tag:blogger.com,1999:blog-68439763758358526042024-03-18T22:16:49.343+02:00Havaintoja digimaailmastaAjatuksia ja havaintoja digitaalisesta maailmasta. Webissä <a href="https://www.petterijarvinen.fi/">Petteri Järvinen Oy</a>. Seuraa myös Twitterissä <a href="https://www.twitter.com/petterij">@petterij</a> ja Instassa <a href="https://www.instagram.com/petterijj/">petterijj</a>.Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.comBlogger1636125tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-70794276703384424152024-03-16T22:31:00.002+02:002024-03-17T05:17:11.025+02:00Vuotavatko tietoni verkkokaupoilta ja pakettifirmoilta?<p>Saan usein kysymyksiä, joissa epäillään verkkokauppojen ja pakettifirmojen vuotavan henkilötietoja huijareille. Miten muuten olisi mahdollista, että oikean tilauksen jälkeen sähköpostiin saapuu huijausviestejä juuri samoilta yrityksiltä?</p><p>Selvitin aihetta Digiajan tietosuoja -kirjassani (2022) ja löysin yhden mahdollisen selityksen: sähköpostin roskapostisuodatin. Se torjuu huomaamatta lukuisia huijaus- ja kalasteluviestejä, koska ne näyttävät epäilyttäviltä.</p><p>Kun asiakas sitten lähettää tai saa aidon sähköpostin em. yrityksiltä, roskasuodatin näkee sanan olevan käyttäjälle relevantti eikä enää estä sitä. Näin myös huijaukset alkavat päästä läpi.</p><p>Seuraavan kerran kun epäilet tietojesi vuotaneen, käy tutkimassa roskapostikansion viestihistoriaa. Löydätkö aiemmin estettyjä, samaan yritykseen liittyviä huijausviestejä? Harmi vain, että roskaviestien kansio ei säilytä kovin vanhoja viestejä. Algoritmi kuitenkin muistaa ne.</p><p>Samantapainen mekanismi saattaa selittää osan "Facebook salakuuntelee minua" -ilmiöistä. Sanan käyttö tekstissä, tai jopa sen esiintyminen valokuvassa, saattaa laukaista mainonnan. Mikrofonista ja salakuuntelusta ei ole kyse.</p><p>Itselleni sattui viikolla hauska tapaus. Olin lukenut illalla Max Seeckin Kauna-kirjan loppuun ja havahduin ajatukseen, etten ole nähnyt pitkään aikaan mainosta hänen uusista kirjoistaan. Vieläköhän mies kirjoittaa? Ja heti seuraavana päivänä näin netissä tiedotteen, jonka mukaan Seeck on tosiaan pitänyt taukoa mutta uusi kirja Merkitty ilmestyy syyskuussa. </p><p>Jos Facebook tai Google liittyisivät jotenkin juttuun, voisin epäillä salakuuntelua. Nyt luin kirjan paperisena ja näin tiedotteen vastauksena mielessä pyörivään kysymykseen. </p><p>Kun asioita on paljon, törmäyksiä sattuu väistämättä, eikä kyse ole mistään muusta kuin puhtaasta sattumasta.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-69568801505570811662024-03-14T18:20:00.005+02:002024-03-14T18:46:40.417+02:00Tekoälyllä ei ole persettä<p>Olin eilen puhumassa tekoälystä What's going on in retail -seminaarissa. Ennen minua piti esityksen Verkkokauppa.comin markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvituuli Tuukkanen, joka kertoi yhtiön markkinoinnista. Kodinkonekaupassa katteet ovat ohuita, kilpailu kovaa - ja kovenee entisestään, mikäli Amazon tulee isosti Suomeen. Vielä niin ei ole käynyt.</p><p>Verkkokauppa.com on tehnyt markkinoinnista melkoista tiedettä. Sen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan monilla eri mittareilla. Suvituuli poimi esiin kaksi onnistunutta kampanjaa. Toinen oli pehmolelu Anu Saukko, jota "markkinoitiin" ainoastaan somepostauksella. Silti siitä tuli erittäin suosittu.</p><p>Toinen oli lokakuussa Helsingin Sanomissa julkaistu Seniorikokemusasiantuntija-työpaikkailmoitus, joka liittyi mediassa velloneeseen keskusteluun toisen kodinkoneliikkeen agressiivisesta myynnistä vanhemmille asiakkaille. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij7nyfm-Hr2D27ckMiQiuKsrDGgxMiCBimMfU2eMt76WrDbgWH54nZX6D9HrwBYfFsE9XUyLckeGVz175vxIdPKaFjc9_dyvaLhC4uvfrrS8L2v_JlSIe4M35-tjergdSe64EiJWGECTVMAmkQ5jwgr0zRgH_XIgVmcjRJnZuD4Go_lejv7sxt2CqONnV3/s1891/Verkkokauppa.com%20haki%20seniorikokemusasiantuntijaa%20HS%20koko%20sivun%20mainos%20291023.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1891" data-original-width="1279" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij7nyfm-Hr2D27ckMiQiuKsrDGgxMiCBimMfU2eMt76WrDbgWH54nZX6D9HrwBYfFsE9XUyLckeGVz175vxIdPKaFjc9_dyvaLhC4uvfrrS8L2v_JlSIe4M35-tjergdSe64EiJWGECTVMAmkQ5jwgr0zRgH_XIgVmcjRJnZuD4Go_lejv7sxt2CqONnV3/w270-h400/Verkkokauppa.com%20haki%20seniorikokemusasiantuntijaa%20HS%20koko%20sivun%20mainos%20291023.jpg" width="270" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Haussa joulumyyntiä varten seniorikokemusasiantuntija.</td></tr></tbody></table><p>Aluksi markkinointi lähetti väärän viestin: tarkoitus ei ollut mollata kilpailijaa, vaan korostaa yhtiön omaa politiikkaa, jossa asiakkaille myydään vain sitä, mitä he pyytävät eikä tuputeta mitään. Yhtiön oma kommentointi käänsi huomion suunnan ja kampanja sai erittäin paljon positiivista huomiota.</p><p>Miten tämä liittyy tekoälyyn?</p><p>Suvituuli kertoi, miten johdon käyttämät mittarit ovat monipuolisia ja kehittyneitä, mutta ne katsovat tietenkin peräpeiliin, vanhaan dataan. Niistä ei voida arvioida, onko jokin ihan uudenlainen markkinointikamppis kannattava. Ja yleensä juuri sellaiset ovat niitä parhaita, joista puhutaan vielä pitkään. Riski on tietenkin suuri, sillä aivan uudenlainen juttu voi myös mennä metsään. Tässä se meni maaliin. </p><p>Niin fiksu kuin tekoäly onkin, sillä ei ole "perstuntumaa", sanoi Suvituuli. Vain ihminen pystyy arvioimaan aivan uusia asioita ja päättämään sitten, kannattaako riski ottaa.</p><p>Tekoälyllä on aivot, ainakin koneelliset sellaiset, mutta perstuntumaa sillä ei ole. Eikä persettä.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-16830662365349443842024-03-13T21:54:00.005+02:002024-03-13T21:54:31.741+02:00Hyvästit autoilun ilolle (kolumni)<p><span style="font-size: x-small;">Kolumni julkaistu Tivi-lehdessä 8.3.2024 otsikolla <a href="https://www.tivi.fi/blogit/osta-auto-nyt-ennen-kuin-teslaantuminen-valtaa-markkinat-jalleenmyyntiarvo-saattaa-jopa-nousta/074b9ef4-05ff-441b-bfb5-616f7fabca70">Osta auto nyt ennen kuin teslaantuminen valtaa markkinat – jälleenmyyntiarvo saattaa jopa nousta</a>.</span></p><p>Moderni auto on täynnä pieniä tietokoneita, mutta itse ajaminen ei ole vuosien saatossa paljonkaan muuttunut. Hyvä niin, sillä autoilu on viimeinen vapauden linnake, jossa ihminen kokee vielä hallitsevansa asioita.</p><p>Auton käyttöliittymä on hyvin standardoitu ja liikennesäännöt melkeinpä kiveen hakattuja. Mitä enemmän kilometrejä jää taakse, sitä paremmaksi kuljettaja kehittyy. Vanha kokemus ei käänny ihmistä vastaan, kuten alati muuttuvassa digimaailmassa helposti tapahtuu.</p><p>Autoilu on kuitenkin uhattuna. Software Defined Vehicle eli sdv-ajattelu näkee auton teknisenä alustana, jolle toimintoja lisätään ja niitä muutetaan elinkaaren aikana ohjelmallisesti. Auto integroituu yhä tiukemmin muuhun digitaaliseen arkeen, jolloin mukana tulevat tietotekniikasta tutut riesat.</p><p><br /></p><p>Uusissa autoissa mittarit on korvattu jättisuurta puhelinta muistuttavilla näyttöpinnoilla. Kytkinten sijaan toimintoja hallitaan kosketusnäytöltä, jotka jokainen valmistaja toteuttaa muista poikkeavalla tavalla.</p><p>Näyttö on keskeinen osa sdv-ajattelua, koska sitä on helppo muuttaa ohjelmallisesti. Kosketusnäyttöjen ergonomia ei kuitenkaan yllä perinteisten painikkeiden tasolle. Näytöissä on usein viiveitä ja käyttöliittymässä softabugeja, kun taas vanhoja nappuloita pystyi käyttämään rukkaset kädessä ja ilman, että katsetta piti irrottaa tiestä.</p><p>Osa bugeista ja rautaongelmista korjaantuu it-laitteista tutuilla päivityksillä. Muista siis jättää sähköauto paitsi latautumaan niin myös päivittymään. Ja kun päivitys on meneillään, autoa ei voi käyttää, joten please wait. Auton mennessä jumiin muista reboot.</p><p><br /></p><p>Tammikuun CES-messuilla Volkswagen ilmoitti tuovansa ChatGPT:n uusiin malleihinsa jo tänä vuonna. Se opastaa auton käytössä ja tarjoaa juttuseuraa pitkällä matkalla.</p><p>Tekoäly tekee äkkijarrutuksia sekä nalkuttaa puolison tavoin pienistäkin ylinopeuksista ja kuljettajan vireystilasta. Nämä ominaisuudet ovat jatkossa pakollisia EU-maissa myytävissä uusissa autoissa.</p><p>Turvallisuuden kannalta ominaisuudet ovat ihan hyviä, mutta ne erehtyvät luvattoman usein.</p><p>Uutena piirteenä autoihin tulee kuukausimaksullisia palveluita, joihin olemme jo tottuneet Netflixin ja Spotifyn käyttäjinä.</p><p>BMW ilmoitti elokuussa 2022 tekevänsä penkinlämmittimistä maksullisen lisäpalvelun. Lämmitin asennetaan tehtaalla valmiiksi, mutta sen käyttö maksaa 18 euroa kuukaudessa. Ominaisuuden saattoi ”ostaa omaksi” 700 euron kertamaksulla.</p><p><br /></p><p>Kohun jälkeen BMW päätyi hylkäämään idean, mutta maksutapa tekee varmasti paluun, sillä autotehtaan kannalta siinä on paljonkin järkeä. Tuotanto yksinkertaistuu, kun lisävarusteet rakennetaan jokaiseen autoon jo tehtaalla ja maksu peritään vasta, jos niitä haluaa käyttää.</p><p>Luvassa on tilauksia, salasanoja ja tietenkin hakkereita, jotka murtavat suojaukset saadakseen ominaisuudet käyttöönsä ilmaiseksi.</p><p>Autoasi varten tarvitset joka tapauksessa jälleen uuden mobiilisovelluksen, tilin ja salasanan. Niiden kautta valmistaja – ja jonain päivänä myös verottaja – voivat seurata liikkumistasi, laskuttaa siitä ja kohdentaa sinulle markkinointia.</p><p>Viis avaimista, mutta ethän unohda autosi salasanaa!</p><p>Porsche ilmoitti lopettavansa tänä vuonna Macan-mallin myynnin EU-maissa, koska se ei täytä uusia kyberturvallisuuden vaatimuksia. Mekaanisesti kestävä auto voi vanhentua ja muuttua turvattomaksi, kun valmistajan softapäivitykset loppuvat.</p><p>Digiriippuvuus tulee lyhentämään autojen elinkaarta tavalla, joka on tuttua puhelimista ja tietokoneista. Jos älyautoja olisi tehty jo 2000-luvun alussa, niissä olisi edelleen hakukoneena Altavista. Somepalveluna toimisi Myspace tai Irc galleria ja hallintasovellus toimisi Symbianissa.</p><p><br /></p><p>Monet edellä kuvatuista ilmiöistä ovat jo arkipäivää Teslan omistajille. Enemmistö heistä on tyytyväisiä, mutta kaikkia kehitys ei miellytä.</p><p>Kannattaa toimia nopeasti ennen kuin kaikki autot teslaantuvat. Ostamalla auton nyt saa kulkupelin, jonka ylläpito ei vaadi insinörtin pätevyyttä ja jonka käyttöikä määräytyy mekaniikan eikä elektroniikan perusteella.</p><p>Hyvin pidettynä tällaisen auton jälleenmyyntiarvo saattaa jopa nousta vuosien mittaan.</p><p><br /></p><p>Lisäyksiä 13.3.2024: Tuoreen uutisen mukaan Mersun <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/timo-maksoi-kaytetysta-mersusta-70000-ja-luuli-saavansa-luksusauton-sitten-valmistaja-lakkautti-auton-toimintoja/4f696328-7725-472f-baf5-c5ec636874fa">digipalvelut lakkaavat pitkälti toimimasta 3G-verkon alasajon vuoksi</a>.</p><p>Volkswagen myöntää mokanneensa ja <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/volkswagen-myontaa-mokanneensa-fyysiset-napit-palaavat-autoihin-ja-siina-hitto-soikoon-pysytaan/8727602">palauttaa fyysiset napit autoihin</a> (26.6.2023).</p><p>Twiitti auton <a href="https://twitter.com/hurumdara2/status/1740255454830460932">kosketusnäyttöhelvetistä</a>. </p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-1410079025571691742024-03-08T22:37:00.009+02:002024-03-09T05:07:40.226+02:00Vastaamo-oikeudenkäynti päättyi puolustuksen loppulausuntoon<p>Espoon käräjäoikeudessa (virallisesti Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa) istuttiin tänään viimeistä kertaa oikeudenkäyntiä, jossa Aleksanteri Kivimäkeä syytetään Vastaamon tietomurrosta ja sekä yrityksen että asiakkaiden kiristyksestä. Prosessi on ollut pitkä, sillä pääkäsittely alkoi jo 13.11.2023. Tänään kuultiin puolustuksen loppulausunto. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjmkSJiE8sB080Zesf60w_8FaZixnonYly29jF8iSTtApXmpaFy6qcu7TUbt8VXYB59GYhDnf9n2j5ccEF3XpfG4u3Hc5m-oLRkegboveqfSHtyNYrwSSZHiOuY8Hqi3nqIKSeItFdMh333FGZLZ5dtyB1dTckP_RPZLf3AjYVOWJLUgbjXYP47hxj16NT/s1128/Vastaamo%20puolustuksen%20loppulausunto%20080324p.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="703" data-original-width="1128" height="249" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjmkSJiE8sB080Zesf60w_8FaZixnonYly29jF8iSTtApXmpaFy6qcu7TUbt8VXYB59GYhDnf9n2j5ccEF3XpfG4u3Hc5m-oLRkegboveqfSHtyNYrwSSZHiOuY8Hqi3nqIKSeItFdMh333FGZLZ5dtyB1dTckP_RPZLf3AjYVOWJLUgbjXYP47hxj16NT/w400-h249/Vastaamo%20puolustuksen%20loppulausunto%20080324p.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vastaamo-oikeudenkäynnin viimeinen istuntopäivä alkamassa.</td></tr></tbody></table><p>Olen käynyt seuraamassa useimpia istuntopäiviä ja päivittänyt niistä tietoja sosiaaliseen mediaan. Aihe kiinnostaa ammatillisesti - onhan kyse Suomen rikoshistoriaan jäävästä tapauksesta, joka kaiken lisäksi perustuu tietotekniikan käyttöön. Lisäksi viime vuonna käyttöön otettu uusi oikeustalo sijaitsee Otaniemessä aivan lähellä omaa konttoriani. Kävelymatka on ollut lyhyt.</p><p>Vastaamo-tapaus on ollut monin tavoin poikkeuksellinen, sillä uhreja on valtavasti ja jokaisen tiedot on pitänyt käsitellä luottamuksellisesti asian arkaluonteisuuden vuoksi. Oikeudenkäynnin valmistelu on työllistänyt 5 prosenttia koko syyttäjälaitoksesta. Lisätutkintoja on tehty vielä oikeudenkäynnin aikana, eikä kaikkia lankoja ole silti pystytty seuraamaan loppuun asti.</p><p>Kaikesta päätellen Vastaamo on vain jäävuoren huippu. Hulppeaa luksuselämää viettänyt Kivimäki on ollut mukana ryhmässä, joka on harjoittanut konnuuksia verkossa. Heillä on ollut käytössään Hetznerin palvelinkeskuksesta vuokrattuja järeitä palvelimia ja niille luotuja virtuaalipalvelimia. Ainakin kaksi amerikkalaista on samaan aikaan ollut kunniallisissa it-töissä tunnetuissa yrityksissä. </p><p>Yli 500 miljoonan osoitteen listaa on käytetty haavoittuvien nettiosoitteiden löytämiseen, tarkoituksena rakentaa kilpailija Shodan-hakukoneelle. Syyttäjän väite on, että tässä projektissa on sattumalta löydetty myös Vastaamon suojaamaton potilastietokanta. Palvelimilta on löydetty merkkejä muistakin tietomurroista ja kopioita tor-verkon huumekaupoista, joissa ostoja tehneiden asiakkaiden bitcoinit on kaapattu.