Luke Hardingin kirja Salajuoni - kuinka Venäjä auttoi Trumpin valkoiseen taloon on paikoin hiuksia nostattavaa luettavaa. "Aikamme suurin poliittinen vedätys" luonnehtii kirjaa paremmin kuin hyvin.
Harding on selvästi kirjoittanut kirjan pikavauhtia, tekstissä on paikoin keinotekoista iskevyyttä ja runsas ympäristön kuvailu lisää autenttisuuden vaikutelmaa. Epäilemättä Harding tuntee Venäjän oltuaan siellä Guardianin toimittajana vuosina 2007-2011. Työ loppui kun Venäjä suivaantui hänen kirjoituksistaan ja esti toimittajaa palaamasta lomalta takaisin maahan.
Hardingin kirja taustoittaa kaiken sen, mistä saamme kuulla uutisissa melkein päivittäin: Trumpin lähipiirin yhteyksiä Venäjään tutkitaan sen selvittämiseksi, auttoiko Venäjä Trumpin valtaan mm. hakkeroimalla demokraattipuolueen sähköposteja vaalien alla.
Todisteiden löytäminen epäasiallisista yhteyksistä on jäänyt erikoissyyttäjä Muellerin tehtäväksi. Juuri tänään New York Times uutisoi, että Trump olisi kesällä halunnut erottaa Muellerin, mutta henkilökunnan painostuksesta luopui ajatuksesta. Itseään tutkivan syyttäjän erottaminen olisi laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin. Trump itse tietenkin kiistää uutisen ("fake news, folks"). Foxin tunnettu Hannity joutui myöntämään erehtyneensä, mikä oli harvinaista.
Fakta kuitenkin on, että Trump erotti toukokuussa 2017 yllättäen FBI:n johtaja Comeyn, yritettyään ensin saada tätä luopumaan tutkimuksista. Erottaminen tuli Comeylle täytenä yllätyksenä; hän oli republikaani ja hänen uudelleen käynnistämä Clintonin sähköpostitutkimus juuri vaalien alla oli yksi syy Hillary Clintonin vaalitappioon. Kirja kuvailee, miten Comey yritti vältellä kahdenkeskisiä tapaamisia presidentin kanssa ja niihin jouduttuaan laati varmuuden vuoksi heti kirjallisen muistion itselleen tapahtuneesta.
Kirjassa Harding kertoo, miten FSB murtautui Venäjällä heidän kotiinsa pienimuotoisen ahdistelukampanjan merkeissä. Tapa oli peräisin jo KGB:n ajoilta. Samaa kertoi Mikael Storsjö tapahtuneen Suomessa (Helsingin Sanomat 23.8.2015).
Itseäni yllätti, miten laajasti ja yksityiskohtaisesti Venäjän tiedustelun sisäisiä tapahtumia lännessä tunnetaan. Kun sanotaan, että NSA ja FBI epäilevät Venäjän vaikuttaneen vaaleihin, kyse ei ole pelkästä epäilystä, vaan taustalla on monia sisäpiirin lähteitä ja tiedustelutietoa. Tähän kytkeytyy myös päivän uutinen Hollannista: paikallinen tiedustelupalvelu seurasi venäläistä hakkeriryhmää jo ennen tietomurtoa.
Yksi yllättävistä asioista on tieto siitä, että Michael T. Flynn oli omien sanojensa mukaan ensimmäinen yhdysvaltalainen, joka oli päästetty Kremlin varjelluimpaan vakoilukeskukseen (GRU:n "Akvaario" Moskovassa). Toinen yllätys on, että Trumpin kampanjapäällikkönä toiminut Paul Manafort oli 2000-luvun alussa toiminut poliittisena konsulttina Ukrainassa nostamassa valtaan Moskovan tukemaa Janukovytsia.
Savuavaa asetta ei näy, mutta kaikista tiedoista syntyy kuva, jonka mukaan Trumpin kampanjalla oli paljon yhteyksiä kyseenalaisiin venäläisiin toimijoihin. Kirjan luettuaan odottaa entistä suuremmalla jännityksellä Muellerin tutkimusten valmistumista. Silloin selviää, onko Hardingin tiedoilla uskottavuutta. Hän itse uskoo, että valtaosa tiedoista pitää paikkansa, vaikka mukana onkin huhuja ja toisen käden tietoja. Joka tapauksessa Muellerin tutkimusten venyminen on ärsyttänyt Trumpia suuresti.
Kiireisen aikataulun vuoksi kääntäjä on epäilemättä joutunut koville. Jo kirjan toisessa kappaleessa oleva virhe antaa ennakoida huolimatonta työtä, mutta onneksi niin ei ole. Suomennos on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Sitä lukee mielellään.
