Muutama päivä sitten näin päiväkävelyllä hankeen ajaneen kuljetusrobotin. En pysähtynyt auttamaan, vaan kävelin kylmästi ohi. Hoitakoon robottioperaattori itse tekniset ongelmansa.
![]() |
| Pitäisikö robottia auttaa? |
Kun kerroin tapauksesta sosiaalisessa mediassa, sain tylyä palautetta. Miksi en auttanut pientä hankeen juuttunutta robottia? Joku jäi nyt ilman tilaamiaan ruokia, ja se oli minun syyni.
Tämä on kiintoisa ilmiö, jota sietää pohtia. Miten suhtaudumme koneisiin, jotka on tarkoituksella muotoiltu näyttämään "söpöiltä" ja inhimillisiltä? Miksi kohtelemme koneita paremmin kuin toisia ihmisiä? Kiitämme tekoälyä hyvän vastauksen jälkeen, samalla kun pilkkaamme typerää mielipidettä netin keskustelupalstalla. Pysähdymme auttamaan robottia, mutta emme kadulla liukastunutta vanhusta.
Itse yritän pitää koneet koneina ja ihmiset ihmisinä. Hankeen juuttunut kuljetusrobotti on teknisen virheen tai vian seurauksena rikkoutunut laite. Siis tavallinen kone. Jos näen hankeen hylätyn polkupyörän, en liioin mene korjaamaan sitä tai koske siihen muutenkaan (ellei pyörä vaaranna muiden turvallisuutta).
Miksi muuten oletetaan, että joku jää ilman ruokaansa? On 50 % todennäköisyys sille, että robotti oli tyhjä ja paluumatkalla takaisin kaupppaan.
Auttajan näkökulmasta robotit ovat todella painavia, eikä niitä noin vain työnnetä hangesta takaisin tielle. Jos kyse on akun hiipumisesta, robotin on parempikin pysyä hangessa odottamassa noutajaansa, kuin että se työnnettäisiin takaisin kävelytielle. Kuvassa kävelytie on leveä, mutta joskus jalkakäytävät ovat aurattuinakin kovin kapeita.
Ehkä robotti oli tarkoituksella ajettu hankeen, jotta se ei haittaisi muiden liikkumista? Mikä muukaan saisi robotin kääntymään suoralta ja leveältä tieltä hankeen. Jos kyse on koneoppimisesta, tästähän sitä nyt oppii.
Olen kuullut, että valvomossa oleva ihminen saattaa pyytää robotin kaiuttimesta työntöapua. Silloin tilanne on toinen: autan ihmistä, en konetta.
Asialla on myös työllisyysvaikutusta. Mitä enemmän autamme robotteja, sitä enemmän ne vievät töitämme. Tähän asti on ajateltu, että tylsät työt joutaakin poistaa automaatiolla, mutta tulemme vielä näkemään ajan, jolloin tylsilläkin töillä on kysyntää. Niillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. Pelkkä taloudellinen tehokkuus ei voi jatkossa olla ainoa kehittämisen tavoite.
Vielä yksi asia ihmetyttää: kuka näitä ohjaa? En ole missään nähnyt tietoja robottien autonomian tasosta. Ilmeisesti ne kulkevat itsenäisesti, mutta katujen ylitykset ja ongelmakohdat hoidetaan jostain valvomosta käsin. Mutta missä valvomo on, Suomessa vai Virossa? Missä on robottien komentaja? Jos tavoitteena on salata manuaalisen työn osuus ja luoda kuva autonomisista kuljetuksista niin salailu kostautuu helposti epäluottamuksena.
Lisäys 19.2.2026: Kirjoitukseni herätti paljon keskustelua sosiaalisen median puolella. Enemmistön mielestä robottia pitää auttaa, koska kyydissä voi olla jonkun liikuntakyvyttömän vanhuksen odottamat ruuat.
Jos niin on, robotista ei ole paljon apua. Päästyään ulko-ovelle se alkaa vain piipittää. Kauppa voisi työllistää mieluummin nuoria, jotka kantaisivat ostokset perille asuntoon asti ja näkisivät samalla, onko tilaajalla kaikki hyvin. Tavoite korvata kaikki mahdollinen ihmistyö tekniikalla kustannusten säästämiseksi on pitkällä tähtäimellä huono asia. En odottaisi sitä S-ryhmältä.