</p><p>Kivimäki jäi kiinni Pariisissa, kun kotikäynnin tehneet poliisit alkoivat epäillä hänen esittämänsä romanialaisen Asan Ametin (tunnettu, v. 2020 kuollut rikollispomo) passia väärennetyksi. Poliisin tutkintamateriaalissa on kuvia muistakin Kivimäen väärennetyistä passeista, kaikki romanialaisilla nimillä. Kiinnostava kysymys onkin, kuinka monta tapaukseen liittyvistä henkilöistä on aitoja ja kuinka monen takana on Kivimäki itse.</p><p>Kivimäen BMW 740 L oli rekisteröity nimelle Daniel Fulgescu. Hetznerin palvelimet oli vuokrannut nainen nimeltä Leena Patel. Luulisi, että nykyaikana kuka tahansa it-asioiden kanssa tekemisissä oleva löytyisi sosiaalisesta mediasta tai ainakin henkilötiedot saisi paikallisen maan poliisilta, mutta tässä tapauksessa henkilöiden todellisuus jäi epävarmaksi. Jutun kannalta sillä ei ollut oleellista merkitystä, jäipä vain kummastuttamaan itseäni. </p><p>Vaikka Kivimäkeen viittaavia ip-osoitteita, ssh-avaimia, lokeja ja muita digijälkiä on runsaasti, varsinainen savuava ase puuttuu. Tietomurron ja kiristyksen välinen kahden vuoden aika herättää kysymyksiä, samoin se, miksi Kivimäki ryhtyi näin erikoiseen kiristykseen vaikka elämäntyylin perusteella hänellä ei ollut pulaa rahasta. Toisaalta tutkinnassa Kivimäki on sanonut olevansa varaton.</p><p>On mahdollista, että ssh-avaimilla on ollut muitakin käyttäjiä. Syyttäjä totesi, että vuodettujen potilastietojen muodostamiseen käytetty ohjelma ei luultavasti ollut Kivimäen kirjoittama. Oikeus joutuu nyt arvioimaan, riittääkö näyttö ankaraan seitsemän vuoden vankeustuomioon.</p><p>Kivimäellä on nuoruuden tietomurroista kaksi ehdollista tuomiota. Jos tästä tuomitaan ehdotonta, hän istuu ensikertalaisena vain puolet, ehkä siis 3,5 vuotta - ja siitäkin ensimmäinen vuosi on jo kulunut tutkintavankeudessa.</p><p>Kun hovioikeus oli 16.2. kumonnut käräjäoikeuden 6.2. antaman päätöksen ja määrännyt Kivimäen takaisin selliin, Kivimäki katosi useaksi päiväksi. Poliisi löysi hänet Kruununhaasta Airbnb-asunnosta, jonka Kivimäen sisko oli maksanut. Sisko oli siirtänyt veljelleen myös rahaa. </p><p>Poliisin mukaan asunnon jäljille päästiin Kivimäen julkaistua Ylilaudalla kuvan 250 euron Krug-shampanjapullosta, jossa näkyi pala lattian kuviointia. Kuulostaa eksoottiselta, mutta USA:n sotilastietoja vuotaneen Jack Teixeiran jäljille päästiin <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009518556.html">keittiön pöydän kuvioinnin perusteella</a>. Ei siis kannata julkaista kuvia, jos haluaa pakoilla!</p><p>Tänään puheenjohtaja ilmoitti, että tuomio annetaan 30.4.2024. Jonkun vappu menee pilalle ja hyvin todennäköisesti joku valittaa päätöksestä hovioikeuteen. Lopullista lainvoimaista tuomiota saadaan odottaa ehkä vuoteen 2026.</p><p>Käräjäoikeuden tuomio tulee odotettua nopeammin. Yleensä se kertoo vapauttavasta päätöksestä, sillä selkeät jutut on helppo tuomita ja perustelut ovat lyhyitä. Langettavissa tuomioissa perusteluja tarvitaan enemmän. Toisaalta oikeudella on ollut tavallista enemmän vapaata istuntopäivien välissä, joten sillä on ollut aikaa pohtia tuomion perusteluita jo valmiiksi.</p><p>Joka tapauksessa vappuaatosta tulee tänä vuonna erityisen kiinnostava.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-88411041594445188242024-03-06T15:01:00.002+02:002024-03-06T15:01:10.348+02:00Sora ja videotuotannon mullistus<p>OpenAI esitteli 15.2.2024 hämmästyttäviä videoita, jotka Sora-niminen tekoäly oli tuottanut. Taivas on japaniksi sora ja se näyttää olevan tekoälyn luovuuden rajana. Toistaiseksi Sora on vasta pienen testijoukon käytettävissä, joten sen todellista toimivuutta on mahdoton arvioida. Jos demot vastaavat todellisuutta, vaikutukset ovat huimia. </p><p>Googlen ja Facebookin videotyökalut ovat olleet alkeellisia, kuin mustavalkofilmille kuvatut mykkäfilmit 1900-luvun alussa. Niihin verrattuna Sora on kuin 4K-tason videokuva katsottuna hyvälaatuisesta, isokokoisesta OLED-televisiosta.</p><p>Olin viime viikolla kommentoimassa Soraa MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa. Piirrätin sitä varten kuvan Maikkarin uudesta Pöllölaaksosta. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdKK8c5tqUtIUOT6s4jmBPJ6jl60_PtoFOcRNOE2GUNAAnznYXQROF73ujywJvA1-KNlfJafsMMjyTdc_LZcHRAQabV7QovPs7cDEhjuGckjn6_04j8rGrW9jquaFWeFY4Hu8DKg1hW22CSDLRhdmzyd706JUH8XI29e-7c9wPHGhdTqTa0Uzxh_HN-n29/s1792/P%C3%B6ll%C3%B6laakso%20ulkopuolelta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="1792" height="229" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdKK8c5tqUtIUOT6s4jmBPJ6jl60_PtoFOcRNOE2GUNAAnznYXQROF73ujywJvA1-KNlfJafsMMjyTdc_LZcHRAQabV7QovPs7cDEhjuGckjn6_04j8rGrW9jquaFWeFY4Hu8DKg1hW22CSDLRhdmzyd706JUH8XI29e-7c9wPHGhdTqTa0Uzxh_HN-n29/w400-h229/P%C3%B6ll%C3%B6laakso%20ulkopuolelta.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maikkarin uusi Pöllölaakso tekoälyn silmin.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Ei näytä ihan samalta kuin Helsingin Vallilan toimistotalo, mutta tekoäly on ottanut hienosti huomioon antamani ohjeet. Aiemmin tekoäly kompuroi teksteissä, mutta tässä OWL ja Newsroom ovat lähes oikein kirjoitettuja. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi55sVUDRyaVNVrCyGKUT5hVusxeSSOP37OuoJKvpLA-xNGd3EJtws2rHswOIke1Jup926Xgl82VNmxWtDIQ0I86nT4srem1bM4vZKGjVCpSWEhtUuPsF-EAjfS_Gr6lg4SRVt1DEUsmVpOSm54QLTLSfnfa3_Ym1zqpp2W84sGxkhLUIU9kBKMTorQjF6r/s1792/P%C3%B6ll%C3%B6laakso%20ty%C3%B6ss%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="1792" height="229" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi55sVUDRyaVNVrCyGKUT5hVusxeSSOP37OuoJKvpLA-xNGd3EJtws2rHswOIke1Jup926Xgl82VNmxWtDIQ0I86nT4srem1bM4vZKGjVCpSWEhtUuPsF-EAjfS_Gr6lg4SRVt1DEUsmVpOSm54QLTLSfnfa3_Ym1zqpp2W84sGxkhLUIU9kBKMTorQjF6r/w400-h229/P%C3%B6ll%C3%B6laakso%20ty%C3%B6ss%C3%A4.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pöllölaakson uutistoimittajat.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Vielä pari vuotta sitten en olisi uskonut, että tekoäly pystyy tuottamaan tällaisia kuvia melkeinpä ilmaiseksi ja napin painalluksella, odottaessa. Tällä on suuria vaikutuksia graafiseen tuotantoon.</p><p style="text-align: left;">Sorasta emme tiedä vielä mitään. Demovideot näyttävät hyviltä, mutta ne on tietysti valittu tarkoin. Emme tiedä, kuinka moni videoista onnistui ja kuinka moni päätyi leikkaamon lattialle - tai siis tietokoneen deleted-kansioon. </p><p style="text-align: left;">Jos videotuotanto muuttuu näin helpoksi, kuka tahansa pystyy loihtimaan tyhjästä esimerkiksi mainosvideoita tai yritysesittelyitä. Yhtä hyvin pystytään tuottamaan videoväärennöksiä, joissa länsivaltojen johtajat uhkaavat hyökätä Venäjälle tai epäsuosioon joutunut poliitikko lavastetaan jäämään kiinni rikoksesta, jota ei oikeasti tapahtunut. </p><p style="text-align: left;">Vielä suurempi ongelma on siinä, että syväväärennökset vievät uskottavuutta myös oikeilta uutisvideoilta. Mikä tahansa epämieluisa video voidaan kuitata väärennökseksi. Emme enää erota totuutta valheesta.</p><p style="text-align: left;">Teknisesti olisi mahdollista varmistaa videotuotannon ketju aina kuvauksesta katsojalle asti. Se vaatisi jokaiseen ketjussa olevaan laitteeseen varmenteen ja digitaalisen allekirjoituksen, jonka aitouden katsoja voisi itse tarkistaa. Samanlainen tekniikka kuin nettisivujen SSL-varmenteissa siis. </p><p style="text-align: left;">Ongelma on vain siinä, ettei tähän ole mitään standardia eikä vielä edes videokameroita, joissa varmennetta voisi käyttää. Uutisvideoiden jakeluketjussa voi olla lukuisia väliportaita kuvauksen, siirron, editoinnin ja jakelun eri tasoilla.</p><p style="text-align: left;">Joka tapauksessa videoväärennökset tulevat lisäämään perinteisen median arvoa. Vain siellä on mahdollista varmistaa videoiden aitous ja alkuperä. Luultavasti ammattilaisillekin tulee sattumaan virheitä, mutta ainakin vähemmän kuin villissä ja vapaassa nettilevityksessä, jolla ei jatkossa ole enää mitään arvoa. Nimittäisin tätä jopa perinteisen median vastaiskuksi. </p><p style="text-align: left;">Joidenkin tietojen mukaan Sora pystyy tuottamaan enintään minuutin mittaisia videoita. Luultavasti niihinkin tarvittava laskentakapasiteetti on suuri ja sähkölasku tuntuva. Mutta kehitys on vääjäämätöntä, kun pää on kerran saatu auki ja nähty, mikä on teknisesti mahdollista. </p><p style="text-align: left;">Vertailukohtana voi toimia vuoden 1903 ensimmäinen lento ilmaa raskaammalla laitteella, joka kesti 59 sekuntia. Siinä ajassa Wrightin veljesten alkeellinen kone eteni 260 metriä. Lähes tasan 10 vuotta sitten alkoivat Floridassa ensimmäiset kaupalliset lennot. Ja loppu on historiaa.</p><p style="text-align: left;">Lentäminen vaati mekaniikan kehittämistä ja on jatkuvaa taistelua fysiikan lakeja vastaan. Tietotekniikka taistelee lähinnä algoritmeilla ja ideoilla, joten kaiken kehittäminen on kertaluokkaa helpompaa kuin ilmailussa.</p><p style="text-align: left;">Nähtyäni Toy stories -elokuvan kirjoitin kolumnissa ajasta, jolloin katsoja voisi itse valita, kenet näyttelijät haluaa nähdä missäkin roolissa. Näyttelijät olisivat ikään kuin ladattavia tiedostoja. </p><p style="text-align: left;">Uusimmassa Indiana Jones -elokuvassa esiintyy nuori Harrison Ford noin 25 minuutin ajan. Se osoittaa, ettei kolumnissa hahmottelemani tulevaisuudennäkymä ole enää kaukana.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-61464233031139348102024-03-04T13:58:00.005+02:002024-03-05T05:19:21.285+02:00Media rapauttaa itse nettikäyttäjien keskittymiskykyä<p>Meidän kaikkien keskittymiskyky on katoamassa ja sillä on huolestuttavia seurauksia. Työtehtävät ja henkilökohtaisen elämän päätökset vaativat asiaan paneutumista ja kärsivällisyyttä. Jatkuva haahuilu tehtävien ja tietokoneen sovellusten tekee meistä tuuliviirejä, jotka tekevät hätiköityjä valintoja ja uskovat sitä, joka esittää kantansa riittävän raflaavasti.</p><p>Yleensä syylliseksi löydetään sosiaalinen media, mutta perinteinen media on osa samaa kehitystä. Yrityskin lukea tekstejä nettisivuilta on jatkuvaa esterataa, jossa huomiota yritetään vetää milloin mihinkin suuntaan. </p><p>Se alkaa jo sivulle tultaessa. Pitää kuitata evästebannereita ja erilaisia kyselyitä (saammeko näyttää ilmoituksia uusista artikkeleista, saammeko paikantaa, ehditkö vastata muutamaan kysymykseen...), ennen kuin pääsee lukemaan varsinaista tekstiä.</p><p>Mikä vietävän pakko julkaisijoilla on upottaa sivulle automaattisesti käynnistyvä video? Se yrittää varastaa huomion, vaikka vierailija haluaisi vain lukea tekstin. Jos uutisvideo on pakko olla, eikö se voi käynnistyä vain sitä pyytäville? Edes sivun vierittäminen ei auta, koska videoikkunaa ei saa piiloon - se vain pienenee näytön alareunaan ja päät jatkavat puhumistaan. Yritä siinä nyt sitten lukea tekstiä ja keskittyä johonkin.</p><p>Ovatko nämä automaattivideot oikeasti tehokkaita? Vangitsevatko ne käyttäjän sivulle? Kuka videoista hyötyy? Automaattivideoita on alkanut ilmestyä jopa Ylen uutissivuille.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVAHPcfGdLMfVFSUYoRfjwf42ptBgi29mDIZu52h3ajgnByB9jm1F8AvEqZYRCK0gZA89yKWvU6NMYZ1rpW9N-y3VHl016sNo9jbupNX2ylfXzJF4rDL-6bST-ZPjIw7e9Mh-KoourFpX_fEbik9zgAAlVbH979MOQAQxN0DJREw0oomCFNlhKVt1AgjF8/s1450/Ylen%20uutisen%20video%20k%C3%A4ynnistyy%20automaattisesti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1265" data-original-width="1450" height="349" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVAHPcfGdLMfVFSUYoRfjwf42ptBgi29mDIZu52h3ajgnByB9jm1F8AvEqZYRCK0gZA89yKWvU6NMYZ1rpW9N-y3VHl016sNo9jbupNX2ylfXzJF4rDL-6bST-ZPjIw7e9Mh-KoourFpX_fEbik9zgAAlVbH979MOQAQxN0DJREw0oomCFNlhKVt1AgjF8/w400-h349/Ylen%20uutisen%20video%20k%C3%A4ynnistyy%20automaattisesti.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämänkin uutisen video käynnistyy automaattisesti, vaikka haluaisin vain lukea tekstin. Miksi?</td></tr></tbody></table><p>Sitten on vielä mainokset. Pahimmillaan sivulla on kolmekin animaatiota tai mainosvideota, jotka kerjäävät huomiota ja yrittävät keskeyttää tekstin lukemisen.</p><p>Uutisten otsikot ja aihevalinnat ovat loputon valituksen aihe. Tämäkin vitsaus on tullut Yleen. Miksi uutisoidaan "<a href="https://yle.fi/a/74-20077361">Lähikaupasta loppui yksi tuote</a>" kun voisi ihan hyvin kertoa, että kyse oli kissanruuasta (!). Yle ei pelaa samoilla säännöillä kaupallisten uutissivujen kanssa, joten sen otsikoidenkaan ei pitäisi pelata.</p><p>Uutisotsikot yrittävät myydä uutisia, joilla ei ole mitään relevanssia suomalaiselle lukijalle. Lasvegasilaisen osto- ja myyntiliikkeen (ei se mikään panttilainaamo ole) päähenkilön <a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000010135216.html">pojan kuolema yliannostukseen</a> tuskin kiinnostaa yhtään lukijaa, kun tätä poikaa ei ole sarjassa edes näytetty. Kummastelin myös <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/76901285-35b4-47b1-a821-a1f76f9ca392">uutista ruotsinlaivalla tapahtuneesta joukkoraiskauksesta</a>, kun tekijät olivat ilmeisesti Ruotsista eikä uhrin kansalaisuutta edes mainittu.</p><p>Keskittymistä tuhoavista mainoksista ei pääse eroon maksamalla palvelusta. Hesarin sivu avautuu kokosivun mainoksena, joka pitää kuitata pois. Animoidut mainokset yrittävät keskeyttää lukemisen ja saada ajatukset harhailemaan. </p><p>Henkilökohtaisena vastaiskuna olen pyrkinyt lisäämään perinteisten paperikirjojen lukemista. Niissä teksti pysyy sentään paikoillaan eivätkä mainokset hypi silmille, koska niitä ei yksinkertaisesti ole.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-63047750796840664622024-03-01T20:12:00.004+02:002024-03-01T20:12:31.337+02:00Tekoäly on osuva termi<p>Vähän väliä törmää ajatukseen, jonka mukaan tekoäly on huono termi, koska tietokoneella ei ole oikeaa älyä. Alkuperäinen termi Artificial Intelligence ei ole yhtään sen parempi. Keinotekoinen... niin, mikä? Intelligence merkitsee sekä älyä että tiedustelua (kuten CIA, Central Intelligence Agency).</p><p>Tilalle on ehdotettu keinoälyä (vielä huonompi) tai tukiälyä. Äly-sanasta ei pääse eroon ja se tuntuu kismittävän monia.