Viiden vuoden rakentamisen jälkeen Helsingin Kruunuvuorensilta on lähes valmis. Se avattiin pyöräilijöille ja jalankulkijoille viime viikonloppuna 18.4.2026 ja vilkas keskustelu alkoi heti. Muille kuin pk-seudulla asuville aihe on varmaan jäänyt vieraaksi.
 |
| Kruunuvuorensilta viikko ennen avajaisia 12.4.2026. |
Runsaat 300 miljoonaa euroa maksanut silta, jota voivat käyttää vain jalankulkijat, pyöräilijät ja raitiovaunut. Onhan siinä kummastelemista. Väittely alkaa nopeasti, kun joukkoliikenteen ja yksityisautoilun kannattajat ottavat yhteen. Itse suosin molempia.
En voi kuitenkaan olla ihmettelemättä sillan takana olevia taloudellisia laskelmia. Sillan toinen pää on Kalasataman uuden asuinalueen eteläpäässä Sompasaaressa, toinen Laajasalossa. Sillan päätepisteen lähelle on noussut uusi Kaitalahden asuinalue, mutta se on suhteellisen pieni. Laajasalossa on enemmän asukkaita, mutta sinne tulee matkaa.
Aiempi reitti Kulosaaren ja Herttoniemen kautta on kieltämättä pitkä. Joukkoliikenteen kannalta silta oikaisee ja nopeuttaa tuntuvasti.
Silta on lähes 1,2 kilometriä pitkä. Siitä on vielä lähes kolme kilometriä Helsingin keskustaan. En jaksa uskoa, että monikaan viitsii kävellä Laajasalosta siltaa pitkin Helsinkiin. Kauniina kesäpäivänä sillalla kävelee mielellään kuntoilutarkoituksessa, mutta Suomen kesä on tunnetusti lyhyt. Muina aikoina sillalla tulee olemaan kylmää ja tuulista.
Pyöräilijöiden rooli askarruttaa vielä enemmän. Kesällä mukava retki vaikka saarten kautta ympäri (runsas 10 km), Helsingin oma saariston rengasreitti, mutta kuinka moni tulee pyöräilemään siltaa pitkin työmatkoja? Paljon helpompi nousta pyörän kanssa ratikan kyytiin ja huristaa sillan yli, ja jatkaa sitten pyöräilyä Helsingin keskustassa. Talvella silta saattaa olla liukas ja tuulinen, joten vain hurjapäisimmät pyöräilevät siltaa pitkin.
Kävely/pyöräilysilta yhdessä ratikkasillan kanssa kuulostaa päällekkäisyyltä. Jos sillan molemmin puolin olisi paljon asutusta, käyttöä riittäisi enemmän.
Lisäksi asukkailla on myös toinen vaihtoehto. Sillan vierestä lähtee lautta, joka vie 20 minuutissa suoraan Katajanokalle AB-lipun hinnalla (sama kuin ratikassa). Ainakin kesäaikaan lautta on houkutteleva vaihtoehto. Toisaalta sen vuoroväli on ratikkaa harvempi ja talvisin lautta kulkee vain viikonloppuisin (ellei jäätilanne estä).
Tuore kohu on noussut sillan liikuntasaumasta, joka tänään vaati ensimmäisen uhrinsa. Joku pyöräilijä kaatui ja vietiin ambulanssilla hoitoon. Kunhan sauma merkitään ja siitä varoitetaan selkeästi, ei kohdan pitäisi olla ongelma.
Odotan kiinnostuneena ensi talvea. Mikä mahtaa olla sillan käyttöaste muilla kuin raitiovaunua käyttävillä?
Nämä eivät ole koskaan ole koskaan rationaalisia päätöksiä. Viime talven suurinta hupiani oli kun pääsin polkemaan jään yli pitäjiin jotka mielletään olevan kaukana. Pakkasta oli 10 astetta. Päättäjät jotka tuntevat kaupunkia voivat tehdä hulluja ratkaisuja, koska se tuntuu hauskalta. Toisaalta tavikset lähtevät lappiin vaeltamaan, ja se on kallista myös ympäristölle.
VastaaPoista"Paljon helpompi nousta pyörän kanssa ratikan kyytiin ja huristaa sillan yli, ja jatkaa sitten pyöräilyä Helsingin keskustassa."