Somessa tuli vastaan kuva, jossa samaisen ruokarobotin nokkaan oli piirretty suu ja silmät. Näin luodaan illuusio elävästä olennosta, joka vetoaa ihmisten tunteisiin entistä tehokkaammin.

Hyvää pohdintaa ja perustelit hyvin näkökantasi. En ole itse tullut ajatelleeksi näiitä asiota vielä tähän mennessä. Kiitokset hyvästä kirjoituksesta.
VastaaPoistaEi se robotti itsenään toimi. Kyllä siellä on ihmisten tarpeet takana. Joko asiakas odottaa ostoksiaan tai sitten kauppa odottaa sitä takaisin. Siksi parempi vertaus olisi hankeen juuttunut auto. Toki en nyt ala ketään syyllistämään, jos ei auta. En tiedä miten itse tekisin.
VastaaPoistaKyllä se teknologia vielä siihen kehittyy, että robotti pyytää itse apua ohikulkijalta; vieläpä värisevällä pikkulapsen äänellä - tai riippuen ohikulkijan habituksesta jonkun julkimon äänensävyin. Minkäs siinä tekee testosteronidoupattu uros, jos robotti pyytää apua vaikkapa Krista Kososen ulosannilla. Poliitikkojen äänensävyjen käyttö toisaalta voi olla riskaabelia. Jos apua tuntuisi pyytävän joku sofiavirta tai tyttituppurainen, niin vaarana on se, että lähistöltä haetaan riittävän painava kivi, ja johan loppuisivat vinkumiset.
VastaaPoista*Pelkkä taloudellinen tehokkuus ei voi jatkossa olla ainoa kehittämisen tavoite." Mutta tämähän on varmasti ykköspririteetti. Mitään muuta EI ole.
VastaaPoistaJos ihmiset tai rauhoitetut eläimet/kasvit eivät ole vaarassa, en auta kaupan robottia. Se ei ole minun työni. Toisaalta en halua vastikkeetta auttaa hurjaa tulosta takovaa yritystä, toisaalta en halua riistää toimeentuloa niiltä henkilöiltä jotka saavat rahansa noidenkin robottien suunnittelusta, huoltamisesta ja muusta operoinnista. Jos tuollainen robotti tunkeutuu pihalleni, niin sen omistaja voi noutaa sen hyvää selitystä ja korvausta vastaan.
VastaaPoistaEivät nämä S-ruokarobotit tietääkseni ihmistyötä korvaa vaan ovat lisäpalvelu jota ilman tällainen kuriirityö jäisi kokonaan tekemättä koska liian kallis ihmistyönä. Olin kuvitellut että niiden näkyvä toiminta on täysin automatisoitua. Nähtävästi tiedät aiheesta enemmän ja siitä olisikin mielenkiintoista kuulla lisää.
VastaaPoistaMitä jos kuljetukset hoitaisi palkattu henkilö? Eli töitä ihmisille jotka nyt hoitaa ropotti.
PoistaKyllä S-marketista saa kalliimpaan hintaan kotiinkuljetuksen 5.90-9.50€.
PoistaRobottipalvelu ei kerro itsestään tai teknisestä toteutuksesta mitään. Haluavat antaa vaikutelman autonomiasta, mutta paikoillaan nököttävät robotit paljastavat, että ne odottavat ihmisen etäohjausta.
VastaaPoistaVeikkaan, että tällä hetkellä robottipalvelu on kalliimpi kuin jos ihminen hoitaisi kuljetukset. Tavoitteena on kehittää palvelua niin paljon, että jonain päivänä se skaalautuisi koko Suomeen ja täysin autonomisena siitä tulisi ihmisvaihtoehtoa halvempi. Vielä ei olla lähelläkään sitä tasoa, kuten hangessa nököttävä robotti osoittaa.
Näillä ihmis avusteisilla mekaanisilla laitteilla on pitkä historia ja niihin viitataan usein englanniksi nimellä Mechanical Turk, joka nimitys johtaa alun perin tuon Wikipedia artikkelin kertomaan näennäisesti automaattisesti pelanneeseen shakki-koneeseen. Jonka kehitti o Unkarilainen Johann Wolfgang von Kempelen jo 1770 luvulla. Hän kiersi Euroopan hoveja viihdyttämässä avustajineen ja pelaamassa hovien väen kanssa shakkia.
