Kolmen ukrainalaisen droonin päätyminen Suomeen on pannut vipiniää poliitikkoihin, mediaan ja varsinkin somekeskusteluun. Miksei Suomessa ole EU Alert -varoitusjärjestelmää, jolla vaaratiedotteita voitaisiin kohdentaa suoraan puhelimiin? 112 Suomi on lähinnä liikenneonnettomuuksiin ja karhuhavaintoihin tarkoitettu mobiilisovellus, joka ei sovellu kriittisiin tilanteisiin eikä tavoita kuin osan kansasta.
Uutinen, jonka mukaan ilmahälytykset tulisivat ohjelmaan ensi vuoden loppuun mennessä, sai syystäkin pilkkaa osakseen. Miksi Suomen pitää keksiä pyörä uudelleen ja tehdä se kalliisti mutta hitaasti, kun standardoitu ratkaisu on jo olemassa kaikkialla EU:ssa?
Ukrainan droonit ovat yllättäneet sekä Venäjän että Suomen. Venäjä ei osannut odottaa, että Ukraina iskisi Itämeren öljysatamiin. Siispä myöskään Suomi ei osannut odottaa, että droonit harhautuisivat Suomen puolelle. Uskottiin, että uhka rajoittui vain Puolan ja Viron alueelle.
Niiden, jotka näitä asioita työkseen miettivät, olisi kuitenkin pitänyt ottaa huomioon myös tämä vaihtoehto. Siitä heille maksetaan.
Olisi pitänyt varautua tilanteeseen, joka on sodan ja rauhan välimuoto. Suomessa on mietitty, miten varoitetaan sotatilan aikana pommituksista ja ohjusiskuista, mutta rauhan ajan vaaratiedotus on jäänyt radiokanavien ja 112 Suomi -sovelluksen varaan.
Nyt ollaan jossain siinä välimaastossa. Drooneja on vaikea havaita ja niitä vastaan on vaikea antaa suojautumisohjeita. Sen verran jokainen lienee nähnyt uutisia, että jos taivaalla lentää säksättävä ruohonleikkuri, on syytä etsiytyä sisätiloihin. Siihen ei tarvita erityistä ohjetta, maalaisjärki riittää.
Mutta jos ei tiedetä, onko droonissa räjähde, eikä tiedetä mihin se on lentämässä, vaaratiedotteen kohdentaminen on mahdotonta. Epämääräisten varoitusten lähettäminen varsinkin yöaikaan aiheuttaa hämmennystä ja pelkoa. Sotaa varten suunnitellut väestönsuojelutilat eivät ole edes auki. Droonin osuminen 100x100 metrin alueelle on epätodennäköisempää kuin lotossa voittaminen. Toisaalta Itä- ja Etelä-Suomessa riski korostuu.
Ehkä drooniuhka tuli Suomen viranomaisille yllätyksenä, mutta hälytysjärjestelmä ei varmasti tullut. Sellaista on vatuloitu Aasian tsunamista lähtien, siis 21 vuoden ajan. EU:ssa ja USA:ssa se on toteutettu oikeaoppisesti: EU Alert -järjestelmä on käytössä kaikkialla muualla EU:ssa paitsi Suomessa. Jopa Turkki on ottamassa sitä käyttöön. Puhelimet ovat tukeneet tekniikkaa vuodesta 2012 lähtien, joten aikaa on ollut.
Suomen käyttämä mobiilisovellus on huono ratkaisu, koska harva asentaa tai jättää sitä aktiiviseksi tausta-ajoon. Tekstiviestit ovat vielä huonompia, koska niiden massalähetys on hidasta ja alueellinen kohdentaminen vaikeaa.
Suomessa käyttöönotto on ilmeisesti jumiutunut rahaan, kustannusten jakamiseen valtion ja operaattorien kesken. Tämä on kummallista, sillä Suomi on varautumisen ja väestönsuojelun edelläkävijä ja ylpeä asemastaan. Puolustus- ja varautumishankkeisiin on kaadettu rahaa varsinkin keväästä 2022 lähtien.
Miksei varoitusjärjestelmää ole saatu modernisoitua? Jonkun pitäisi tulla nyt kantamaan vastuuta ja selittämään asia julkisuuteen.
Ja tietenkin pitää kiireesti ryhtyä tekemään asialle jotain! Droonit ovat nykytilanteessa marginaalinen uhka, mutta vaaratiedotteiden jakelu on saatava nykyaikaan ennen kuin jotain isompaa sattuu.
Joten EU-Alert järjestelmän rahoituksen ongelma ratkeaa helposti sillä, että operaattorit määrätään lain tai asetuksen voimalla toteuttamaan ko. järjestelmä yhdessä ja rahoitus järjestetään sillä, että liittymä maksuihin lisätään sähkölaskuissa perittävää huoltovarmuusmaksua vastaava pieni lisä, 0.085 euroa per liittymä. Alla Elisan, Telian ja DNA (sisältää Moi) liittymien määrän.
VastaaPoista>>> (3500000 + 3150000 + 2800000) * 0.085
803250.000
>>> . * 12
9639000.000
>>>
Siis 0.88 miljoonaa per kuukausi ja reilu 9.63 miljoonaa per vuosi. Sillä rahalla kehittää, rakentaa ja ylläpitää jo kummasti tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat mobiili verkon kautta tehtäviä hälytys ym. järjestelmiä yhteiskunnan tarpeisiin.
Esimerkiksi, Suomen Numerot Numpac OY (1829232-0), joka toteuttaa enum.fi numeroiden siirrettävyyden liikevaihto 2024 oli vain reilu pari miljoonaa ja kasvua 8.7%. Voisi olla sopiva toimija tämän kaltaisen yhteistyön tekemisen alustaksi.
Minusta syyllisten etsiminen ei kiireessä edistä asioiden korjaamista ensikädessä kiireessä. Se on pidempi aihepiiri, enkä halua lähteä siihen nyt.
Eikä kyse ole siitä, että olisin ollut mitenkään tekemisissä mitenkään tämän asian päätöksenteon tai ratkaisemisen kanssa. Enkä ole tekemisissä tässä mainittujen operaattorien kanssa kuin asiakkaana. Enkä ole ollut Numpac kanssa ollut tekemisissä, se nyt vain on jo olemassa oleva operaattorien yhteistyön alusta numeroiden siirroissa, niin miksipä se ei voisi ehkä soveltua myös tähän.