VastaaPoistaEi helpompaa, vaan hankalaa ja epäkäytännöllistä. Pyöräilen säännöllisesti noin 10km työmatkaa Helsingissä, eikä tulisi mieleenkään vaihtaa julkisiin jollain yksittäisellä kilometrin pätkällä. Mietitäänpä nyt: pysähtyisin kesken matkan odottelemaan pysäkille, yrittäisin raivata tilaa itselleni ja polkupyörälle ruuhkaisessa ratikassa, ostaisin kertalipun (halvin kertalippu maksaa nykyään 3,5 € - kallista siihen nähden että pyörän polkeminen on käytännössä ilmaista) ja yhden pysäkinvälin jälkeen yrittäisin pyörän kanssa kompuroida ulos ratikasta. Aika absurdi ajatus.
Kuten Hesarin keskustelussa joku jo ehdotti samaa mitä itse heti ensimmäisenä jo avaamisen päivänä käydystä keskustelusta ja liikuntasauman valokuvista mitä jaettiin päättelin. Että ei sitä 3cm syvää liikuntasaumaa ole vaikea tehdä tasaisemmaksi kulkea kaikille.
VastaaPoistaEsimerkiksi pintaan sopivan jäykkää ja paksua teollisuus kumia (auton roiskeläppien kaltaista tavaraa), joka sellaisenaan on jo joustavaa materiaalia ja painaa riittävästi ettei sitä pieni voima siitä nosta. Päällimmäisen kerroksen alle alle rosterista tehty tiheä mesh verkko, johon kumi kiinnitetään sopivin välein pienistä rei'istä rosteri-langalla. Ja koko hökötys kiinni siihen alempaan nykyiseen liikuntasauman pinnasta kupukantapulteilla tai vaihtoehtoisesti jollain lenkeillä jotka on upotettu kuitenkin kumiin, niin ettei siinä ole mitään tarpeettomia pinnan yläpuolelle jääviä mihin voisi jotain tarttua tai osua. Varmasti joku tekijä löytyy Helsingistä eikä tarvitse kauempaa etsiä. Sitten kun löytyy toimiva vaihtoehto, niin teetättää samalla varaosia pitkäksi aikaa eteenpäin. Teollisuudesta, logistiikan laitteiden valmistajien puolelta jne. löytyy kyllä osaamista viimeistään.
Se mitä lähinnä ihmettelen on Hesarin keskustelu, joka on juupas-eipäs-vaarinhousut väittelyä tärinä raidoista, varoituksista, liiasta nopeudesta ja niitä ajavien rankaisemisesta yms. kaikesta muusta täynnä uskomusta, että näitä ohjeita sitten kaikki kuuliaisesti noudattavat vaikka kaikki hyvin tiedämme kuinka hyvin muistetaan olla kävelemättä punaisia päin ja olla oikomatta nurmikoilta muutaman askeleen säästämiseksi jne.
Koska se on hyvin ennakoitavissa, että mitkään kiellot, ohjeet ja varoitukset eivät tehoa kaikkiin ihan sama miten sitä heille tolkutetaan. Osa näistä sitten loukkaa siellä itsensä ja paikataan julkisella rahalla terveydenhuollossa.
Yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kestävämpi ja järkevämpi vaihtoehto on ilman muuta tehdä niistä liikuntasaumoista sellaiset, ettei törppöjen niihin ajaessa he loukkaa itseään. Ei se nyt niin vaikeaa ole, jos vain edes hieman yrittää. Yksi esimerkki siitä miten sen voisi tehdä on tuossa yllä ja samaa parissa Hesarin kirjoituksen kommentissa mainittiin. Minä en siellä kommentoijana, mutta lueskelin läpi jääden ihmettelemään keskustelun sävyä ja tasoa.
Pyöräilen säännöllisesti noin 10km työmatkaa Helsingissä, eikä tulisi mieleenkään vaihtaa julkisiin jollain yksittäisellä kilometrin pätkällä.
VastaaPoistaEn ole kuljettanut polkupyörää ratikassa, joten uskon mitä sanot. Mutta millainen silta mahtaa olla pyöräilijälle talvella, jos on tuulista ja liukasta? Onko pyörätietä aurattu yön lumisateen jäljiltä? Ratikkalipun hinta varmaan laskee, jos ostaa kuukausilipun.
