Niin, onhan se aina mahdollista - voi tulla tulipalo, vesivahinko tai rosvo, joka vie kaiken irtaimen mennessään. Silloin on ihan sama, onko kyse vanhanaikaisista paperikuvista vai dvd-levyille poltetuista digikuvista.
Otsikko pisti silmään, sillä olin juuri viikonloppuna puhumassa Kuva 2008 -messuilla digikuvien arkistoinnista ja säilyvyydestä. Kuluttajia on tapana pelotella, etteivät digikameralla otetut kuvat säily jälkipolville, koska levyt saattavat syöpyä itsestään rikki jopa muutamassa vuodessa. Toinen pelottelun aihe on se, ettei cd-levyjä pystytä lukemaan muutaman vuoden päästä, koska toimivia cd-lukuasemia ei enää ole saatavilla.
Onneksi tilanne ei ole näin huono. Ei ollenkaan.
Taloussanomien siteeraaman Suomen Kansallisarkiston kehittämispäällikön István Kecskemétin mukaan cd-levyjen kestoiäksi on tutkimuksissa saatu 3-320 vuotta. Tekniikka on kuitenkin vielä nuorta, eikä siitä ole ehtinyt kertyä todellista kokemusta. Luvatut säilyvyysluvut ovat ennusteita, jotka on saatu tulokseksi vanhentamalla levyjä keinotekoisesti lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa, ja ekstrapoloimalla näin saatuja tuloksia takaisin huonelämpötilaan.
Omat kokemukseni osoittavat pikemminkin, että poltetut cd- ja dvd-levyt säilyvät yllättävän hyvin huonoissakin olosuhteissa. Tekemällä kriittisestä datasta useampia kopioita ja säilyttämällä niitä eri paikoissa tiedot saadaan säilymään jälkipolville. Ei täydellisesti, mutta eiväthän kaikki paperikuvatkaan säilyneet.
Entä sitten levyasemat ja tiedostoformaatit? Pystytäänkö cd-levyjä lukemaan vielä 50 vuoden päästä? Löytyykö mistään toimivaa cd-asemaa? Uskon, että löytyy hyvinkin. Cd-tekniikka on levinnyt niin laajaan käyttöön, että se voi itse asiassa olla varmin keino datan pitkäaikaiseen säilyttämiseen.
Cd-levyn jälkeen ehti jo tulla dvd-levy, mutta dvd-asemat ovat alaspäin yhteensopivia ja pystyvät lukemaan myös vanhempia cd-levyjä. Parhaillaan dvd-tekniikka on hitaasti antamassa tilaa Blu-ray-levyille, mutta ne ovat puolestaan yhteensopivia niin cd- kuin dvd-levyjenkin kanssa. Ei siis huolta: jotta uusi tallennustekniikka voisi menestyä, sen täytyy säilyä alaspäin yhteensopivana edeltäjiensä kanssa.
Ainoa uhka on siinä, että isokokoiset 12 senttimetrin levyt halutaan korvata pienemmillä levyillä. Yhteensopivuus katoaisi fyysisen koon muuttuessa. Sekään ei tunnu kovin todennäköiseltä, sillä halu kasvattaa tallennuskapasiteettia on suurempi kuin halu pienentää fyysistä kokoa. Cd:n mitta tuli aikoinaan valittua juuri sopivaksi (kiitos, Herbert von Karajan!). Levy mahtuu taskuun, mutta on silti riittävän iso, jotta sille mahtuu kokonainen elokuva yhä korkeammiksi nousevilla laatuvaatimuksilla.
Entä tiedostoformaatit? Pystytäänkö jpeg-pakkausta avaamaan vielä 100 vuoden päästä? Aivan varmasti. Kysehän on vain algoritmista, joka voidaan toteuttaa millä tahansa tietoteknisellä alustalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti