Ylen kanta teräväpiirtoon hämmästyttää

Viikonloppuna Taloussanomissa julkaistut Jungnerin kommentit teräväpiirtoon siirtymisestä hämmästyttävät. Tai eivät oikeastaan, sillä ymmärrän niiden takana olevat syyt: Ylellä ei ole rahaa eikä kansaa haluta suututtaa uusilla laitehankinnoilla nyt, kun kaikki on juuri pakotettu hankkimaan uudet digilaitteet. Mutta oikeuttavatko nämä syyt vääristelemään asioita?

Jungnerin mielestä HD-tekniikka on niin lapsenkengissä, että on liian aikaista arvioida, pitäisikö siihen mennä lainkaan. Todella hämmästyttävä lausunto ottaen huomioon, että esim. Yhdysvalloissa HD-lähetyksiä on ollut jo vuosia ja Euroopassakin on yli 100 hd-kanavaa. Aiemmin teräväpiirtoelokuvia myytiin vain erikoisliikkeissä, viime vuonna ne tulivat myös marketteihin. Ja katsojille on myyty jo parin vuoden ajan pelkästään teräväpiirtotelevisioita. Ainoa kysymysmerkki on antenniverkon siirtostandardi - käytetäänkö nykyistä vai odotetaanko tulevaa dvb-t2-standardia, joka kasvattaa muxin siirtokapasiteettia.

Ruotsissa ja Englannissa kansalliset tv-yhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita teräväpiirrosta ja niillä on jo koelähetyksiä. Ruotsin SVT sanoo asian www-sivullaan selvästi: "SVT satsar stort på hd-tv: Hd-tv är framtidens standardformat och redan 2008-2009 ska SVT dagligen erbjuda egenproducerad högupplöst tv på bästa sändningstid."

Suomi on mennyt digifiaskon myötä äärimmäisyydestä toiseen: entisestä edelläkävijästä on tullut peränpitäjä. Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Me voimme tällä kertaa valita tietoisesti perässähiihtäjän roolin. Mutta jos niin teemme, ollaan sitten edes rehellisiä ja avoimia, eikä uskotella että (taas kerran) kaikki muut ovat väärässä ja me oikeassa.

Jungner rinnastaa teräväpiirron "hifistelyyn", jota vain harva katsoja haluaa ja sanoo, ettei "teitäkään rakenneta uudelleen muutaman huippu-Mersun vuoksi." Kommentti on ironinen kun muistaa, että tiet on juuri rakennettu uudelleen ja katsojat pakotettu vaihtamaan laitteensa uusiin. Teräväpiirto on ensimmäinen todellinen perustelu jakelutekniikan digitalisoinnille. Takkuilevat tekstitykset ja vammaispalvelut eivät sitä ole.

Ylen päätöksistä riippumatta teräväpiirto tulee väistämättä. Sillä on suuri lisäarvo mm. urheilun, elokuvien ja luonto-ohjelmien katseluun. Kun on kerran tottunut hd-kuvaan, on vaikea palata takaisin vanhaan digitelevisioon, jonka tarkkuus on peräisin 1960-luvulta.

Teräväpiirto on kuin väri-tv 30 vuotta sitten: television seuraava tekninen kehitysaskel. Ei tarvitse pohtia, tuleeko se vai ei. Kansainväliset tv-yhtiöt ja laitevalmistajat siirtyvät teräväpiirtoon yhtä luonnollisesti kuin aikoinaan värilähetyksiin. Jos Yle aikoo jättäytyä kehityksen ulkopuolelle, sen pahempi Ylelle.

Mahtoiko Jungner olla tosissaan heittäessään ajatuksen, että Suomen kannattaisi ehkä jättää teräväpiirto väliin ja siirtyä suoraan UHDV-televisioon "vuoden 2016 jälkeisessä maailmassa"? Vai oliko se pelkkä vitsi? Ja mikä oikeastaan on UHDV?

Japanissa on vuodesta 2004 lähtien kehitetty televisiota, jossa kuvan tarkkuus on 16-kertainen teräväpiirtoon verrattuna. Järjestelmä kulki aluksi nimellä UHDV, nykyisin nimenä on Super Hi-Vision. Se kasvattaa "television" (jos tätä sanaa voidaan edes käyttää) leveyden ja korkeuden nelinkertaisiksi nykyisestä. Esimerkiksi nyt isona pidetyn 42" taulutelevision leveydeksi tulee 3,6 metriä ja korkeudeksi runsaat kaksi metriä. Kaiuttimia järjestelmään kuuluu 24 kappaletta.

UHDV-järjestelmään siirryttäessä suomalaisten olohuoneet joudutaan rakentamaan uudelleen. Toivottavasti saamme vuonna 2016 edes riittävän pitkän siirtymisajan...