Tuuli ja talviolosuhteet ovat asioita, joista kovin moni tuntuu olevan huolissaan kruunusiltaa liittyvässä keskustelussa. Vähän vain vaikuttaa siltä, että talviolosuhteista on tehty suhteettoman suuri kauhukuva. Pitää paikkansa, ettei ulkona liikkuminen sateella tai kylmällä tuulella ole erityisen mukavaa, mutta eiköhän jokainen Suomenlahden rannalla asustava ole jo valmiiksi sopeutunut vaihteleviin sääolosuhteisiin.
PoistaJos lähdetään miettimään varsinaisia esteitä pyörällä kulkemiselle, niin mieleeni tulisi ensimmäisenä seuraavanlaisia skenaarioita:
- Pyörätie puuttuu kokonaan ja autojen seassa pyöräily tuntuu vaaralliselta
- Pyörätie löytyy, mutta loppuu yllättäen kesken puolivälissä matkaa ilman tienviittoja tai muita opasteita
- Yöllä sataa 10 cm märkää lunta, eikä aurauskalustosta ole havaintoja
- Talvikunnossapito priorisoi moottoriliikennettä ja aura-auto heittää viereiseltä ajoradalta pyörätielle lisää lunta
- Autoilijat aiheuttavat vaaratilanteita esimerkiksi kiilaamalla kolmion takaa pyöräilijän eteen
Nämä ovat käsittääkseni kaikki ongelmia, jotka on kruunusillalla onnistuttu jo suunnitteluvaiheessa välttämään. En nopealla etsimisellä löytänyt tietoa siitä, mitä suunnitelmia kaupungilla on kruunusillan talvikunnossapidosta, mutta tuskin sitä ainakaan kaikista matalimmalle priorisoinnille ollaan laittamassa. Mikäli kruunusillan ylittävä pyörätie päädytäänkin luokittelemaan samaan korkeimman priorisoinnin luokkaan kuin ns. pyöräbaanat, ei liukkaus tai lumihanki tule hidastamaan menoa missään olosuhteissa.
Mikael puhuu täyttä asiaa. Lisää sen verran, että yleisesti ottaen ulkona liikkuminen ei ole säästä kiinni, se on pukeutumiskysymys. Liikuntaa lisäämällä saadaan isot säästöt sote-kustannuksissa.
PoistaKaipa Laajasaloonkin ollaan joskus jotain rakentamassa. En tunne asiaa, mutta maailmalla on yleistä rahoittaa infraprojekteja maan arvon nousulla – olisikohan tässäkin tarkoitus täydennysrakentaa aluetta?
VastaaPoistaJoukkoliikennesilta lienee järkevä ratkaisu juuri siksi, että ajallinen säästö autoliikenteelle olisi suht pieni Itäväylään verrattuna. Toisaalta joukkoliikenteellä tehdystä matkasta sulaa puoli tuntia pois.
Mitä keskustan elinvoimaisuuden tulee, eivät ne autot asiaa ainakaan paranna.
Polkupyörien kuljetus raitiovaunussa on kielletty Helsingissä.
VastaaPoistaHyvä pointti. Junissa ja metroissa sallitaan, ratikassa ei (paitsi kokoontaitettavat).
VastaaPoistaPyöräilyn myönteinen vaikutus kansanterveyteen on ilmeinen, mutta pyöräilyssä sattuu myös haavereita. Varsinkin talvi voi yllättää kokeneenkin pyöräilijän, lähipiirissä on tästä muutama esimerkki. Mediassa on ollut monia uutisia kilpapyöräilijöistä, jotka ovat törmänneet tai ajautuneet ulos tieltä. Tänään uutinen on norjalainen hiihtäjä Hovde, joka menehtyi ajauduttuaan tieltä isossa pyöräilijöiden ryhmässä. Norjalainen hiihtäjä Håvard Hovde, 26, kuoli pyöräilyonnettomuudessa.
VastaaPoistaLautta on käsittääkseni tilapäinen ja liikenne lakkaa, kun raitiovaunuliikenne alkaa.
VastaaPoistaSilta tehtiin metrolinjan sijaan. Siinä mielessä ajatus autoista sillalla olisi ollut outo. Sillasta olisi pitänyt tehdä 2-3 kertaa leveämpi ja liikenne olisi varmasti häirinnyt Korkeasaarta. Sitten porukka olisi vaatinut parkkipaikkaa Korkeasaareen.