</p><p>Ongelma on siinä, että emme täysin ymmärrä, mitä äly ylipäätään tarkoittaa. Ihmisillä mittaamme sitä älykkyystesteillä, mutta nekään eivät ole absoluuttisia arvoja, vaan jonkinlaisia suhteellisia vertailuja muihin ihmisiin (skaalattuna keskiarvoksi 100). Testeissä menestyvät paremmin ne, jotka ovat harjoitelleet vastaavia kuva- ja numeroarvoituksia aiemminkin, joten älyn mittaaminen ihmiseltä on vaikeaa. Ja jos emme ymmärrä käsitettä, miten voimme sanoa, ettei tietokoneella voisi myös olla sitä?</p><p>Termi älypuhelin (smart phone) on vakiintunut yleiseen käyttöön, vaikka puhelin ei ole senkään vertaa älykäs kuin tekoäly. Älypuhelin on pikemminkin "feature phone", jossa on erilaisia ominaisuuksia ja jota voi laajentaa ladattavilla ohjelmilla. Mikään ei viittaa älyyn. </p><p>Kotona on älytelevisio ja muita älylaitteita. Smart on käännetty suomeksi muotoon äly, kun parempaa sanaa ei ole ollut. Ehkä äly-sanojen vähäisyys kertoo jotain kansallisesta älykkyydestä?</p><p>Olkoon äly siis yhtä epämääräinen kuin tähänkin asti. Sen eteen liitettävä teko-alkuliite on kuitenkin osuva. Teko tarkoittaa teennäistä tai mekaanista. Puhumme tekonivelistä, tekohampaista ja tekokuiduista osoituksena niiden keinotekoisesta alkuperästä. Vaikka ne eivät ole "aitoja" ja luonnonmukaisia, ne voivat olla esikuvaansa parempia.</p><p>Vähättelevässä merkityksessä käytetään myös sanaa <i>tekotaiteellinen</i>, kun jokin pyrkii olemaan hienompaa tai taiteellisempaa kuin se oikeasti onkaan. Tai sitten termin käyttäjä ei vain ymmärrä, ja luokittelee kohteen sen vuoksi keinotekoiseksi.</p><p>Niinpä tekoäly on pohjimmiltaan osuva termi, joka sopii hyvin muiden kaltaistensa sanojen jatkoksi.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-81688270462802209122024-02-27T21:46:00.006+02:002024-03-04T07:53:04.349+02:00Turingin testi myös luovuuden mittaamiseen<p style="font-family: "Helvetica Neue"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><span style="background-color: white; caret-color: rgb(25, 25, 25); color: #191919; font-family: Sanomat, Georgia, Baskerville, serif;"><i>Ilmeisesti ainoa tapa mitata tekoälyn kykyä luovuuteen olisi soveltaa klassista Turingin testiä.</i></span></p><p style="font-family: "Helvetica Neue"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-style: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><b><br /></b></p><p style="font-family: "Helvetica Neue"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-style: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;">TEKOÄLYN kehitys on edennyt merkilliseen vaiheeseen: insinöörit rakentavat uusia, yhä läheisemmin ihmisen sisäisiä prosesseja matkivia ohjelmia ymmärtämättä täysin, mitä ovat tekemässä ja missä maali sijaitsee. Operoimme käsitteillä kuten kieli, äly ja tietoisuus, vaikka emme osaa täsmällisesti määritellä niitä. Inhimilliset ominaisuudet ovat paitsi tuntemattomia, myös arkaluontoisia.</p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: Helvetica Neue;"><span><br /></span></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: Helvetica Neue;"><span>Parikymmentä vuotta sitten professori Tatu Vanhanen kohahdutti väittämällä, että pohjoiset kansat olivat älykkäämpiä kuin eteläiset, mikä osaltaan selitti Kreikan talousvaikeuksia. Nyt kehitämme keinotekoista älyä tietämättä, mihin se voisi johtaa.</span></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: Helvetica Neue;"><span><br /></span></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";">Sama pätee luovuuteen. Aihe onkin herättänyt keskustelua, viimeksi tekoälyllä tuotettujen teosten käyttöarvosta (”Tekoälyllä tuotettujen taideteosten käyttöarvo on valtava”, <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010241182.html">HS Mielipide</a> 22.2.2024).</span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";"><br /></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";">Selvästikään luovuus ei tarkoita uuden tekemistä tyhjästä, koska lukija tai katsoja tarvitsee jotain kiintopisteitä vanhaan. Aivan uusi ja ennen näkemätön ei luultavasti herättäisi vastaanottajassa mitään reaktiota.</span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";"><br /></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";">Menestyneet taiteilijat yhdistävät aiemmin näkemäänsä ja kuulemaansa uudella tavalla. Kun lopputulos eroaa riittävän paljon alkuperäisistä ja herättää muissa ihmisissä reaktioita, teoskynnys ylittyy ja luovuus on tullut osoitetuksi. Mutta onko merkitystä sillä, tekeekö yhdistelyn ihminen vai tekoälyn algoritmi? Ilmeisesti ainoa tapa mitata tekoälyn kykyä luovuuteen olisi soveltaa klassista Turingin testiä. Vuonna 1950 brittiläinen matemaatikko Alan Turing kehitti nimeään kantavan testin, jossa kaksi henkilöä käy tekstipohjaista keskustelua tietokoneen kanssa.</span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";"><br /></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";">Jos tekoäly osaa viestiä totta ja valetta niin hyvin, etteivät ihmiset pysty erottamaan tulevatko vastaukset koneelta vai ihmiseltä, tekoälyä voidaan pitää riittävän tietoisena ja älykkäänä – ihmisen kaltaisena. Millä mekanismilla tämä tapahtuu, on sivuseikka.</span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";"><br /></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";">Ehdotan vastaavan kokeen soveltamista tekoälyn luovuuteen. Sinä päivänä, kun testihenkilöt eivät pysty erottamaan kymmenestä taideteoksesta tai musiikkikappaleesta, kummat viisi ovat ihmisen ja kummat viisi koneen tekemiä, tekoälyn luovuuden voidaan katsoa olevan riittävän aitoa ja koko kysymys menettää merkityksensä. Valtaosa sisällöstä tuotetaan nykyisin nopeaa kaupallista kulutusta varten, eikä se saakaan olla liian luovaa. Tehdasmaisen tuotannon voisi jo nyt siirtää tekoälylle. Kenties on jo siirrettykin?</span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";"><br /></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010252399.html" style="font-family: "Helvetica Neue";">Julkaistu</a><span style="font-family: "Helvetica Neue";"> Helsingin Sanomissa 27.2.2024</span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";"><br /></span></p><p style="font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-emoji: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variant: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: "Helvetica Neue";">Lisäys 4.3.2024: Tällainen testi näyttää <a href="https://neurosciencenews.com/ai-creative-thinking-25690/">tulleen jo tehdyksi</a>. </span></p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-13723438722420000232024-02-25T20:10:00.003+02:002024-02-28T06:46:07.561+02:00Sääntö-Suomi iski Prisman kassalinjalla<p>Suomi on sääntöjen maa ja suomalaiset noudattavat niitä yleensä kiltisti. Niin minäkin. Aina joskus malja vuotaa kuitenkin yli. Viime viikolla niin tapahtui ostoskeskuksen Prismassa, jossa itsepalvelukassojen perään on äskettäin lisätty kuitilla avattava portti.</p><p>Ymmärrän kauppiaan tuskan, kun suomalaiset huijaavat ja kävelevät portista ulos maksamatta. Tavallaan silti oma vika, kun ensin siirrytään itsepalveluun ja sen jälkeen havaitaan, mihin se johtaa. Kaikenlainen näpistely ja pieni vilppi on viime vuosina lisääntynyt, syitä voi jokainen miettiä. Yllättävää kyllä, jo 20 vuotta sitten suomalaiset olivat Euroopan näpistelytilastojen kärkipaikoilla. Se siitä suomalaisen rehellisyyden myytistä.</p><p>Oli iltapäivä ja itsepalvelukassoilla ei ollut juuri ketään. Ostin kaksi 150-senttistä loisteputkea ja maksoin ne automaatilla, rypistin varmaan kuitin alitajuisesti kuten olen ennenkin tehnyt. Kävelin portista ulos edellisen asiakkaan perässä. </p><p>Automaateilla päivystänyt myyjätäti huomautti kärkkäästi, että kuitti pitää aina näyttää lukijalle. Ei auttanut, että näytin sen auliisti hänelle, hän ei halunnut edes katsoa: kuitti kuuluu näyttää lukulaitteelle. Kyse on kaupan säännöistä, aivan kuten kaupalla on oikeus kieltää koirien tulo myymälään. </p><p>Kaupasta ei saa varastaa, ja koirakieltokin on selkeästi merkitty jo ennen kauppaan tulemista, mutta missä on määrätty, että kuitti pitää näyttää lukulaitteelle? Sitä myyjä ei yksilöinyt sen tarkemmin, vetosi vain sääntöihin ja sanoi, ettei hän niitä itse keksinyt. Vetosin siihen, etten ollut tehnyt mitään sopimusta kaupan kanssa, enkä edes nähnyt velvoittavaa ohjetta. </p><p>Koska muita ihmisiä ei ollut, hänellä oli hyvin aikaa keskustella asiasta kanssani vaikka kuinka pitkään. Lopulta kävin näyttämässä kuittia portin ulkopuolelta kurottaen, jotta ohje tuli muodollisesti täytettyä, ja lähdin putkien kanssa pois.</p><p>Tällaiset episodit ovat typerää ajan hukkaa, mutta silti joskus kannattaa käyttää omaakin harkintaa eikä vain noudattaa pikkutarkasti sisäisiä ohjeita. </p><p>Kävin vielä jälkikäteen tarkistamassa, miten kuitista on ohjeistettu. Kaupan sisäänkäynnillä ei mitenkän.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3480x-4K3rUZCBPmVgnqVRmZXOIgqfiST26a_i3-uQXNXDoZrJ5bnqrK8P9n8prXoyFsrvagkcOeYPtWpRctAQEntEmcdGVvinEHy1Z0XHraeDrKO1Ey0DiCMPeYv_dGEkVqQvsXz3M2scbQI-0SQH0Iynys4HZedyEK-sPS3iPbbHxpv6XX81BwZElfH/s1008/Prisma%20Koirat%20kielletty%20IMG_9152.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="754" data-original-width="1008" height="299" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3480x-4K3rUZCBPmVgnqVRmZXOIgqfiST26a_i3-uQXNXDoZrJ5bnqrK8P9n8prXoyFsrvagkcOeYPtWpRctAQEntEmcdGVvinEHy1Z0XHraeDrKO1Ey0DiCMPeYv_dGEkVqQvsXz3M2scbQI-0SQH0Iynys4HZedyEK-sPS3iPbbHxpv6XX81BwZElfH/w400-h299/Prisma%20Koirat%20kielletty%20IMG_9152.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koirakielto on selkeästi merkitty jo ennen kauppaan saapumista.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Pikakassan ohjeissa kerrotaan, ettei käteistä voi käyttää maksamiseen ja että osa tuotteista vaatii henkilökunnan hyväksynnän.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFUMkTwHjvaqjPvgXKUqtxoBqYwds_juA-L4lxy0ZQbTcqjTE5HrwSw_i8W-NUHGnwU-HDs5Tx5yry5fvJbq-2Znu-s-gyI7cvSOrmM6Y-iSDpO2oMlVA4o8hqwiw3HcKaBOlSmpezdFC-i2wQk89A4jbBTwXXPZlaMclYRlF2OItJxHPHUFrHrxYAYxQW/s3265/Prisma%20Pikakassan%20ohjeet%20IMG_9153.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2734" data-original-width="3265" height="335" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFUMkTwHjvaqjPvgXKUqtxoBqYwds_juA-L4lxy0ZQbTcqjTE5HrwSw_i8W-NUHGnwU-HDs5Tx5yry5fvJbq-2Znu-s-gyI7cvSOrmM6Y-iSDpO2oMlVA4o8hqwiw3HcKaBOlSmpezdFC-i2wQk89A4jbBTwXXPZlaMclYRlF2OItJxHPHUFrHrxYAYxQW/w400-h335/Prisma%20Pikakassan%20ohjeet%20IMG_9153.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;">Itsepalvelukassoilla ohjeistetaan vain ostosten käsittelyä.</span></td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Se tärkein: kuitinlukija.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPvJF51WY_oknGN0qoIC4N8l0MqjoaLwk8yhy3gxLD_t2gOS7p2gLUUt-EBdIxnLBb_lXQ9Lw734U83gHR-j3YWJHRy52L8kPXx94JDubQ_7SoSaNn6O0bxTcE_JSbU1a_EvbxZtg0X4m46LJtmpASB4fKZeJcGXOTxtXhMDRf1f1kk5nUoT9WMVVqO0gV/s964/Prisma%20Kuitinlukija%20IMG_9154.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="629" data-original-width="964" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPvJF51WY_oknGN0qoIC4N8l0MqjoaLwk8yhy3gxLD_t2gOS7p2gLUUt-EBdIxnLBb_lXQ9Lw734U83gHR-j3YWJHRy52L8kPXx94JDubQ_7SoSaNn6O0bxTcE_JSbU1a_EvbxZtg0X4m46LJtmpASB4fKZeJcGXOTxtXhMDRf1f1kk5nUoT9WMVVqO0gV/w400-h261/Prisma%20Kuitinlukija%20IMG_9154.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lue kuitin viivakoodi.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Missään ei ole velvoittavaa ohjetta, että jokaisen pitää näyttää kuitti automaattiselle portille. Eikä siitä mitään hyötyä olisikaan, sillä portti ei tarkista, mitä asiakas on ostanut ja ovatko kaikki tuotteet mukana. Pitäisikin kokeilla, riittääkö edellispäivän tai vielä vanhempi kuitti portin aukaisuun.</p><p style="text-align: left;">Oikeastaan vaatimus kuitista tuntuu ylipäätään hölmöltä paperin tuhlaukselta, kun muutoin olisi mahdollista tyytyä sähköiseen kuittiin.</p><p style="text-align: left;">Mutta näin on joku hyväksi katsonut, ja toiset sitä haukan lailla valvovat. </p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-33040131201041810542024-02-20T16:34:00.003+02:002024-02-20T18:37:06.664+02:00Maailman onnellisin kansa tuottaa synkkiä menestysbiisejä<p>Suomalaiset musiikintekijät ovat nykyään kansainvälistä tasoa. Viimeksi aamulla jäin kuuntelemaan radiossa soinutta Behmin uusinta "Syntymäpäivä!" -biisiä, joka on sanoitusta myöten mainio. Miksi ruotsalaiset musiikintekijät menestyvät maailmalla niin paljon suomalaisia paremmin?</p><p>Olisiko syynä suomalaisten biisien melankolia? Syntymäpäivän kertojana on nuori nainen, joka kokee epäonnistuneensa elämässä ja vanhemmat ovat samaa mieltä. Siskolla on jo kaksi lasta, itsellä ei edes suhdetta. Ja hauskan ironisesti biisi toteaa, ettei halua mennä kuuntelemaan Behmiä, koska "ei ne itkuvirret varmaan hyvääkään tee".</p><p>Toden totta, useimmat listabiisit liittyvät rakkauden loppumiseen tai lähtemiseen. Nyt Iskelmän listan kärkisijoilla ovat mm. mainiot "Viimeinen tanssi" ja "Viimeisiä sanoja". Parin vuoden takainen "Tässäkö tää oli" huvittaa ja miellyttää kuuntelussa vieläkin.</p><p>Muistamme kansainvälisesti menestyneen HIMin vuosituhannen alusta. "Join me in death" ja silleen. Ehkä maailmalla ei arvosteta tällaista vaan ihmetellään, miksi maailman onnellisin kansa tuottaa ja rakastaa alakuloista ja epäonnistujista kertovaa musiikkia.</p><p>Poikkeuksiakin on. En aluksi pitänyt Käärijän Cha-Cha-Chasta, mutta vaikka UMK:sta on jo yli vuosi, biisin viehätys on vain kasvanut. Sehän on aivan loistava! Lisäksi sanat kertovat ujouden voittamisesta ja kaksin käsin tarttumisesta. Lisää tällaista!</p><p>Tätä taustaa vasten Windows95man ja aluksi vitsiltä vaikuttanut No rules! alkaa tuntua hyvältä. Tänään ilmeisesti terapiasta voimia saaneena artisti ilmoitti sittenkin uskaltavansa lähteä Euroviisuihin. </p><p>Jos hän olisi jänistänyt, mikä olisikaan ollut Suomen kakkosvaihtoehto: terapian jälkeen syntynyt Sara Siipolan "Oon paskana". Case in point.</p><p>Mieluummin "no rules" kuin "no points".