PoistaAmazon kehitti ja otti käyttöön jo parikymmentä vuotta tietotekniikkaan perustuvan ihmis avusteista teknologiaa ensin omiin tarpeisiinsa sen web-kaupan tarpeisiin ja alkoi sitten myydä hieman myöhemmin sitä samaa palvelua muiden käyttöön. Ja he käyttävät siitä palvelusta Amazon Mechanical Turk (MTurk) nimeä. Alla muutamia linkkejä kiinnostuneille, josta asiaan voi perehtyä tarkemmin.
- https://www.mturk.com - sivusto/
- Introduction to Amazon Mechanical Turk
- Yle: Kotiäiti seuloo nettikuvia senttipalkalla, jotta kissavideossasi ei olisi väkivaltaa
Mechanical Turk on se mekanismi millä tekoälyjen ns. reinforced opettamista on pitkälti tehty jo reilu kaksikymmentä vuotta. Kovin laajasti Suomessa se ei ole huomiota julkisuudessa kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. BBC on tehnyt dokumentteja mm. Metalle ja Amazonille tätä työtä tekevistä ja miten se teetetty työ on täyttänyt riistämisen tunnusmerkit.
Tämä on vain pintaraapaisu siitä mihin kaikkeen näitä käytetään kun tämän kaltainen mekanismi on kehitetty. Ja ei kaikki mihin käytetään tietysti ole vain negatiivista vaan on näillä positiivisiakin puolia, kuten se että se tarjoaa joissakin kehittyvissä maissa joukolle ihmisiä tuloja elämiseen, joita heillä ei muuten siellä olisi.
Mukavasti robotisaatiota valaisevakin artikkeli. En esimerkiksi tiennyt, että näissä ostoskuljetusroboteissa olisi ihmisohjausta ollenkaan. Mitä auttamiseen tulee, niin saattaisihan tuota ohikulkiessa kysäistä, että: "mikä tilanne?" Jos sitten robotti kertoisi avun tarpeestaan, niin ehkä tuota tulisi työnnettyä takaisin tielle päin.
VastaaPoistaItse autoin Hangossa lumikinokseen jumiin jäänyttä robottia. Lähestyessäni robottia se kysyi kauniilla naisäänellä "autatko minua ?". Nostin/raahasin aika painavan robotin takaisin auratulle jalkakäytävälle. Robotti kiitti ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Tuntui varsin inhimilliseltä.
VastaaPoistaEn esimerkiksi tiennyt, että näissä ostoskuljetusroboteissa olisi ihmisohjausta ollenkaan.
VastaaPoistaEmme sitä tiedäkään, koska asiasta ei ole kerrottu mitään. Emme edes tiedä, kuka robotteja varsinaisesti operoi. Ihmisohjaus on kuitenkin helppo päätellä siitä, miten robotit jäävät joskus empimään risteyksissä tai helpoissakin paikoissa. Eikä tekniikka ole vielä niin pitkällä, että robotin voisi laittaa omin päin ylittämään vilkasliikenteistä katua.
Lähestyessäni robottia se kysyi kauniilla naisäänellä "autatko minua ?".
Nostin/raahasin aika painavan robotin takaisin auratulle jalkakäytävälle.
Siinä autoitkin robotin takana olevaa henkilöä suoriutumaan omasta työstään. Ääni tosin saattoi olla tekoälyn tuottamaa.
Ei liikuntakyvytön vanhus tarvitse olla, nuoremmillakin voi olla rajoitteita vaikka kävelyssä. Ovelta kauppakassit eivät ole ongelma, mutta kaupalta saakka saattavat olla. Kuljetuspalvelua taas ei ollut ennen roboja. Ja tuskin tuleekaan. Ei myöskään voida olettaa että kaikilla olisi autoa.
VastaaPoistaRuoka.net tarjosi netistä tilattavien elintarvikkeiden kotiinkuljetusta jo 1990-luvulla, heti kun netti tuli saataville. Se ei kuitenkaan menestynyt. Pullonkaula ei ole kuljetuksessa, vaan tilauksessa ja keräilyssä.
VastaaPoistaNuorilla tosiaan on rajoitteita, moni haluaa pysyä kotona koneen ääressä ja tilata syötävätkin Woltilla, jotta ei joudu ulos. Tällaisia rajoitteita ei kuitenkaan pidä vahvistaa vaan päinvastoin.
En ole ryhtynyt ruoan kotiinkuljetuksen asiakkaaksi. Kerran viikossa tulee käytyä perheen ruokaostoksilla, yleensä noin 150 euroa lukee kuitissa. Nykyään lähicitymarket veloittaa 2 euroa keräilystä noutoon ja 8 euroa kotiinkuljetuksesta, mitkä ovat sinänsä ok.