Kirjan on kustantanut Into. Itse ostin e-kirjan (16,90 eur), joka joulunpyhien aiheuttaman takkuilun vuoksi toimitettiin toiselle puolelle maapalloa vasta tammikuun alussa.
Harding on selvästi kirjoittanut kirjan pikavauhtia, tekstissä on paikoin keinotekoista iskevyyttä ja runsas ympäristön kuvailu lisää autenttisuuden vaikutelmaa. Epäilemättä Harding tuntee Venäjän oltuaan siellä Guardianin toimittajana vuosina 2007-2011. Työ loppui kun Venäjä suivaantui hänen kirjoituksistaan ja esti toimittajaa palaamasta lomalta takaisin maahan.
Luke Harding: Salajuoni |
Todisteiden löytäminen epäasiallisista yhteyksistä on jäänyt erikoissyyttäjä Muellerin tehtäväksi. Juuri tänään New York Times uutisoi, että Trump olisi kesällä halunnut erottaa Muellerin, mutta henkilökunnan painostuksesta luopui ajatuksesta. Itseään tutkivan syyttäjän erottaminen olisi laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin. Trump itse tietenkin kiistää uutisen ("fake news, folks"). Foxin tunnettu Hannity joutui myöntämään erehtyneensä, mikä oli harvinaista.
Fakta kuitenkin on, että Trump erotti toukokuussa 2017 yllättäen FBI:n johtaja Comeyn, yritettyään ensin saada tätä luopumaan tutkimuksista. Erottaminen tuli Comeylle täytenä yllätyksenä; hän oli republikaani ja hänen uudelleen käynnistämä Clintonin sähköpostitutkimus juuri vaalien alla oli yksi syy Hillary Clintonin vaalitappioon. Kirja kuvailee, miten Comey yritti vältellä kahdenkeskisiä tapaamisia presidentin kanssa ja niihin jouduttuaan laati varmuuden vuoksi heti kirjallisen muistion itselleen tapahtuneesta.
Kirjassa Harding kertoo, miten FSB murtautui Venäjällä heidän kotiinsa pienimuotoisen ahdistelukampanjan merkeissä. Tapa oli peräisin jo KGB:n ajoilta. Samaa kertoi Mikael Storsjö tapahtuneen Suomessa (Helsingin Sanomat 23.8.2015).
Itseäni yllätti, miten laajasti ja yksityiskohtaisesti Venäjän tiedustelun sisäisiä tapahtumia lännessä tunnetaan. Kun sanotaan, että NSA ja FBI epäilevät Venäjän vaikuttaneen vaaleihin, kyse ei ole pelkästä epäilystä, vaan taustalla on monia sisäpiirin lähteitä ja tiedustelutietoa. Tähän kytkeytyy myös päivän uutinen Hollannista: paikallinen tiedustelupalvelu seurasi venäläistä hakkeriryhmää jo ennen tietomurtoa.
Yksi yllättävistä asioista on tieto siitä, että Michael T. Flynn oli omien sanojensa mukaan ensimmäinen yhdysvaltalainen, joka oli päästetty Kremlin varjelluimpaan vakoilukeskukseen (GRU:n "Akvaario" Moskovassa). Toinen yllätys on, että Trumpin kampanjapäällikkönä toiminut Paul Manafort oli 2000-luvun alussa toiminut poliittisena konsulttina Ukrainassa nostamassa valtaan Moskovan tukemaa Janukovytsia.
Savuavaa asetta ei näy, mutta kaikista tiedoista syntyy kuva, jonka mukaan Trumpin kampanjalla oli paljon yhteyksiä kyseenalaisiin venäläisiin toimijoihin. Kirjan luettuaan odottaa entistä suuremmalla jännityksellä Muellerin tutkimusten valmistumista. Silloin selviää, onko Hardingin tiedoilla uskottavuutta. Hän itse uskoo, että valtaosa tiedoista pitää paikkansa, vaikka mukana onkin huhuja ja toisen käden tietoja. Joka tapauksessa Muellerin tutkimusten venyminen on ärsyttänyt Trumpia suuresti.
Kiireisen aikataulun vuoksi kääntäjä on epäilemättä joutunut koville. Jo kirjan toisessa kappaleessa oleva virhe antaa ennakoida huolimatonta työtä, mutta onneksi niin ei ole. Suomennos on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Sitä lukee mielellään.
Kirjan on kustantanut Into. Itse ostin e-kirjan (16,90 eur), joka joulunpyhien aiheuttaman takkuilun vuoksi toimitettiin toiselle puolelle maapalloa vasta tammikuun alussa.