</p><p>Lisäys: Unohdin kirjoituksesta hevimusiikin, missä Suomi on maailmankuulu niin laadun kuin bändien määränkin suhteen. </p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-33797277950934799682024-02-19T09:56:00.003+02:002024-02-19T09:56:13.177+02:00Kuuluuko jatkossa hyttysen ääni Instagramin ja Facebookin taivaaseen asti?<p>Viime syksynä sain avunpyynnön liittyen Jasmin Voutilaiseen. Masennus ja ahdistus veivät nuoren näyttelijän aivan liian varhain, jo 27-vuotiaana. Voutilaisen kohtaloa on <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009968218.html">puitu mediassa</a> ja sen toivottu herättävän päättäjiä mielenterveyspalvelujen merkitykseen.</p><p>Ikään kuin nuoren kuolema ei jo itsessään olisi tarpeeksi raskasta, omaisten taakaksi voi muodostua myös sosiaalinen media. Televisiosta tuttuna näyttelijänä Jasminilla oli laaja somenäkyvyys ja paljon seuraajia. Facebook-tilin omaiset saivat asetettua muistotilaan, mutta Instagramissa vastaava ei onnistunutkaan. Se on kummallista, sillä molemmat ovat Metan palveluita ja voisi olettaa, että niissä on samanlainen prosessi.</p><p>Edesmenneen käyttäjän profiilia voi pyytää siirrettäväksi muistotilaan lomakkeella, joka löytyy sattumoisin Facebook-osoitteen alta otsikolla <a href="https://www.facebook.com/help/instagram/264154560391256">Edesmenneen käyttäjän tilistä ilmoittaminen Instagramissa</a>. Omaisten yrittäessä lomake ei kuitenkaan toiminut. </p><p>Siitä hetkestä lähtien olet omillasi. Metalla ei ole varsinaista asiakaspalvelua, johon voisi soittaa. Sähköposteihin ei vastata. Jos et pysty itsepalveluna hoitamaan asiaasi, sori siitä. Ilmaisena palveluna Meta ei ota mitään vastuusta mistään. Tavallaan se on ymmärrettävää, mutta tässä tapauksessa omaisten näkökulmasta tilanne oli kohtuuton. </p><p>Kokeilin asiaa itse ja toden totta, virheilmoitukset olivat itse virheellisiä, esimerkiksi näin:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlv9juf1LraK_Y2rv0_mpePdkW2USQbSAsdbi1rYJzvYQdpiamhYwYmOTaxy9HIyAMuktRareCYnzQ-KjAMdHjwIVqZAYfPOwIg0jukZFe0Fyk7Cub9hgqiTd1Vpy8JOAAMRHuzUpAbLyvJ4Q6IlWOiEIAS7nWDnVjipb5so6q9ACQaXU90ZtbZKjF-6ru/s1529/Instagram%20virhe%20Jasmin%20Voutilainen%202.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="780" data-original-width="1529" height="204" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlv9juf1LraK_Y2rv0_mpePdkW2USQbSAsdbi1rYJzvYQdpiamhYwYmOTaxy9HIyAMuktRareCYnzQ-KjAMdHjwIVqZAYfPOwIg0jukZFe0Fyk7Cub9hgqiTd1Vpy8JOAAMRHuzUpAbLyvJ4Q6IlWOiEIAS7nWDnVjipb5so6q9ACQaXU90ZtbZKjF-6ru/w400-h204/Instagram%20virhe%20Jasmin%20Voutilainen%202.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"Et voi käyttää tätä ominaisuutta juuri nyt"</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Paikansin ongelman tilin nimeen. Yritin olla ovela ja laittaa insta-tilin nimikohtaan huuhaata, ja selittää asian kommenttikentässä. Sillä sain lomakkeen menemään läpi, mutta joidenkin päivien jälkeen tuli sähköpostiini vastaus, että @huuhaa-käyttäjää ei ole, eikä virheellistä ilmoitustani ole sen vuoksi käsitelty. Kiinnostavaa kyllä, viimeisin sähköposti-ilmoitus tuli viime viikolla, siis lähes pari kuukautta lomakkeen jättämisen jälkeen. </p><p style="text-align: left;">Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/digitoday/art-2000010085444.html">kirjoitti omaisten ahdistavasta tilanteesta</a> ja lopulta sain apua yhtiön sisältä. Kävi ilmi, että vika oli tosiaan Metan omissa järjestelmissä ja liittyivät jotenkin Jasminin peruskäyttäjää suurempaan näkyvyyteen. </p><p style="text-align: left;">Me ilmaiset käyttäjät pohjolassa koemme olevamme hyttysiä, joiden ääni ei kuulu suureen Metan taivaaseen asti, mutta asia ei ole ihan niinkään. Meta on suuryritys, mutta viime kädessä se koostuu tavallisista ihmisistä, jotka tekevät parhaansa ansaitakseen palkkansa. Henkilökunnan joululomat ja vuodenvaihteen sisäiset rutiinit venyttivät asian hoitamista, mutta <a href="https://www.is.fi/digitoday/art-2000010111057.html">lopulta Jasminin tilille ilmestyi kaivattu muistomerkintä</a>.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkuksO-X87jz_86Ev3U8zTd8o_NCjqQN9uOIY5OJSdBsSePVk66XVmiy7c5A41vNU2gc3F8W-4OLEid-55rYMRBPl7E_HSIbs6YEf8agm6ug4_cVN88i77V_hi8UZUqLpNHrR3XKKHmKzPrZYrMMYkZyhbiepdc5KoyioV-prNjedCYQzgp2d-hRtYj4iH/s1107/Jasmin%20Voutilainen%20instagram%20muistoissa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="333" data-original-width="1107" height="120" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkuksO-X87jz_86Ev3U8zTd8o_NCjqQN9uOIY5OJSdBsSePVk66XVmiy7c5A41vNU2gc3F8W-4OLEid-55rYMRBPl7E_HSIbs6YEf8agm6ug4_cVN88i77V_hi8UZUqLpNHrR3XKKHmKzPrZYrMMYkZyhbiepdc5KoyioV-prNjedCYQzgp2d-hRtYj4iH/w400-h120/Jasmin%20Voutilainen%20instagram%20muistoissa.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jasmin Voutilainen muistoissa.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Facebookin verrattuna Instan muistomerkintä on liki huomaamaton, mutta omaisille sillä oli suuri symbolinen merkitys.</p><p style="text-align: left;">Tänä keväänä tulee voimaan EU:n Digital Services Act, joka parantaa somejättien käyttäjien <a href="https://www.sitra.fi/blogit/kaipaatko-muutosta-someesi-nama-4-asiaa-muuttuvat-lauantaina/">oikeusturvaa monin tavoin</a>. Aivan uutta on se, että jatkossa suomalainen voi joissakin tapauksissa jättää valituksensa viranomaisten hoidettavaksi. <a href="https://www.traficom.fi/fi/viestinta/datatalous-ja-digipalvelut/verkkoalustan-kayttajan-oikeudet-ja-velvollisuudet?toggle=Näissä%20tapauksissa%20voit%20olla%20yhteydessä%20Traficomiin%2017.2.2024%20alkaen ">Traficomin listalla</a> olevat tilanteet eivät kuitenkaan koske asiakaspalvelua, vaan liittyvät lähinnä oikeusturvaan kuten postausten ja tilien poistamiseen.</p><p style="text-align: left;">Tämä on hankala yhtälö. Jos palvelu on ilmainen, siltä ei voi edellyttää asiakaspalvelua. Käyttäjälle, jonka tili on kaapattu, salasana unohtunut tai jonka omainen on menehtynyt, voi kuitenkin kertyä suurta haittaa tapahtuneesta. Ellei asia ratkea itsepalveluna, niin millä sitten?</p><p style="text-align: left;">Yksi mahdollisuus olisi tehdä asiakaspalvelusta maksullinen. Meta voisi veloittaa tiketin avaamisesta esimerkiksi 10 euroa, millä se sitoutuisi hoitamaan asian loppuun. Tässä tapauksessa ongelman korjaaminen oli yhtiön oma etu, mutta jos kyse on vaikka kaapatusta tilistä tai unohtuneesta salasanasta, ilmoittajan henkilöllisyyden varmistaminen ja sotkun siivoaminen voi olla todella työlästä. Silloin 10 euroa ei riitä alkuunkaan kattamaan kustannuksia.</p><p>Jos on muita ideoita somejätin asiakaspalvelun hoitamiseksi kuulen niitä mielelläni, kiinnostaisi varmaan yhtiötä itseäänkin.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-10202756099066923752024-02-18T19:32:00.001+02:002024-02-18T19:32:28.820+02:00Tekoäly on uusi internet (kolumni)<p><a href="https://www.tivi.fi/blogit/tekoaly-on-uusi-internet/b3515a70-bfe4-44b8-a49f-8dbdca7a51b7"><span style="font-size: x-small;">Julkaistu alun perin Tivi-lehdessä 2/2024</span></a></p><p>Päättynyt vuosi 2023 tullaan muistamaan tekoälyn läpimurron vuotena. On suorastaan sääli, etteivät monet alan pioneerit ehtineet nähdä tekoälyn vihdoin oikeasti toimivan ja kiinnostavan myös suurta yleisöä.</p><p>Kaiken hypetyksen keskellä mieleen tulee deja-vu: olen kokenut tämän aikaisemminkin. Internetin yleistyessä kaikki halusivat tietää siitä lisää ja media uutisoi alan tapahtumista päivittäin. Tietoverkon lupaukset olivat liki rajattomia.</p><p>Se, mitä netille tapahtui huippuvuonna 1999, toistuu nyt 25 vuotta myöhemmin tekoälyssä.</p><p><br /></p><p>Tekoälyn ja internetin kehityksessä on hämmästyttävän paljon samankaltaisuuksia. Tekoäly-termi keksittiin jo 1950-luvulla, internet vasta 1969, mutta molemmat olivat pitkään vain tutkijoiden tiedossa.</p><p>Ensimmäiset tietoverkkopalvelut kuten Compuserve, Videotex ja Telesampo olivat pettymyksiä. Pitkään näytti siltä, ettei tietoverkoista koskaan tule oikeaa liiketoimintaa. Kentällä kukoistivat vain harrastajien bbs-purkit.</p><p>Vasta kun tietokoneet ja verkkojen nopeudet kehittyivät riittävästi, palaset loksahtivat paikoilleen. Yhtäkkiä internet oli kaikkialla, ja sijoittajat syytivät rahaa mitä kummallisimpiin nettihankkeisiin. Valtaosa niistä kaatui nettikuplan puhjetessa, mutta osa jäi elämään. Tänään tunnemme ne nimillä Amazon, Google ja Netflix. Ratkaisevaa internetin kehitykselle oli www-tekniikan syntyminen vuonna 1991. Pari vuotta myöhemmin tuli graafinen NCSA Mosaic -selain ja sitten Netscape, joka avasi helppokäyttöisyydellään internetin portit.</p><p>Tekoälyn transformer-malli keksittiin 2017. Sitä hyödyntävät ChatGPT ja Bing ovat tämän päivän selaimia, joiden kautta tekoälyn maailma avautuu helposti ja lähes ilmaiseksi kaikille.</p><p>Kiinnostava on myös tapa, jolla Microsoft onnistuu aina ratsastamaan itsensä aallonharjalle. Nettihuuman aikaan se lisäsi internet-toiminnot kaikkiin sovelluksiinsa ja kehitti oman selaimen, nyt Copilot tekee saman tekoälylle. Jopa epäonnistunut Bing-hakukone on vihdoin lähtenyt lentoon saatuaan tekoälyltä siivet.</p><p><br /></p><p>Uudet keksinnöt johtavat aina yli-innostumiseen. Nettihuuman aikaan verkkoon houkuteltiin kauppiaita mainostamalla, että netistä saa miljoona uutta asiakasta. Se jäi kertomatta, että kun muut kauppiaat tekevät samoin, tuloksena on myös tuhat uutta kilpailijaa.</p><p>Teknologiat eivät muuta ainoastaan pelivälinettä vaan myös pelin sääntöjä. Jälkiviisaana jokainen yrittäjä tietää, miten internetiin olisi kannattanut alkuvuosina suhtautua. Yleensä ne, jotka lähtivät rohkeasti mukaan, korjasivat myös suurimman hyödyn. Muutos ei mene ohi vain odottamalla passiivisesti.</p><p>Sama pätee tekoälyyn. Teknologia on kaikkien saatavilla, joten se ei itsessään anna kilpailuetua. Ratkaisevaa on, miten kekseliäästi osaamme itse hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Tekoälyssä voimme hyötyä nettimaailman kokemuksista.</p><p><br /></p><p>Internetin ja tekoälyn vertaaminen antaa vastauksen usein esitettyyn kysymykseen siitä, kumpi niistä on keksintönä merkittävämpi.</p><p>Koneoppimisen algoritmit ja neuroverkot keksittiin jo kauan sitten, mutta vasta internetin avulla niille saatiin valtavat määrät teksti- ja kuva-aineistoa. Se mahdollisti laajat kielimallit ja verkkojen kouluttamisen. Näin ajatellen tekoäly on uusi tapa käyttää internetiä.</p><p>Netti ei enää säväytä meitä, koska neljännesvuosisadassa sen vaikutukset ovat sulautuneet osaksi kaikkea toimintaa. Samoin tulee käymään nyt mediaseksikkäälle tekoälylle.</p><p>Tekoälyn merkitys nousee uudelle tasolle, mikäli tutkijat onnistuvat kehittämään siitä tietoisen ja ajattelevan version. Se ei enää olisi sidoksissa internetiin, vaan siitä tulisi itsenäinen toimija.</p><p><br /></p><p>Jos ihmismäistä tekoälyä ei synny, mikä on 25 vuoden päästä tapahtuva seuraava mullistus? Ehkä hypetämme silloin ihmismäisiä robotteja, Marsin ja kuun asuttamista tai lähes ilmaista fuusioenergiaa.</p><p>Itse veikkaan kuitenkin biologiaa. Kyky purkaa aivojen toiminta osiin, manipuloida geenejä ja tehdä ihmisistä kuolemattomia olisi kaikkia teknisiä edistysaskeleita suurempi harppaus tuntemattomaan.</p><p>It-alalla ei ole etuoikeutta tulevaisuuteen.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-15435389872022980812024-02-09T15:03:00.012+02:002024-03-08T05:24:42.832+02:00Vihdoinkin: Nordea tuo uuden säästötilin, jonka nostoissa on kolmen vuorokauden viive<p>Verkkopankin turvallisuus ansaitsee vielä yhden kirjoituksen. Tuoreen uutisen mukaan viime vuonna verkkohuijarit yrittivät viedä 76,9 miljoonaa euroa, mistä pankit pystyivät estämään väliintulollaan 32,7 miljoonaa euroa. Huijarien saaliiksi päätyi siis 44,2 miljoonaa, missä on kasvua 36 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvä uutinen on, että pankkien esto- ja palautustoimet lisääntyivät paljon enemmän, 132 %. Kehitys on siis oikeansuuntaista, mutta riittämätöntä.</p><p>Aiemmissa kirjoituksissa olen kuvannut uhrien surkeaa asemaa. Tapauksista on kirjoitettu myös julkisuudessa (<a href="https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010150559.html">ensimmäinen</a> ja <a href="https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010200156.html">toinen</a>). Toista minulle soittanutta uhria sapetti erityisesti se, ettei pankin turvaosastolta saa kiinni henkilöitä ja soittoyrityksistä asian selvittämiseksi oli kertynyt 40 euron lisä puhelinlaskuun. </p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/miten-huijauksen-tunnistaa-helpoiten-yksi-asia-korostuu-pankkien-neuvoissa/#9020170d">Verkkouutisten sivulla</a> silmiini osui Nordean petostorjunta-asiantuntija Sara Helinin kommentti: <i>"Nämä eivät ole koskaan uhrin vika, vaan rikoksentekijän syy"</i>. Pankin viesti asiakkaalle on kuitenkin toinen: oma vikasi, että lankesit huijaukseen, olit huolimaton emmekä korvaa mitään. Jos vika ei olekaan uhrin, eikö pankin pitäisi vähintäänkin tulla vastaan? </p><p>Toisessa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/tililtasi-voi-lahtea-jattisumma-ilman-etta-se-pysaytetaan-nain-pankit-selittavat-huijausilmiota/#9020170d">jutussa</a> pankin edustajat kertovat, että lähteviä maksuja kyllä tarkkaillaan. Siitä kertoo myös parantunut torjuntaprosentti. Mutta sitten S-pankin edustaja sanoo näin: <i>"Jos henkilö on luovuttanut omat pankkitunnuksensa, niin pankin päähän se näyttää siltä, että sovelluksen käyttöönotto on laillinen. On ihan tavallista, että asiakkaan puhelin menee rikki tai henkilö vaihtaa puhelinta, jolloin uuteen laitteeseen asennetaan pankin sovellus."</i> </p><p>Puhelimen vaihto on jo itsessään keltainen lippu, mutta todella punaiseksi se muuttuu, mikäli uudesta puhelimesta tyhjennetään heti perään koko tili. Tällainen tapahtumaketju pitäisi olla helppo tunnistaa; siihen ei tarvita tekoälyä eikä kehittynyttä analytiikkaa.</p><p>Jutun ingresissä <i>"Pitkään pankkiturvallisuuden parissa työskennellyt toteaa, että osa huijauksista on hyvin taitavia"</i>. Silti pankin mielestä huijauksen uhri on yksin vastuussa.