ja lukijat osaavat suhteuttaa lukemansa oikeaan yhteyteen. Blogeille ei voida asettaa samoja vaatimuksia kuin paperilehdille, koska niiden tuotantotapa, painoarvo ja yleinen uskottavuus on jotain ihan muuta kuin perinteisessä lehtibisneksessä.
Mietinnön kirjoittanut virolainen eurokansanedustaja Marianne Mikko sanoo, että "netissä on liikaa roskaa, väärää informaatiota ja pahantahtoisia aikeita. Tarvitsemme laatumerkinnän ja tiedon siitä, mistä syystä kirjoittaja pitää blogiaan."
Ei, emme tarvitse. Blogien pitäminen on vapaata, samoin niiden lukeminen. Ei meidän tarvitse tietää, miksi joku kirjoittaa kuten kirjoittaa - lukija päätelköön sen itse. Paljon enemmän meitä kiinnostaisi tietää eurokansanedustajien taustoista, motiiveista ja rahoituksesta. Niillä, toisin kuin blogeilla, on oikeasti merkitystä.
Marianne Mikko puhdistakoon "roskan, väärän informaation ja pahantahtoiset aikeet" aluksi vaikka EU-parlamentista.
Kyseessä oli mietintö, ei EU:n punnittu tahdonilmaus.
VastaaPoistaSuomessa asia varmasti siksi osui arkaan paikkaan, että meillä blogosfääri on miltei ainoa paikka missä päivän kuumaa perunaa eli maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta on käsitelty myös kriittisesti.
Valtamedian hyssytellessä asioita paineet purkautuvat sitten netissä.