VastaaPoistaOngelma on tuoretuotteet. Kun menen heviosastolle, niin varsinkin tarjouksessa olevat paprikat ja tomaatit ovat usein aika lommollaan/raakoja/muuten epämiellyttävän näköisiä *mutta* kun vähän siirtelee pinon päällimmäisiä pois niin löytyy yleensä ne aivan hyvätkin sieltä samasta laarista. Sama tulee vastaan myös kala/lihatiskeillä.
Tästä seuraa se että kauppaan tulee lähdettyä *joka tapauksessa*, ja kun sinne paikan päälle on tullut mentyä, niin ei ole enää ongelma keräillä ihan itse ne kaikki muutkin tuotteet.
Toisaalta satunnaisesti tulee tarvetta "Hmh, tarttenkin yhden maitotölkin enemmän", mutta silloin sen yhden maitotölkin hinta jää Salen robottienkin toimituskulujen alle.
Jos eläisin pelkillä eineksillä ja pakatuilla tuotteilla niin päivittäistavarakaupan kotiinkuljetukset voisivat olla ihan ok.
Näin huonokuntoisena kauppojen kotiinkuljetus on pelastus tänäänkin tuotiin keittiöön saakka
VastaaPoistaVaikuttaa siltä, että näiden kuljetusrobottien liiketoiminta olennaisesti perustuu siihen, että sivulliset aina auttavat jumiin jääneitä robotteja. Toki tällaisen bisneksen tekijöiden näkökulmasta on suotuisaa, jos yleisesti koettaisiin, että robottien auttaminen on kansalaisvelvollisuus. Itse voisin muutaman kerran niitä auttaa ihan mielenkiinnosta, mutta en varmasti jaksa jatkossa olla niitä auttamassa. Lähtökohtaisesti ratkaisu onkin sellaisen teknologian kehittäminen, että ihmisen ei tarvitse kokoajan olla tuuppimassa. Entäpä jos robotin auttamisesta saisi jonkin pienen palkkion?
VastaaPoistaEräs tubettaja törmäsi myös ruokarobottiin joka toistuvasti ohjasi hankeen. Liekö joku varotoimi.
VastaaPoistaEn usko. Noiden kuljetusrobottien konenäkö vain on niin alkeellinen, että ne eivät pysty havaitsemaan että edessä on lumihanki, josta ei pääse läpi. Samaten vesilätäköitä nuo eivät ymmärrä, vaan saattavat mennä syvään lätäkköön uimaan.
PoistaMeroissakin mennään vaiheet läpi, jossa ensin ihminen on mukana junassa varmistamassa, että metro kulkee kuten pitää ja virhe tilanteista opitaan. Kun tarpeeksi dataa ja ongelmia on kerätty ja selvitetty alkaa varsinaiseen täydelliseen automaatioon siirtymisen vaihe. Silloin jää enää valvomon henkilökunta ja manuaalinen hätäjarru matkustajille suoraksi turvaksi matkustamoon. Toki teknologiaa on sitten ratainfrassa runsaasti ainakin kaksoisvarmistuksen verran, turvaamassa liikennöintiä.
VastaaPoistaHyvä esimerkki tästä metron kehittymisestä on Helsingin ja naapuriensa yhteinen metro?
PoistaKun kolme ihmistä on nostamassa robottia lumihangesta takaisin kävelytielle, alkaa miettimään toimisiko tämä talkoo henki myös pyöräilevän wolttikuskin tapauksessa. Olisiko silloin sininen laatikko selässä lumihankeen kaatunut ihminen herättänyt tunteen jonkun nälkäisen perheen hädästä.
VastaaPoistaIhmisistä ei voi koskaan tulla tasa-arvoisia, mutta entä robotit?
VastaaPoista"Haluavat antaa vaikutelman autonomiasta, mutta paikoillaan nököttävät robotit paljastavat, että ne odottavat ihmisen etäohjausta."
VastaaPoistaJa sitähän voidaan tehdä mistä päin maailmaa tahansa, siis mieluiten siellä missä työvoima on halvinta.
Olisiko silloin sininen laatikko selässä lumihankeen kaatunut ihminen herättänyt tunteen jonkun nälkäisen perheen hädästä.
VastaaPoistaTokkopa. Juuri tämä on pointtini.