</p><p>Samassa jutussa Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm, jonka kanssa väittelin asiasta televisiossa jo pari vuotta sitten, epäilee ehdottamaani luottohenkilön ratkaisua. En ehdota, että lapset kuittaisivat hoitaisivat maksut vanhempiensa puolesta, vaan että asiakas voisi nimetä luottohenkilön, joka vahvistaisi suuret ja poikkeukselliset siirrot - ja nekin vasta sen jälkeen, kun tilin haltija on itse ensin hyväksynyt maksut. </p><p>En näe tässä mahdollisuutta luottohenkilön epärehellisyyteen. Itsemääräämisoikeus ja pankkisalaisuuden vaarantuminen ovat eri asia, mutta ehkä asiakas voisi halutessaan joustaa näistä turvallisuuden nimissä?</p><p>Vielä tuli mieleeni yksi turvakeino: entä jos älypuhelimen pankkisovellus kertoisi ääneen, mitä on tapahtumassa? Ei kysyisi pelkkää PIN-koodia, sormenjälkeä tai kasvokuvaa, vaan sanoisi kaiuttimesta "Olet siirtämässä 20 000 euroa puolalaiselle tilille, jonka omistaja on N. N. ja rahat siirretään välittömästi. Jos hyväksyt siirron, paina OK tai sano mikrofoniin 'hyväksyn siirron'". </p><p><i>"Näitä ehdotuksia monesti tehdään miettimättä niitä sen kummemmin"</i>, Saxholm heittää. Niinpä, jonkun ulkopuolisen niitä pitää tehdä, koska ala itse on konservatiivinen ja tarkkaan säädelty. </p><p>Uudella tekniikalla olisi tehtävissä paljonkin, mutta inside the box -ajattelu saa vain kiristämään vanhoja keinoja. Lisätään uusia pin-koodeja ja vahvistuksia, vaikka tämä lähestymistapa on kuljettu loppuun.</p><p>Onneksi vihdoin jotain näyttää olevan tapahtumassa. Olen jo parin vuoden ajan ehdottanut vapaaehtoista viivettä rahansiirtoihin ja nyt vihdoin se näyttää toteutuvan. Tänään tulleen tiedotteen mukaan Nordea tarjoaa uudenlaista säästötiliä, jossa on korkeampi korko, mutta rahojen nostossa kolmen vuorokauden viive.</p><p>Tiedote on ruotsiksi, koska se tuli Ruotsin Nordealta. Toivottavasti sama palvelu saadaan myös Suomeen ja sen jälkeen muihinkin pankkeihin. Miten paljon helpompaa kaikki olisikaan, jos pankit ottaisivat turvallisuuden kilpailutekijäksi! Nyt sitä pidetään itsestäänselvyytenä, mitä se ei tämän päivän maailmassa ole. </p><p>Huijaukset lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Suomi oli 1990-luvulla verkkopankin turvallisuuden edelläkävijä ja olisi voinut olla sitä nytkin, mutta juna taisi jo mennä.</p><p>Lisäys 8.3.2024: Nopea reagointi kannattaa - mies sai takaisin 93 000 euroaan kun <a href="https://yle.fi/a/74-20078110">ehti ilmoittaa pankille riittävän nopeasti</a>. Olisinpa halunnut nähdä rosvon ilmeen kun hän huomaa onnistuneen huijauksen jälkeen, ettei rahoja tulekaan! Uutisesta ei käy ilmi, olivatko rahat lähteneet ulkomaille tai kotimaisille tileille, mutta pakollinen viive tai ulkopuolisen henkilön kuittaus olisi estänyt rikoksen onnistumisen. </p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com27tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-85287869916839446142024-01-31T22:07:00.005+02:002024-02-08T12:05:23.183+02:00Vielä yksi pankkihuijauksen uhri - miltä tuntuu menettää säästönsä?<p>Sain eilen yhteydenoton taas uudelta pankkihuijauksen uhrilta. Hän ei halunnut tapaustaan julkisuuteen, joten en erittele sitä tarkemmin. Tällä kertaa kyse oli kuitenkin puhelinhuijareista, joista toinen soitti ensin vieraan pankin nimissä ja sitten toinen oman pankin "turvaosastolta". Vakuuttavalla suomenkielisellä esiintymisellä he saivat uhrin kuittaamaan rahansiirtoja ja menettämään eläkeläiselle suuren, viisinumeroisen summan rahaa siirtona toiseen EU-maahan.</p><p>Luultavasti soittajat ovat samoja kuin <a href="https://yle.fi/a/74-20000744">taannoin poliisihuijauksista kiinni saadut</a>. Tuntuu ihmeelliseltä, että kaikista varoituksista huolimatta ihmiset menevät halpaan. Mutta soittajat ovat ammattilaisia ja esiintyvät vakuuttavasti. He jopa lavastavat taustalle ääniä ja tapahtumia, jotka tukevat heidän tarinaansa.</p><p>Uskon, että melkein kuka tahansa voisi mennä lankaan, eikä vika ole iäkkäissä ihmisissä. Nuoremmat uskovat, kun lapsi lähettää Whatsappissa viestin ja kertoo puhelimensa kärsineen vesivahingon tai vahingoittuneen muusta syystä. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkXDOqoiJcqou52NML60k40f4jVevfnYciP_NU-nHlmAPbDE2PlkT-dXJSW3sCAisVnhaNtlEVeVrfZKZTqa1UYTunpMdkY8ulknXoYRNrq5Gn8LcwYRcku08Q-m6PSEj7GeDQmbIcCJcLVo5gK6dCy7WAD6vwrkVRRxti-mS0tswlrFpNtx_f2_eRlJtQ/s1080/Whatsapp-huijaus%20Hei%20%C3%A4iti%20Linkedinist%C3%A4%20011223.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkXDOqoiJcqou52NML60k40f4jVevfnYciP_NU-nHlmAPbDE2PlkT-dXJSW3sCAisVnhaNtlEVeVrfZKZTqa1UYTunpMdkY8ulknXoYRNrq5Gn8LcwYRcku08Q-m6PSEj7GeDQmbIcCJcLVo5gK6dCy7WAD6vwrkVRRxti-mS0tswlrFpNtx_f2_eRlJtQ/w400-h400/Whatsapp-huijaus%20Hei%20%C3%A4iti%20Linkedinist%C3%A4%20011223.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joku menee tähänkin huijaukseen.</td></tr></tbody></table><p>On helppo nauraa hyväuskoisuudelle, kun niistä lukee netistä tai median uutisista, mutta kohdalle osuessaan tilanne on toinen.</p><p>Hymy hyytyy, jos rikollinen saa tilin tyhjennettyä ja otettua vielä limiitin täydeltä lainaa. Pankki toteaa, että vika on asiakkaassa, eikä aio korvata mitään. Asianajaja olisi kallis ja oikeudenkäynnin kuluriski hurjan suuri. Tiedät olevasi yksin pankkia vastaan, rahasi menettäneenä. Tiedät myös, ettei poliisi saa nettirikollisia kiinni. Tilanne on erittäin ahdistava.</p><p>Rahaliikenteen siirtämistä seteleistä pankkiin perusteltiin paremmalla turvallisuudella. Vaihtoehtoa sähköiselle itsepalvelulle ei enää anneta. Nyt näyttää siltä, että digitaalisessa muodossa on omat riskinsä.</p><p>Rikoksen uhrilla on vähän auttajia. Rikosuhripäivystys voi lohduttaa ja korvauskiistan voi viedä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (<a href="http://www.fine.fi">www.fine.fi</a>) arvioitavaksi. Se antaa suosituksen, jota pankki yleensä noudattaa. FINE arvioi, onko uhri ollut tavallisen vai törkeän huolimaton. Joskus kyse voi olla muutamasta huijausviestin sanasta.</p><p>Vika on tietenkin rikollisessa, ei uhrissa. Myös uhrin on noudatettava huolellisuutta verkkopankkia käyttäessään. Mutta miten korkealle tämä raja asetetaan. Kuinka paljon ihmisen pitää osata torjua ammattimaisia huijareita? Mitä voi edellyttää lapsilta, aikuisilta tai vanhuksilta?</p><p>Ruotsissa korkein oikeus antoi toissa vuonna <a href="https://www.tn.se/ekonomi/24653/ljusning-for-tusentals-lurade-svenskar/">päätöksen pankkien korvausvastuusta</a>. Pääsääntö on, että pankki korvaa vahingon uhrille. Jos uhri on ollut törkeän huolimaton, hänen oma vastuunsa voi nousta 12 000 kruunuun asti (noin 1200 euroa). </p><p>Konekäännös viimeisestä kappaleesta: <i>"- Tässä on kyse erittäin taitavista huijareista. Tavallisten ihmisten valmistautuneisuudelle, epäluuloisille ja asiantunteville on rajansa. Pankeilla on myös suuri vastuu siinä, että ne eivät ole onnistuneet luomaan riittävän turvallisia järjestelmiä."</i></p><p>Yhdysvalloissa New Yorkin yleinen syyttäjä on <a href="https://edition.cnn.com/2024/01/30/business/citibank-fraud-lawsuit-ny-ag-letitia-james/index.html">haastanut Citibankin oikeuteen</a>, koska tämä ei ole pystynyt suojelemaan asiakkaitaan hakkereilta ja huijareilta. Kuulostaa kovin tutulta: <i>"The lawsuit argues that New York customers lost millions of dollars — in some cases their entire lifesavings — to scammers and hackers because of Citi’s weak security and anti-fraud measures. According to the NY AG, Citi does not do enough to prevent unauthorized account takeovers, illegally refuses to reimburse fraud victims and “misleads” customers about their rights after their accounts are hacked."</i></p><p>Ja vielä: <i>"For example, in October 2021 a New Yorker had $40,000 stolen from her retirement savings account after being tricked by a text message purporting to be from Citi but was actually from a scammer who changed her password and transferred money."</i></p><p>CNN:n uutisen mukaan pankkihuijauksissa on koettu parissa vuodessa "industry-wide surge". Se on havaittu myös Suomessa. Kaikki pankit etsivät nyt ratkaisua miten tasapainoilla palvelun ja toisaalta asiakkaan suojelun sekä valvonnan kustannusten keskellä.</p><p>Lisäys 8.2.2024: Tämän uhrin tarina <a href="https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010200156.html">avattuna nyt Ilta-Sanomissa</a>.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-29924219238904598712024-01-28T21:53:00.004+02:002024-02-01T19:59:47.917+02:00Suomen digipalveluiden rakenteellinen ongelma on pankkitunnusten käyttö kaikkialla<p>Huijarien lähettämät tekstiviestit ja sähköpostit houkuttelevat liki päivittäin kansalaisia kirjautumaan verottajan, Postin, Omakannan tai Suomi.fi-sivun palveluihin. Tässä suomalaisella digiajalla on rakenteellinen ongelma: käytämme tunnistautumiseen pankin tunnuksia, jotka mahdollistavat rikolliselle pääsyn tilille. Uutiset kertovat uhreista, jotka ovat menettäneet kaikki tilillä olevat rahat.</p><p>Emme tiedä, kuinka laajasta ongelmasta on kyse, sillä pankit eivät oma-aloitteisesti raportoi onnistuneista rikoksista. Ne tulevat julki lähinnä oikeudenkäyntien kautta. Harva kuitenkaan lähtee käräjöimään pankkiaan vastaan, sillä pankilla on juridinen ja tiedollinen ylivoima. Häviämien voi tulla kalliiksi. Vuonna 2017 juttunsa Nordeaa vastaan hävinneet vanhukset <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005441165.html">tuomittiin maksamaan</a> 37 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.</p><p>Finanssineuvonta FINE arvioi asiakkaiden ja pankkien välisiä riitoja ja yleensä pankit noudattavat sen suosituksia korvauksista. Pankki voidaan katsoa maksajaksi, mikäli asiakas on toiminut huolellisesti. Törkeän huolimaton asiakas saa kärsiä itse seuraukset.</p><p>Pankin tekniset virheet ovat oma, harvinainen lukunsa (paitsi S-pankin laaja tapaus kesältä 2022). Yleensä huijaukset onnistuvat, koska asiakas ei lue saamaansa viestiä huolellisesti, ei ymmärrä sen merkitystä tai tarkista selaimen osoiterivillä näkyvää tekstiä. Vika on siis asiakkaan päässä. Mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Pankit ovat tehneet kaikkensa, jotta asiakkaat siirtyisivät sähköiseen itsepalveluun. Vaihtoehtoista tapaa ei useinkaan ole. </p><p>Etenkään vanhemmilta ihmisiltä ei voi edellyttää samaa tarkkaavaisuutta kuin aktiiviväestöltä. Koska pankit ovat avainasemassa on kysyttävä, ovatko ne varmasti tehneet kaikkensa palvelujen helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden eteen? Miten on mahdollista, että eri tilien saldot voi yhdistää ja siirtää ulos pankista? Pienillä muutoksilla turvallisuutta voisi parantaa, mutta pankit eivät ole toteuttaneet niitä. </p><p>Kuva tilien tyhjennyksistä syntyy nyt median uutisista ja voi olla vääristynyt. Ehkä uhreja on niin vähän, ettei pankkien kannata tehdä ongelmalle mitään. Uutisointi laskee kuitenkin asiakkaiden luottamusta ja myös se tulee kalliiksi. Pankit pitäisi velvoittaa raportoimaan tapahtumista oma-aloitteisesti.</p><p>Pankit eivät liioin kerro, miten tilien tyhjentämisessä on onnistuttu. Pidetään turvallisuusriskinä, jos tapahtumia lähdetään avaamaan julkisuuteen. Kuitenkin se auttaisi asiakkaita suojautumaan nykyistä paremmin ja kertoisi viranomaisille, tarvitseeko sääntelyä kiristää. Yksi yleinen kikka tuntuu olevan se, että Veron tai Omakannan varjolla saatua tunnuslukua käytetään mobiilipankin asentamiseen. Sen jälkeen mikään perinteinen suojakeino tai lisävarmistukset eivät auta, koska rosvo hallitsee ohjelmaa. </p><p>Viranomaisten omakin toiminta on ollut hapuilevaa. Kun verottaja avasi henkilökohtaisen Omavero-palvelun, sitä varten ei varattu fi-osoitetta, vaan asiakkaiden piti käyttää osoitetta vero.fi/omavero. Onneksi omavero.fi rekisteröinyt henkilö oli kujeilija, joka ei yrittänytkään käyttää tilaisuutta väärin.</p><p>On helppo kritisoida huijauksen uhreja huolimattomuudesta, mutta itse uskon, että kuka tahansa voi mennä halpaan, jos viesti tulee juuri sopivalla hetkellä tai joutuu jostain syystä toimimaan kiireessä. Ja vaikka tämän päivän palvelut tuntuvat aktiiviväestöstä selkeiltä, miten uskot pärjääväsi sitten, kun olet 80-vuotias ja pankkipalvelut ovat aivan erilaisia kuin nyt?</p><p>Pankit velvoittavat asiakkaita huolellisuuteen, mutta niiden omat palvelut muuttuvat koko ajan. Nordean sivulla oli syksyllä kirjoitusvirhe, joka herätti epäilyksen huijauksesta. </p><p>Pahinta ovat kuitenkin maksuvälittäjät, jotka tulevat asiakkaan ja myyjän väliin. Tunnuksia kysytään moneen kertaan, kielikin saattaa vaihtua. Kokenutkaan käyttäjä ei voi olla varma, että on laillisessa palvelussa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2HlJBbM7TI5RExyqeKrAbjRHk1CHiInf75epF7cbSBTh3DzmZjXY_x9Eyc2FO4t1W7qp_TUENlAY0EEBL6G00VPz6suTO8otMDX1kg1cfUNxdtEiCDRKUPhKICo20OfT3SEveK2GLPw0g8ioF9FHBHlAlUe4vCFsDV8XxLv51DhwOYedqJ0u_ia6U_wDS/s1267/Nordea%20Finnair%20maksu%20menee%20englanniksi%20241123.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1267" data-original-width="683" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2HlJBbM7TI5RExyqeKrAbjRHk1CHiInf75epF7cbSBTh3DzmZjXY_x9Eyc2FO4t1W7qp_TUENlAY0EEBL6G00VPz6suTO8otMDX1kg1cfUNxdtEiCDRKUPhKICo20OfT3SEveK2GLPw0g8ioF9FHBHlAlUe4vCFsDV8XxLv51DhwOYedqJ0u_ia6U_wDS/w216-h400/Nordea%20Finnair%20maksu%20menee%20englanniksi%20241123.png" width="216" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Finnairin lentolipun maksu muuttuu välillä englanniksi. Onko tämä huijausta?</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Aina yhtä hämmentävää on nähdä samassa ikkunassa sekä Nordea että OP tai Telia. Vaikka maksu menee Nordean tililtä ja sen tunnuksilla, ikkunassa lukee toisenkin pankin nimi. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV_FNdw8T9VyGWXuQGLJEzIcB-TB-Ac74AV9bxV4Zy7yJtR3eE9wUTvBrr1HveYaCT_rPj1889S3JrQM6BZTlC5JUCxNg2e8k1B5gIbYATYm6W0t7cNv9gbI5W20gnh8l2mNJqW06zQABGkrIOwwehLhpMNMIthNGC1m9yNXZc5Ll1C9xpDjtXTTugAE0b/s660/Nordea%20tunnistus%20Telian%20kautta.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="452" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV_FNdw8T9VyGWXuQGLJEzIcB-TB-Ac74AV9bxV4Zy7yJtR3eE9wUTvBrr1HveYaCT_rPj1889S3JrQM6BZTlC5JUCxNg2e8k1B5gIbYATYm6W0t7cNv9gbI5W20gnh8l2mNJqW06zQABGkrIOwwehLhpMNMIthNGC1m9yNXZc5Ll1C9xpDjtXTTugAE0b/s320/Nordea%20tunnistus%20Telian%20kautta.png" width="219" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nordea vai Telia?</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Ilmeisesti tilanne on aidosti paha, sillä verottaja kertoo <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/714c0be2-428a-4b32-8519-9ca55ca04249">huijausriskin räjähtäneen käsiin</a>. Näin ei voi jatkua. Viranomaisasiointia varten pitää hankkia mobiilivarmenne, eikä tunnistusta saisi tehdä pankkitunnuksilla. Koska mobiilivarmenne toimii kaikilla puhelimilla, jopa vanhoilla älyttömillä nokialaisilla, valtio voisi suorastaan velvoittaa varmenteen hankkimiseen ja tukea sitä. </p><p>Suomessa sähköinen tunnistaminen jäi markkinavoimille, jolloin päätökset teki se, jolla oli eniten voimaa (=pankit). Tässä asiassa olisi kaivattu sääntelyä ja valtion ohjausta. </p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-87142745126777547082024-01-28T19:23:00.003+02:002024-01-29T04:21:45.721+02:00Verkkopankin turvallisuutta olisi helppo parantaa, eivätkä toimet ole edes kalliita<p>(Kirjoitus julkaistu alun perin Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010136876.html">mielipide-palstalla</a> 24.1.2024)</p><p>Finanssiala ry:n Teija Kaarlela <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010128709.html">kiinnitti huomiota</a> verkkopankkien tietoturvaongelmiin (HS Mielipide 22.1.). Tapauksia on määrällisesti vähän, mutta huijausyrityksiä satelee jatkuvana virtana ja aina joku menee lankaan. Pahimmillaan koko tili tyhjennetään ulkomaille.</p><p>On kohtuutonta, että jos tilille ilmestyy muutaman kymmenen euron epäilyttävä siirto, pankista otetaan yhteyttä ja kysytään selvitystä maksun alkuperästä. Tulevien maksujen kontrolli on rahanpesulakien vuoksi tarkkaa, mutta toiseen suuntaan pakollista kontrollia ei ole. Rikollinen voi siirtää tilin tyhjäksi ulkomaille ja ottaa vielä luottoa limiitin täydeltä, eikä pankki reagoi. Kaarlelan mukaan pankkien keinot rikollisten maksujen estämiseen ovat rajatut ja perustuvat pääasiassa varoituksiin. Olen eri mieltä. Pankit voisivat tehdä paljonkin huijausten estämiseksi, eivätkä toimet olisi edes teknisesti vaikeita tai kalliita.</p><p>Verkkopankin turvallisuus perustuu vanhentuneeseen uhkamalliin, jossa pyritään estämään ulkopuolisen pääsy tilille. Epäilyttävistä tapahtumista pyydetään lisävahvistus joko tunnusluvulla tai tekstiviestillä. Tämä toimi kertakäyttöisten tunnusten aikaan, mutta ei enää. Mobiililaitteen avulla rikollinen voi saada tilin kokonaan hallintaansa, jolloin hän pääsee myös kuittaamaan kaikki varmistukset.</p><p>Verkkopankin turvallisuus perustuu vanhentuneeseen uhkamalliin.</p><p>Verkkopankkihuijauksissa tärkeintä on aika. Miksei ulkomaansiirtoihin lisätä pakollista 24–48 tunnin viivettä? Miksei asiakas voi estää kokonaan maksuliikennettä ulkomaille? Luottokortissa maarajauksen voi tehdä itse, tilisiirroissa ei.</p><p>Rahaliikenteen tarkoituksellinen hidastaminen tuntuu ajatuksena oudolta, koska tähän asti on pyritty nimenomaisesti siirtojen nopeuttamiseen. Pankit voisivat kuitenkin tehdä viiveestä valinnaisen ja markkinoida sitä ”lisäturvana” halukkaille.</p><p>Tapauksessa, jossa koko tili tyhjennetään ilman ennakkoilmoitusta ulkomaille, pitäisi aina ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä asiakkaaseen. Eikö tätä voisi vaatia osana nykyistä rahanpesusääntelyä?</p><p>Rosvon auttamiseksi joissakin verkkopankeissa kielen voi vaihtaa lennossa englanniksi. Miksi ihmeessä? Kielivalinnan pitäisi olla pysyvä ja käyttäjäkohtainen, tai ainakin vaihdossa tulisi olla samainen 24–48 tunnin viive.</p><p>Epäilyttävien siirtojen kuittauspyynnöt tilinhaltijalta ovat merkityksettömiä, jos tilin hallinta on menetetty. Entä jos riskiryhmäläiset voisivat lisätä verkkopankkiinsa luottohenkilön puhelinnumeron, jolta kuittaukset pyydettäisiin?</p><p>Viimeisenä pankkien pitäisi perustaa yhteinen 24/7-palvelunumero, johon soittamalla asiakas voisi jäädyttää kaikki tilitapahtumansa. Nyt huijatuksi tullut uhri joutuu pahimmillaan odottamaan virka-aikaan asti, vaikka pankki ja huijarit toimivat vuorokauden ympäri.</p><p>Suomalainen verkkopankki oli 1990-luvulla tietoturvan edelläkävijä, mutta asema ei säily itsestään. Uudet uhkamallit vaativat uusia toimia. On pankkien etu tehdä tämä oma-aloitteisesti.</p><p>Petteri Järvinen</p><p>Espoo</p><span><a name='more'></a></span><p>Tämä kirjoitukseni liittyy teemaan, jota olen käsitellyt aiemminkin blogissani sekä Tivi-lehden kolumnissa ("Lisää hitautta verkkopankkiin", <a href="https://pjarvinen.blogspot.com/2023/09/lisaa-hitautta-verkkopankkiin.html">elokuu 2023</a>).</p><p>Sain palautetta, jonka mukaan EU ei hyväksy SEPA-maiden maksujen tahallista hidastamista vaan pikemminkin haluaa nopeuttaa niitä entisestään. Maksamisen pitäisi olla läpinäkyvää jäsenmaiden välillä. Oleellista omassa ehdotuksessani on, että viivästys olisi vapaaehtoinen valinta, jota voisi markkinoida paremmalla turvallisuudella. Tällaista omaehtoista hidastusta EU ei voi kieltää.</p><p>Lisäksi rajoitus voisi koskea vain uusia tilinumeroita. Jos samalle tilille on maksettu onnistuneesti vaikkapa parin viime vuoden aikana, viivettä ei olisi. Pankki voisi itse tarjota valkoisen listan yleisistä ulkomaisista verkkokaupoista ym. tileistä, joiden omistajat ovat varmasti luotettavia.</p><p>Viime aikoina huijarit ovat alkaneet käyttää suomalaisia muuleja, joita käytetään apuna rahojen siirtämisessä eteenpäin tai rahat nostetaan käteiseksi pankkiautomaatista.</p><div>Kaikkein selkein vaaran merkki on eri tilien rahojen siirtäminen yhteen ja sen jälkeen tilin tyhjentäminen, tapahtuipa se kotimaahan tai ulkomaille. Tällainen pitäisi olla helppo havaita eikä sitä pitäisi sallia ilman pankille tehtävää ennakkoilmoitusta. </div><p>Myös luottohenkilön puhelimeen lähetettävä tekstiviestivahvistus olisi hyvä varokeino, etenkin jos numero pitäisi asettaa etukäteen eikä sitä voisi vaihtaa muutoin kuin suoraan pankin kanssa asioimalla. Tämä olisi vieläpä varsin helppo toteuttaa. </p><p>Mikään näistä toimista ei ole ongelmaton eikä aukoton. Vaikka suojakeinot olisivat vapaaehtoisia, niistä aiheutuisi yllättäviä tilanteita ja uusia puheluita pankin asiakastukeen. Pankkien pitää itse arvioida, ovatko huijaukset jatkuessaan suurempi kustannus kuin uusien suojakeinojen käyttöönotto.</p><p>Lisää ajatuksia aiheesta <a href="https://pjarvinen.blogspot.com/2024/01/suomen-digipalveluiden-rakenteellinen.html">seuraavassa kirjoituksessa</a>.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-31192945705566009902024-01-24T19:04:00.005+02:002024-01-25T02:54:29.346+02:00Macintosh tänään 40 vuotta<p>Applen Macintosh-koneen julkistamisesta tulee tänään 24.1.2024 kuluneeksi 40 vuotta. Mac toi graafisen käyttöliittymän kaikkien tietoisuuteen, mutta koneen alkuhistoria oli erikoinen.</p><p>Tammikuu 1984 oli kiinnostavaa aikaa, koska Orwellin 1984-kirjan visiot olivat kaikkien tiedossa. Apple valjasti vuoden Macin markkinointiin. Super Bowlin väliajalla 22.1.1984 se esitti minuutin pituisen mainoksen, jonka oli ohjannut kuuluisa elokuva-ohjaaja Ridley Scott (mm. Alien). Mainoksessa ihmiset seuraavat hypnoottisesti massaa ja päätyvät isoveljen luennolle, kunnes nuori nainen saapuu paikalle lekan kanssa ja murskaa isoveljen näytön. Mainos päättyy iskulauseeseen: Apple esittelee Macintoshin ja näet, miksi 1984 ei tule olemaan kuten "1984".</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWn7vx4dL8lh58WMI_O2NW12ZK0u0JQ132l7qbEy1fMDytRDZHHeBgS5AEeNOxxXWB951hs2sjfRB1u4Yw7Sh6NkxBIBHKM93Y9mGwZ10M9J_4mc2TD-N2d473eYmEBk5yTwJidYOjuUm-LJbHzDu8dPpTN0I8wr7q0n_vvlu2h1oaOaA-6NJMGrRTx3HW/s2785/Macintosh%201984%20mainosteksti.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1742" data-original-width="2785" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWn7vx4dL8lh58WMI_O2NW12ZK0u0JQ132l7qbEy1fMDytRDZHHeBgS5AEeNOxxXWB951hs2sjfRB1u4Yw7Sh6NkxBIBHKM93Y9mGwZ10M9J_4mc2TD-N2d473eYmEBk5yTwJidYOjuUm-LJbHzDu8dPpTN0I8wr7q0n_vvlu2h1oaOaA-6NJMGrRTx3HW/w400-h250/Macintosh%201984%20mainosteksti.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mac-mainoksen lopputeksti.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Mainos maksoi Applelle miljoonia taaloja, eikä sitä koskaan esitetty uudelleen. Nyt sen voi katsoa keinotekoisesti <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ErwS24cBZPc">4K-tasolle paranneltuna Youtubesta</a>.</p><p style="text-align: left;">Näin 40 vuotta myöhemmin mainos näyttää ironiselta. Hypnoottisesti marssivat käyttäjät edustivat ison ja pahan IBM:n asiakkaita, Apple edusti vapautta ja individualismia. Tänään Apple on itse paljon suurempi kuin IBM koskaan. Individualismi on jossain määrin säilynyt, mutta monien mielestä Apple itse kahlitsee hyväntahtoisesti käyttäjiään omaan ekosysteemiin. Tietoturva ehkä paranee mutta hinnat pysyvät vähintään vanhan IBM:n tasolla.</p><p style="text-align: left;">Jotain muutakin on muuttunut. Tämän päivän versiossa orjat tuijottaisivat älypuhelimiaan, eivätkä luultavasti marssisi mihinkään. iPhone pani alkuun kehityksen, joka teki älypuhelimista vakoilulaitteita ja orjuutti käyttäjänsä ruudun vangiksi. iPhone loi infrastruktuurin, jota Android seurasi, ja jota nettipalvelut lähtivät innolla hyödyntämään omassa urkinnassaan.</p><p style="text-align: left;">Nyt tarvittaisiin uusi lekan heiluttaja, joka murskaisi nykyisen valtavirran orjuutuksen. Pingviinistä ei siihen ollut, liekö sitten mistään muustakaan.</p><p style="text-align: left;">40 vuotta sitten Macintosh otettiin vastaan uteliaasti, mutta mikään menestys se ei ollut. Apple oli noussut autotallista suureksi laitevalmistajaksi Apple II -tietokoneen ansiosta, mutta sen jälkeen alkoivat ongelmat. Apple III (julk. 19.5.1980) ei enää menestynyt ja vielä huonommin kävi Lisalle (julk. 19.1.1983). Se oli ensimmäinen mikrotietokone, jossa oli hiiri ja graafinen käyttöliittymä. Kone oli kuitenkin erittäin kallis, eikä niitä myyty Suomeen kuin muutama kappale.</p><p style="text-align: left;">MikroPC-lehti 3/1985 kertoo Macin hinnaksi 21 330 markkaa, 512 kilotavun muistilla varustettu versio ("FatMac") oli 29 650 markkaa. Vuoden 2024 hinnoissa ne vastaavat 8 297 ja 11 533 euroa. Huh! Lehti kertoo Macin myyntimääräksi loka-joulukuussa 1984 yhteensä 350 kappaletta. Apple Lisan ("Macintosh XL") hinta perusversiossa oli 42 000 markkaa eli 16 337 euroa. </p><p style="text-align: left;">Kahden flopin jälkeen Apple oli yhtiönä kaaoksessa. Steve Jobs lähti kehittämään Lisan pienempää versiota ja tuloksena oli "kottaraispöntöksi" ristitty Macintosh, jonka alkuperäisessä versiossa oli 128 kt muistia ja yksi levykeasema. Graafinen käyttöliittymä oli näyttävä, mutta pienen muistin vuoksi levykkeitä joutui vaihtelemaan koko ajan. Vaikka Apple II oli ollut menestys juuri sen avoimuuden vuoksi, Jobs halusi tehdä Macista täysin suljetun. Edes muistia ei voinut laajentaa.</p><p style="text-align: left;">Myös Macistä tuli floppi. Myynti sakkasi, koska sovellusten kehittäminen graafiseen ympäristöön oli uutta ja siksi hidasta. Lopulta Jobs sai potkut perustamastaan yhtiöstä. Applen taival oli pitkään lumihangessa tarpomista, sillä yhtiötä piti pystyssä lähinnä Apple II:n tekohengitetyt uudet versiot. Desktop publishing ja lasertulostus olivat Macin valtteja.</p><p style="text-align: left;">Kaikki muuttui vasta 1990-luvun lopussa, kun yhtiöt sopivat kiistansa graafisen käyttöliittymän oikeuksista, Microsoft sijoitti yhtiöön rahaa ja sovitti menestyneet toimisto-ohjelmansa siihen. Todellinen menestys alkoi Jobsin palattua Appleen 1997 ja internet-yhteyden ansiosta iMacistä (15.8.1998) tuli vihdoin menestys.</p><p style="text-align: left;">Mac on tänään yksi tunnetuimmista brändeistä. Nimi tuli alun perin kanadalaiselta McIntosh-omenalajikkeelta, onhan Piilaakso tunnettua hedelmien viljelysseutua. Wikipedian mukaan skotti John McIntosh kasvattaa puutarhassaan kasvaneita villiomenapuita ja nimesi lajikkeen itsensä mukaan. </p><p style="text-align: left;">Macin etunimi on siten... John!</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-52399319682518539232023-12-23T23:03:00.007+02:002024-01-20T22:52:19.765+02:00Sheldon Cooper ja Rillit huurussa - mitä löytyy kirjahyllystä? (Täydennetty versio 20.1.2024)<p>(Uusia kuvia lisätty 20.1.2024)</p><p>Mainio sarja Rillit huurussa (Big Bang Theory) on alkanut jälleen pyöriä televisiossa. Sarjaa tehtiin 279 jaksoa vuosina 2007-2019 ja siitä tuli valtavan suosittu. Sarjassa nauretaan nörteille, mutta lämpimällä ja hyväntahtoisella tavalla. Alapää- ja homovitsit puuttuvat lähes kokonaan.</p><p>Päähenkilö Sheldon Cooper on nerokas fyysikko, jolla sekä neurooseja, fobioita että lapsellisia oikkuja. Fyysikko Leonard Hofstadter, insinööri Howard Wolowitz ja astrofyysikko Rajesh Koothrappali muodostavat mieskolmikon, jonka omituisuuksia tasapainottaa maaseudulta Kaliforniaan muuttanut Penny, joka aikoo näyttelijäksi mutta ansaitsee leipänsä Cheesecake Factoryssä. Sarjan edetessä nörttimiehet saavat rinnalleen melkein yhtä erikoiset naiset.</p><p>Katson hyvin vähän televisiota, mutta Rillit huurussa -jaksoista olen nähnyt varmaan jokaisen. Usein olen pohtinut, mitähän kirjoja Cooperin hyllyssä mahtaa olla. Neljä vuotta sitten, juuri ennen koronaepidemiaa, pääsin katsomaan sarjan lavasteita, jotka on järjestetty Warner Bros. television studioiden vierailukeskukseen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Ux_mxpAMDuR2EzNv1wFm_bYfzBt90UrmGQ4GlWZL9YClN2bHKcQSQl8IE-T6Dtk2771P-M5UXmUi0YuMHaH_unCyfXg7j0E4diB220HyJTFKfUJZCFKOrgQQgkp9P6SHDiu5XR-O5BO3p8wECSjEYacfFZviysGtSh4HSXn2z-Ld1TStZscr-s1Tu83t/s1620/USA-2020_1374%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Ux_mxpAMDuR2EzNv1wFm_bYfzBt90UrmGQ4GlWZL9YClN2bHKcQSQl8IE-T6Dtk2771P-M5UXmUi0YuMHaH_unCyfXg7j0E4diB220HyJTFKfUJZCFKOrgQQgkp9P6SHDiu5XR-O5BO3p8wECSjEYacfFZviysGtSh4HSXn2z-Ld1TStZscr-s1Tu83t/w400-h266/USA-2020_1374%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sheldon Cooperin olohuone.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Sarjassa olohuone on tapahtumien päänäyttämö. Taustalla näkyy kaksi kirjahyllyä ja paljon erilaista fysiikkaan ja nörttiharrastuksiin liittyviä esineitä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk2Jtb4E_8f28vJHLCwbbmDmpsfuCKCRNhIo__O33E0Zo-HrF0g2dsh2iMsBJ7JN9i_31nd_Tj6AI0AMPSptuA7xY5JbpJTPaCeParm1tYNDiN1-gMUVtDeEVf2uzYIAASzT26Yr-TB3AC0L7WGz5t08G_03Eh4gKTSE1u2_qYOH2I0qTxOUJJefvFBtSE/s1620/USA-2020_1380%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk2Jtb4E_8f28vJHLCwbbmDmpsfuCKCRNhIo__O33E0Zo-HrF0g2dsh2iMsBJ7JN9i_31nd_Tj6AI0AMPSptuA7xY5JbpJTPaCeParm1tYNDiN1-gMUVtDeEVf2uzYIAASzT26Yr-TB3AC0L7WGz5t08G_03Eh4gKTSE1u2_qYOH2I0qTxOUJJefvFBtSE/w400-h266/USA-2020_1380%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sivuhyllyllä on kaksi radiota.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Sivuhyllyllä näkyy kirjojen lisäksi kaksi radiota, joista alemman olin tunnistanut jo televisiokuvan perusteella. Se on vanha <a href="https://www.universal-radio.com/catalog/scanners/r7000.html">ICOM IC-R7000</a> liikennevastaanotin - itselläni on sama laite. Sheldonin laitteesta tosin puuttuu keskeltä iso viritinnuppi. Vaikea uskoa, että perfektionisti olisi tyytynyt radioon, jota ei pysty käyttämään. Vielä arvoituksellisempi on sen yläpuolella oleva, ilmeisen vanha radiovastaanotin.</p><p style="text-align: left;">Mutta entä ne kirjat? Läheltä katsoen näkee, että enemmistö kirjoista liittyy fysiikkaan ja kosmologiaan, mutta joukossa näyttää olevan myös Bernsteinin elämäkerta, sosiologiaa ja alahyllyllä jopa suomalaista Pharmaca Fennica -lääkeopasta vastaava paikallinen <i>Physicians' Desk Reference</i>. Ehkä lavastaja on katsonut, että Physics ja Physician ovat riittävän samoja. Outoja kirjoja ovat myös <i>Anatomy and MRI of the joints</i> sekä <i>Sulzberger: A long row of Candles</i>.</p><p style="text-align: left;">Ikkunan edessä on lisäksi tietokone sekä yllättäen vanha kortistokaappi, jollaisia näki ennen kirjastoissa. Miten se on päätynyt Sheldon Cooperille?</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgv70mpI8cLMGcK3aaAOg7XwhSn-aaRIvllIJbCKuh8C3_hmQ4L-PoeLPXu4o6dlSvkRbyB6wAI1yFfJVBy1gUUMBTDvENsFSm1Kg4j75JsgWTrxWLu9lQN4xf1uqdjlaariJIy9FwXd6_9EcijtXklbiXXJmx_oXnbmz6rhNdRK5Zl674PHzT6OO4Ig8e8/s1620/USA-2020_1377%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgv70mpI8cLMGcK3aaAOg7XwhSn-aaRIvllIJbCKuh8C3_hmQ4L-PoeLPXu4o6dlSvkRbyB6wAI1yFfJVBy1gUUMBTDvENsFSm1Kg4j75JsgWTrxWLu9lQN4xf1uqdjlaariJIy9FwXd6_9EcijtXklbiXXJmx_oXnbmz6rhNdRK5Zl674PHzT6OO4Ig8e8/w400-h266/USA-2020_1377%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Työpisteessä on outoa tavaraa, kuten Mac-tietokone ja arkistokaappi.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Ympäristöstä löytyy muutakin kiinnostavaa. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZiHxyDVBAGYMwnD8uvXXZawpZQyZAbfXnFFm0clmR7ucb8d8vYIQneAyDG5wlpRC1JdXNgMK_7Xa-ZhnlllgL4MS8WN42PnVGikWHzRjLWD5Tkk_1FQ4qWe3dj3GwwN-gcFUABi6bUIYMhRGqOt4bD9sCsCPbL3PAEljoD1LsxMR82kSBjHwnKxU-hWwD/s1620/USA-2020_1340%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZiHxyDVBAGYMwnD8uvXXZawpZQyZAbfXnFFm0clmR7ucb8d8vYIQneAyDG5wlpRC1JdXNgMK_7Xa-ZhnlllgL4MS8WN42PnVGikWHzRjLWD5Tkk_1FQ4qWe3dj3GwwN-gcFUABi6bUIYMhRGqOt4bD9sCsCPbL3PAEljoD1LsxMR82kSBjHwnKxU-hWwD/w400-h266/USA-2020_1340%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Halli 25.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Sarjaa kuvattiin hallissa (soundstage) 25. Suosiosta muistuttaa oven viereen ikuistettu kyltti. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA9698CAIP8NGHxKbvH0oCKBPq_8DXy2sVcAUcYDO00M0p-7d7RhNNzZOHp4hwQrvknNrWSeGqYj92_3N4-oz-gfykCLEmVy6_JUiysSruHBQXRGunekEwLYhZ4ALdQbnY8Sk2ejmdMg5nr8Fk3_VdpkxrpN2OPeBs8ek91nwyt8dKhPwYY4MB2_shZQt8/s1620/USA-2020_1287%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA9698CAIP8NGHxKbvH0oCKBPq_8DXy2sVcAUcYDO00M0p-7d7RhNNzZOHp4hwQrvknNrWSeGqYj92_3N4-oz-gfykCLEmVy6_JUiysSruHBQXRGunekEwLYhZ4ALdQbnY8Sk2ejmdMg5nr8Fk3_VdpkxrpN2OPeBs8ek91nwyt8dKhPwYY4MB2_shZQt8/w400-h266/USA-2020_1287%20Warner%20Bros%20studiot.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nuori Sheldon -lavasteita.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Hallin läheltä löytyy myös varastoituna Nuori Sheldon -sarjan lavasteita. Nykyään sarja löytyy Netflixistä. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcNax362aldOTsezeOLIu7uAl2rLhf5XRX-JwM6uW4XjJDs0OxFbevs7zWDju0ccAlY8Z5Rg0jiHi4UhhItIC-mJOZP_z-LTq8l1Crq9XbFxAIw4LBXruYa3uZ_9lhRojtK5tKu0fKdebpZVbg3iK0bg-MZiwi4BxWPX7JBmHDG61VUJHEoR-6ErdRTTvD/s1620/USA-2020_0087%20Pasadena.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcNax362aldOTsezeOLIu7uAl2rLhf5XRX-JwM6uW4XjJDs0OxFbevs7zWDju0ccAlY8Z5Rg0jiHi4UhhItIC-mJOZP_z-LTq8l1Crq9XbFxAIw4LBXruYa3uZ_9lhRojtK5tKu0fKdebpZVbg3iK0bg-MZiwi4BxWPX7JBmHDG61VUJHEoR-6ErdRTTvD/w400-h266/USA-2020_0087%20Pasadena.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pennyn työpaikka.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Penny toimii tarjoilijana Pasadenan Cheesecake Factoryssä. Se on helppo löytää pääkadun varrelta.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFLtXo8BWPISzKDRqBn2Q72jnu-PvigFs4vlRH2hwa-lIFGLx6ekajgVdnPpNMVnyxV3c5BmjeoJWBl7ZFU9ibNtGOt3YphzvO5WTCD7ZbfqL7zAbZ4ZzduGPEFscZYUOsurOIKOLE2ngDrFbV7Mh94yhdIejl1HI8K11agCJiJtbQ6Fl_xM4fbgklhlNq/s1620/USA-2020_0094%20Pasadena.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFLtXo8BWPISzKDRqBn2Q72jnu-PvigFs4vlRH2hwa-lIFGLx6ekajgVdnPpNMVnyxV3c5BmjeoJWBl7ZFU9ibNtGOt3YphzvO5WTCD7ZbfqL7zAbZ4ZzduGPEFscZYUOsurOIKOLE2ngDrFbV7Mh94yhdIejl1HI8K11agCJiJtbQ6Fl_xM4fbgklhlNq/w400-h266/USA-2020_0094%20Pasadena.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Cheesecake Factory sisältä.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Cheesecake Factoryn erikoisuuksia ovat toinen toistaan isommat ja mielikuvitukselliset juustokakut. Paikallisen lainsäädännön vuoksi niiden edessä vitriinissä on ilmoitettu kunkin annoksen kalorimäärä. Voisi toimia meilläkin!</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwVMj1YAXBzFVrTgjM8iMa_jDT04utwJ3X9TgAFj16H0U9tO-iWnfxGUWQ6BxtWhB1uAibqq8ZxAh_OA3wWI2SFuPOpvJpq0Erg1F_TQX2YTjXtb25zQoOlaeJ-Ech_Srw4lSUi6TpN251hn_IKeF_HIeavDUnnWRTRebIMqrUJR2TEC8XdRr2DU-KyKb8/s2560/20191231_000339%20Cheesecake%20Factory.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="2560" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwVMj1YAXBzFVrTgjM8iMa_jDT04utwJ3X9TgAFj16H0U9tO-iWnfxGUWQ6BxtWhB1uAibqq8ZxAh_OA3wWI2SFuPOpvJpq0Erg1F_TQX2YTjXtb25zQoOlaeJ-Ech_Srw4lSUi6TpN251hn_IKeF_HIeavDUnnWRTRebIMqrUJR2TEC8XdRr2DU-KyKb8/w400-h225/20191231_000339%20Cheesecake%20Factory.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Herkullisia kaloripommeja.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Eräässä jaksossa talon osoitteeksi ilmoitetaan 2311 North Los Robles Avenue, mutta siellä ei ole mitään. Osoite on kuvitteellinen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPTjzsGrnL8BV68FxUuh_cnt39BO9YqzSkEHVJ-NLp80TguB-szp3wM8DGQ9089Q03LXOBS977u3Z5e9iDnovEK1TNMfWzPe8O4zeflP_eAkSLRx1q5suGrlQcXtIg1NL5w-3_vzvcE0ion5l1GEgP2vuIJSLM95A2YLiXAZb6CU95ES-abID2mUHVfGvB/s4032/IMG_6848%202311%20North%20Los%20Robles%20Avenue.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPTjzsGrnL8BV68FxUuh_cnt39BO9YqzSkEHVJ-NLp80TguB-szp3wM8DGQ9089Q03LXOBS977u3Z5e9iDnovEK1TNMfWzPe8O4zeflP_eAkSLRx1q5suGrlQcXtIg1NL5w-3_vzvcE0ion5l1GEgP2vuIJSLM95A2YLiXAZb6CU95ES-abID2mUHVfGvB/w400-h300/IMG_6848%202311%20North%20Los%20Robles%20Avenue.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;">2311 North Los Robles Avenue: tällaista osoitetta ei ole.</span></td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Lähellä osoitteessa 215 South Madison Avenue on rakennus, joka on merkitty Googlen karttaan tekstillä "The Big Bang Theory Rooftop". Rakennusta käytettiin sarjassa <a href="https://www.iamnotastalker.com/2012/05/16/the-big-bang-theory-rooftop-where-howard-and-bernadette-got-married/">esittämään asuintalon kattoa</a>, joskin kattokohtaukset kuvattiin studioon lavastettuina.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7k1V6SWhL9YuZBtAYnyMB-EON8_bBd910S4EHTH_ZxERfo4BqRg-1Wy7IAkekitIIzBR2MKqOypcspCcA2Lp2N_rr72Fy_Btkz8GMp3LKMkUkrtEoBRe_eu-rrzQP6gwuQm27AkXX4Ok8gOEeUkSNcHyP6HtUKJbq3Wg5h7Zvy0PUqudkCd3E-hSPiEdF/s1620/2024-01-13%201199%20Pasadena%20Rillit%20huurussa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7k1V6SWhL9YuZBtAYnyMB-EON8_bBd910S4EHTH_ZxERfo4BqRg-1Wy7IAkekitIIzBR2MKqOypcspCcA2Lp2N_rr72Fy_Btkz8GMp3LKMkUkrtEoBRe_eu-rrzQP6gwuQm27AkXX4Ok8gOEeUkSNcHyP6HtUKJbq3Wg5h7Zvy0PUqudkCd3E-hSPiEdF/w400-h266/2024-01-13%201199%20Pasadena%20Rillit%20huurussa.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä rakennus osoitteessa 215 S Madison Avenue esitti sarjassa kattoa.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Asuintalon esikuvana pidetään Brookmore Apartments -rakennus, joka on osoitteessa 189 North Marengo Avenue.</p><p style="text-align: left;">Sarjan fanit voivat melkein kuvitella päähenkilöiden astuvan sisään ovesta ja nousevan portaita, koska hissi on viimeistä jaksoa lukuunottamatta rikki (olisiko näin matalassa kerrostalossa hissiä, vaikka USA:ssa ollaankin?).</p><p style="text-align: left;">Vanhan Pasadenan keskustassa, aivan Cheesecake factoryn lähellä, on pieni kuja, joka viime käynnillä jäi huomaamatta. Korjasin puutteen tällä kerralla.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJ9LIPu9wmYHNo9L6IEyNf2YafjiVvO3JR4wedaukbdqQTW6ZkNSgiMH17O_-nvuyWWaVvi6BcsrbZd1RMe5mFwGHSaLnBCl-yicbpQR05190A0StZnpM1U9s0XBBKjr6zyq0tEDccsI1zbR6JsOox89ZNwbJz6yzlgVzNn3yDHBAfTLtPssReB1m2goxs/s1620/2024-01-13%201209%20Pasadena%20Rillit%20huurussa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJ9LIPu9wmYHNo9L6IEyNf2YafjiVvO3JR4wedaukbdqQTW6ZkNSgiMH17O_-nvuyWWaVvi6BcsrbZd1RMe5mFwGHSaLnBCl-yicbpQR05190A0StZnpM1U9s0XBBKjr6zyq0tEDccsI1zbR6JsOox89ZNwbJz6yzlgVzNn3yDHBAfTLtPssReB1m2goxs/w400-h266/2024-01-13%201209%20Pasadena%20Rillit%20huurussa.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Big Bang Theory Way -kyltti kujalla.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Kujalla on muutaman ravintolan asiakaspaikkoja.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPRrnbwJwDO5CVuWjYaRffQwczMdoQK-n6vHzIf5IYGirohS-eCGk0Zxe95zD6X_bJeb2nDDkFdtwz0rnRS-YM2viGFtoA3Ag3krOX9Pnbw87Ju96Y3YpFczRXO_jXR1gYszbH-C9SKrR1qcuPHUWp-7ZxShzrujoZaE12P1GzVPfuoV1RtZTk9I6Iufj6/s1620/2024-01-13%201211%20Pasadena%20Rillit%20huurussa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1620" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPRrnbwJwDO5CVuWjYaRffQwczMdoQK-n6vHzIf5IYGirohS-eCGk0Zxe95zD6X_bJeb2nDDkFdtwz0rnRS-YM2viGFtoA3Ag3krOX9Pnbw87Ju96Y3YpFczRXO_jXR1gYszbH-C9SKrR1qcuPHUWp-7ZxShzrujoZaE12P1GzVPfuoV1RtZTk9I6Iufj6/w400-h266/2024-01-13%201211%20Pasadena%20Rillit%20huurussa.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Big Bang Theory eli Rillit huurussa on saanut nimikkokujan.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Ja ihan viimeisenä kuvana, jottei Sheldon vain huomaa, pääsin istumaan hänen paikalleen. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir0ZizXi-DyoHMuWxMabxISGUSr6lwS_rBPLfh_8TsKveMiJfjprvRr7rqozHkew_PRNUv_uI_tLMwD1UlkoP6GHEEb8HXuVjGvAOMsWbpy8wxzKYgtW1p-zRQKc5gt1F91Ewg1HmuFtL61DBbffhf97eZuAvBC5wr_HvgLF6sHH1N2ihEv9heuczXEKCl/s1440/Rillit%20huurussa%20studiokuva%20WB%202020-01-13-WB-GX-00005.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1440" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir0ZizXi-DyoHMuWxMabxISGUSr6lwS_rBPLfh_8TsKveMiJfjprvRr7rqozHkew_PRNUv_uI_tLMwD1UlkoP6GHEEb8HXuVjGvAOMsWbpy8wxzKYgtW1p-zRQKc5gt1F91Ewg1HmuFtL61DBbffhf97eZuAvBC5wr_HvgLF6sHH1N2ihEv9heuczXEKCl/w400-h300/Rillit%20huurussa%20studiokuva%20WB%202020-01-13-WB-GX-00005.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sheldonin paikalla.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Tätä Sheldon Cooper ei antaisi ikinä anteeksi!</p><p style="text-align: left;">Lisäys 20.1.2024: Vaikka tämä oli jo toinen käynti, vasta jälkikäteen huomasin että myös sarjakuvakaupalla on esikuva todellisuudessa. Ehkä siitä kuva ensi kerralla.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-18559783108177587172023-12-20T22:18:00.013+02:002023-12-21T09:26:29.353+02:00"Kiitos, että kuuntelit"<p>Aina silloin tällöin saan puheluita ihmisiltä, joilla on ongelmia. Yksi sellainen puhelu päättyi äsken. Kuuntelin puoli tuntia oululaista naista, jonka mies oli äskettäin kuollut, ja jolla oli ollut erikoisia kokemuksia elämässä. Kotona oli käyty salaa, tavaroita oli varastettu, hänen hiuksensa oli salaa leikattu ja mattokin oli värjätty. Plus paljon muuta. Hän kysyi, auttaisiko Verisuren vartiointipalvelun tilaaminen. Se ei kuitenkaan käynyt, koska yhtiön autojen rekisterinumeroissa on samat kirjaimet kuin hänen epäilemänsä henkilön nimessä.</p><p>Nainen soitti minulle, koska olen tunnettu kyberturva-asiantuntija. Pohjimmiltaan hän vain halusi puhua jollekin, hänellä ei ollut edes selkeää kysymystä. Luultavasti olin ensimmäinen, joka ylipäätään kuunteli hänen pitkän tarinansa. Puhelun lopuksi hän kiitti minua, kun olin jaksanut kuunnella.</p><p>Suomessa on paljon ihmisiä, joiden on vaikea saada apua. Vuosi sitten 70-vuotias tamperelainen mies soitti minulle useita kertoja, pisin puheluista kesti 46 minuuttia. Siihen oli aikaa, koska ajoin juuri itsekin autolla Tampereelle. Mies kertoi soittaneensa Mikko Hyppösen sihteerille, mutta ei saanut Mikkoa puhelimeen. Benjamin Särkkä oli vastannut, mutta kehottanut lähinnä varomaan verkkohuijareita. Moni kertoo tavoitelleensa myös Risto Siilasmaata. </p><p>Minä kuuntelin. Miehellä oli sydämentahdistin ja hän oli varma, että entinen naapuri oli jo vuosia häirinnyt toimintaa radiolähettimellä. Häirintä oli niin vakavaa, että se esti häntä nukkumasta öisin. Soittaja pelkäsi kuolevansa häirinnän ja valvomisen vuoksi. Hän oli käynyt poliisin juttusilla, mutta pettyi kun poliisi ei voinut tehdä kotietsintää kuvatun epäilyn perusteella. Lääkärit eivät liioin pystyneet auttamaan, koska sydänoireet eivät näkyneet mittalaitteissa.</p><p>Mikään järkiargumentti ei saanut miestä uskomaan, ettei häirintä voinut olla todellista. Eniten häneen vaikutti insinööriselitys: jos häirintälähetin olisi niin voimakas, että se vaikuttaisi tahdistimeen 22 kilometrin päähän, se olisi häiritsijälle itselleen hengenvaarallinen ja tuottaisi häiriöitä myös lähiseudun asukkaille.</p><p>Olen saanut muitakin soittoja, joissa näkyvät digitalisaation varjopuolet. Kaikille uusi tekniikka ei ole avuksi eikä ilon lähde, vaan tuottaa pelkoa ja ahdistusta. Eräs nainen oli vakuuttunut, että naapuri käy hänen kotonaan päivisin siirtelemässä tavaroita, vaikka hänen hankkimansa valvontakamera ei paljastanut mitään. Miten ihmeessä naapuri pystyi ohittamaan kameravalvonnan?</p><p>Toinen lähti Oulusta asti tuomaan katsottavakseni Android-puhelinta, jossa hän epäili olevan vakoiluohjelmia. Sen puhtaampaa puhelinta en ole koskaan nähnyt! Kaikki päivitykset oli asennettu ja vain vakiosovellukset ladattu, muisti tosin lähes täynnä videoita. </p><p>Ennen pelättiin salakuuntelua pistorasian kautta, nyt pelätään puhelinta. Uskotaan, että kuka tahansa voi salakuunnella puhelinta haittaohjelmalla. Usein väitetyt salakuuntelijat ovat lähipiiristä tai työpaikalta, ja vihjailevat verhotusti puheissaan siitä, mitä salakuuntelu on heille paljastanut. Omassa mielessä digitaalinen vainoaminen nousee korkeisiin sfääreihin.</p><p>Mediassa puhutaan paljon nuorten mielenterveysongelmista. Nämä soittajat ovat järjestään vähintään keski-ikäisiä. Voi vain kuvitella, miltä heidän elämänsä tuntuu, kun ympärillä tapahtuu koko ajan outoja, pelottavia tapahtumia, eikä kukaan pysty auttamaan eikä edes kuuntele. Soittajille itselleen asiat ovat ahdistavia ja hyvinkin todellisia.</p><p>Joskus näkee uutisia rikoksista, joihin poliisi ei ole suhtautunut riittävän vakavasti kun ne olisi vielä voitu estää. Nyt ymmärrän heitä hyvin. Poliisin pitää viran puolesta kuunnella kansalaista ja yrittää selvittää, onko taustalla mielenterveysongelma vai todellinen uhka. Joskus he erehtyvät. Lähes kaikki hurjimmat tarinat ovat mielen omaa tuotetta - mutta entä se yksi, joka ei olekaan? Se, josta myöhemmin tehdään kirja tai elokuva.</p><p>Sama koskee asianajajia ja yksityisetsiviä. Heidän puoleensa kääntyy ihmisiä, joita pitää kuunnella kohteliaasti, vaikka epäilisi asian kuuluvan ihan muiden hoidettavaksi. Viime kesänä iltapäivälehti kuvasi yhden tapauksen, jonka <a href="https://www.is.fi/asuminen/art-2000009727442.html">taustalta paljastui muistisairaus</a>.</p><p>Tyypillistä on, että traaginen elämäntapahtuma, kuten läheisen kuolema tai vakavasta sairaudesta toipuminen, saattaa laukaista mielen järkkymistä ja aistiharhoja. Sellaisia löytyy myös muutaman aktiivisen nettitrollin elämästä ja saattaa osaltaan selittää jyrkkiä, valtavirran vastaisia somepostauksia. Myös yksinäisyys näyttää liittyvän asiaan.</p><p>Jos läheisesi tarinoi outoja, kuuntele häntä. Järkipuhe on turhaa, sillä usko tapahtuneeseen ja omiin teorioihin on epätodellisen vahva. Ja jos tiedät, kenen puoleen tällaisia avuntarvitsijoita kannattaisi ohjata, kerro minullekin. Hoitoa vaikeuttaa se, ettei henkilö koe tarvitsevansa tämänkaltaista apua ja saattaa loukkaantua pelkästä ehdotuksestakin. Lievässä tapauksessa hoitoa ei edes ole. </p><p>Vielä viimeinen asia: nyt, kun muistisi ja aivosi vielä toimivat moitteettomasti, varaudu tunnistamaan merkit omalla kohdallasi. Epäilyttävät ilmiöt eivät välttämättä olekaan teknistä urkintaa tai salaisia käyntejä kodissasi, salaliittoja tai viranomaisten valehtelua. Ongelmien lähde on paljon lähempänä.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com22tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-83627903536177136112023-12-19T15:02:00.004+02:002023-12-20T06:10:15.520+02:00Tietoturva: isketään takaisin<p>Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset menettivät verkkorikollisille 20 miljoonaa euroa. Summa on suuri, mutta ei näytä johtavan sen kummempiin toimenpiteisiin. Viranomaiset tyytyvät vain toistamaan tuttuja varoituksia tietoturvan tärkeydestä.</p><p>Verkko on ainoa paikka, jossa rikollisuutta pidetään melkeinpä luonnollisena. Siellä nyt vain sattuu olemaan huijareita, joten jokaisen täytyy itse huolehtia itsestään. </p><p>Takavuosina raiskaajat pääsivät pienillä tuomioilla, ellei uhri vastustellut riittävästi. Uhrin katsottiin jopa provosoineen tekijää pukeutumalla tai käyttäytymällä kevytmielisesti.</p><p>Noista ajoista asenteet ovat onneksi muuttuneet, mutta verkkorikoksissa uhrien syyllistäminen jatkuu edelleen. Mitäs olit niin tyhmä ja hyväuskoinen? Mikset katsonut osoitetta tarkemmin? Mikset päivittänyt ohjelmaasi ajoissa?</p><p><br /></p><p>Tietoturvassa on tapana kääntää kiltisti toinenkin poski. It-ala noudattaa Raamatun oppia paremmin kuin kirkko itse.</p><p>Posken kääntämisen taustalla on näkemys siitä, että taistelu kansainvälistä verkkorikollisuutta vastaan on toivotonta resurssien haaskausta. Sitä se voi ollakin, mutta kyse on myös asenteista.</p><p>Joitakin verkkohuijauksia voisi selvittää käyttämällä tavanomaiseen poliisityöhön kuuluvaa peitetoimintaa. Poliisi esittäisi helppoa uhria ja lähtisi mukaan huijaukseen.</p><p>Esimerkiksi sakkomaksua vaativat kiristäjät ilmoittavat jo ensimmäisessä vastauksessaan tilinumeron, johon rahat tulee maksaa. Tiedän, koska olen itse kokeillut. Tilinumeron perusteella pääsisi kiinni rahavirtoihin ja voisi ehkä jäljittää tekijät.</p><p>Kaikki tämä vaatisi tietenkin kansainvälistä yhteistyötä, mutta EU näyttää olevan kiinnostuneempi kansalaistensa henkilötietojen kuin heidän rahojensa suojaamisesta.</p><p><br /></p><p>Entä jos me käyttäjät ryhtyisimme itse vastarintaan? Ehkä huijarien keskuudessa alkaisi kiertää sana, ettei fi-osoitteisiin kannata lähettää huijauksia, koska sieltä annetaan samalla mitalla takaisin.</p><p>Asia on juridisesti hankala, joten en rohkaise ketään rikkomaan lakia. Voin vain teoretisoida, miten se tapahtuisi.</p><p>Vastaanottaja voisi teeskennellä tyhmää ja työllistää huijaria väärillä vastauksilla ja hölmöillä kysymyksillä. Suureen massaan perustuvat huijaukset romahtavat, jos turhat yritykset vievät liikaa aikaa.</p><p>Erityisen tehokkaasti vastarinta puree Facebookissa. Olen vastannut moneen ”Voitko antaa matkapuhelinnumerosi?”-kyselyyn ja vedättänyt huijaria, kunnes tämä on tajunnut menneensä ansaan ja kiroten sulkenut yhteyden.</p><p>Oikeaa puhelinnumeroa ei kannata antaa huijarille, mutta sitä varten voi hankkia prepaid-liittymän. </p><p>Lähes kaikki Facebook-huijarit ovat olleet Turkista. Eräs kertoi jopa onnistuneiden huijaustensa määrän ja taloudellisen tuoton, ennen kuin pisti linjan poikki. Güle güle – hyvästi!</p><p><br /></p><p>Onneksi on positiivistakin kehitystä. Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kiusasivat meitä vuosien ajan. Huijarit saivat asennettua etäkäyttöohjelman ja tyhjensivät uhrin tilit.</p><p>Operaattorit valittivat, etteivät voi ongelmalle mitään, sillä soitot tulevat nettipuheluina. Esto olisi vaatinut kansainvälistä yhteistyötä niin, että ketjun jokainen operaattori tarkistaisi välittämiensä tilaajatietojen aitouden.</p><p>Toukokuussa 2022 Traficom kuitenkin antoi määräyksen numero 28, joka velvoitti operaattorit estämään soittajan numeron väärentäminen. Lokakuun alusta 2023 esto alkoi koskea myös matkapuhelimia – ja kas, huijaussoitot loppuivat kuin veitsellä leikaten.</p><p>Traficomin uusin määräys kohdistuu tekstiviesteihin. Suurten toimijoiden on rekisteröitävä numeronsa ja tekstitunnuksensa, jotta huijausviestit eivät enää mene aitojen POSTI- ja VERO-viestien joukkoon.</p><p>Luulisi, että tämä yksinkertainen määräys on helppo toteuttaa, koska suuria toimijoita on vähän ja sms-viestien lähetys puheluita paremmin kotimaisten operaattorien kontrollissa.</p><p>Ainoa kysymys on, miksei näitä kahta asiaa tehty jo vuosia sitten. Miksi tyydyimme vain kääntämään poskea?</p><p><span style="font-size: x-small;">Julkaistu alun perin <a href="https://www.tivi.fi/blogit/isketaan-takaisin/91fef29e-7156-46fd-813b-d64ac26c5330">Tivi-lehden kolumnina</a> marraskuussa 2023.</span></p><p><span style="font-size: x-small;">---</span></p><span>Muutama lisäys kolumnin alkuperäiseen tekstiin. Huijareita voi kiusata klikkaamalla tahallaan kalastelusivuja ja syöttämällä niihin aidon näköisiä verkkopankkitunnuksia. Itse pyrin myös vastaamaan kaikkiin Whatsapp-huijauksiin.</span><p></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdd32mJEVykD9Har0ASvdAR8nh4p8AtTCIMgByNXxLQ-3AI9IBZcXh1zMR6Yu68-YWy1QYtXRW_umafXHi32BGet39nisOmouU7954lzgF3M1Ggj1b1aKzU9QVABWcJAJRQJCEO0PHFhShJrPk8arYPpxAqRviPuWXOaMXeB5ov6q0coHg4M8mr0rzo0mc/s2400/Moi%20isa%20mun%20puhelin%20meni%20rikki%20Screenshot_20231218-115939198.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2400" data-original-width="1080" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdd32mJEVykD9Har0ASvdAR8nh4p8AtTCIMgByNXxLQ-3AI9IBZcXh1zMR6Yu68-YWy1QYtXRW_umafXHi32BGet39nisOmouU7954lzgF3M1Ggj1b1aKzU9QVABWcJAJRQJCEO0PHFhShJrPk8arYPpxAqRviPuWXOaMXeB5ov6q0coHg4M8mr0rzo0mc/w180-h400/Moi%20isa%20mun%20puhelin%20meni%20rikki%20Screenshot_20231218-115939198.jpg" width="180" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"Moi isä, mun puhelin meni rikki" - ihan varmaan...</td></tr></tbody></table><p></p><p style="text-align: left;">Harmi kyllä tämäkään huijari ei enää reagoinut pari tuntia lähettämänsä viestin jälkeen. Olisi pitänyt ehtiä vastaamaan nopeammin, mutta olin videopalaverissa.</p><p style="text-align: left;">---</p><p></p><p>Kommentoin Iltalehdessä, että Vastaamon toimitusjohtajan olisi kannattanut suostua kiristäjän vaatimuksiin ja maksaa 360 000 euron lunnaat. Kantani herätti runsaasti pahaa verta it-ammattilaisissa, eikä ihme, sillä se on kaikkien turvaoppien vastaista.</p><p><b>Lähtökohtaisesti kiristäjän vaatimuksiin ei koskaan pidä suostua.</b> Kiristäjä on rikollinen, jonka lupauksiin ei ole luottamista. Hän saattaa jatkossa vaatia lisää rahaa tai julkaista tiedot maksamisesta huolimatta. Jos kukaan ei maksaisi, kiristykset muuttuisivat kannattamattomiksi ja loppuisivat.</p><p>Suomessa vakuutusyhtiöt eivät sentään korvaa lunnasrahoja, koska vakuutusehdot kieltävät niiden käytön rikolliseen toimintaan. Ulkomailta tällaisiakin vakuutuksia voi hankkia, mutta niissä vakuutusmaksut ovat ihan toista luokkaa kuin kotimaisissa kybervakuutuksissa.</p><p>Kirjoituspöydän takana suhtautuminen kiristykseen on yksinkertaista ja helppoa. Elämä useinkaan ei ole. Tässä nimenomaisessa tapauksessa yli 30 000 uhrin näkökulma on helppo unohtaa vetoamalla yleiseen periaatteeseen. </p><p>Vastaamon tapaus aiheutti tuhansille ihmisille valtavan henkisen vahingon. Seurauksena oli tiettävästi itsemurhia, ahdistusta ja vuosia jatkuvia identiteettivarkauksia. Lisäksi se rapautti laajemminkin uskoa mielenterveyspalveluihin. </p><p>Voi ainakin pohtia mitä olisi tapahtunut, jos kiristäjlle olisi maksettu. Ehkä kiristäjä olisikin tyytynyt saamiinsa rahoihin? Mikä tahansa muu lopputulos olisi ollut uhrien kannalta parempi kuin se, mikä nyt tapahtui.</p><p>Kaikki tämä on tietenkin spekulointia. Kiristäjä olisi voinut rahat saatuaan vaatia Vastaamon uudelta omistajalta lisää rahaa tai ryhtyä kiristämään suoraan myös uhreja. Heidän kiristämisensä oli epätoivoinen temppu, sillä tuhansien uhrien kanssa asiointi on työlästä ja hankalaa, eikä tyypillisellä uhrilla edes ole varaa maksaa.</p><p>On selvää, ettei poliisi voi (juuri) koskaan neuvoa suostumaan kiristykseen. Sen on viran puolesta pakko vetää tiukkaa linjaa. Luultavasti tässä tapauksessa kaikki laskivat sen varaan, ettei kiristäjä toteuta uhkaustaan, mutta joutuivat yllättymään kiristäjän julmuudesta.</p><p>Mieleen tulee muutamia tapauksia, joissa suomalaisia on maailmalla kidnapattu ja sitten vapautettu lunnaita vastaan. Virallisesti Suomen valtio ei ole suostunut kiristykseen, mutta on luultavasti vaikuttanut kulisseissa.</p><p>Seppo Fränti ja Risto Vahanen kidnapattiin Sipadanin lomasaarella Malesiassa pääsiäisenä 2000. He viettivät vankeudessa 140 päivää. Sissit kuljettivat heidät Jolon saarelle Filippiineille, mistä he pääsivät vapaaksi syyskuussa. Ilmeisesti rahat tulivat Libyan Gaddafilta.</p><p>Atte ja Leila Kaleva kaapattiin joulukuussa 2012 Jemenissä. Atte Kaleva oli ääri-islamista väitöskirjaa tehnyt puolustusvoimien upseeri, mitä kaappaajat eivät onneksi tienneet. Puolustusvoimat oli yrittänyt estää Kalevan matkan, koska seutu tiedettiin vaaralliseksi. Puolen vuoden kuluttua Kalevan pariskunta vapautettiin ilmeisesti Omanin sultaanin maksettua kolmesta henkilöstä 15 miljoonan dollarin lunnaat. Yhden vapauden hinnaksi tuli siis viisi miljoonaa dollaria.</p><p>Fräntin, Vahasen ja Kalevan tapaukset erosivat Vastaamosta siinä, ettei psykiatripalveluita käyttäneillä uhreilla ollut aavistustakaan vaarasta eikä mitään osuutta tapahtumainkulkuun. Jälkikäteisessä arvioinnissa heidät on ohitettu kokonaan, koska potilaskertomukset ja henkilötiedot ovat niin arkaluonteisia.</p><p>Lunnassumma olisi ollut noin 10 euroa uhria kohti. Jos se olisi estänyt yhdenkin itsemurhan, olisiko kannattanut? Silti tätä vaihtoehtoa ei saisi edes ääneen mainita. It-rikoksissa uhrin asema on todellakin huono.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-64475603092041577032023-12-11T20:41:00.006+02:002023-12-11T20:49:33.858+02:00Kaksi tuntia aikaa kadota (kirja)<p>Menestyneistä elokuvakäsikirjoituksistaan tunnettu uusiseelantilainen Anthony McCarten on kirjoittanut kirjan <i>Kaksi tuntia aikaa kadota</i>, joka käsittelee teknistä valvontayhteiskuntaa (<a href="https://docendo.fi/sivu/tuote/kaksi-tuntia-aikaa-kadota/4436015">Docendo 2023</a>). Kirja on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun EU on saanut valmiiksi tekoälysääntelyn asetuksen.</p><div style="text-align: left;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYON6-r9TRgKVKlhW_7RA6xHjkDk0y3r3WzgmmJg4mdI9BuMcQ0Mm9Yx_DaKrZXnx8ZAECYHckQDIpEKT5L5wLqoAF06YGf5YNZ3Bjwlum20s7NAqOFLlONXPzh2O7dA2dcGZCKJTo2K_OY-U29cbpoaXza9Nk4Ff3Pgf5wqtMofKo8w84JZ3-eJ0bpOvc/s997/Kaksi%20tuntia%20aikaa%20kadota%20(kansi).jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="997" data-original-width="630" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYON6-r9TRgKVKlhW_7RA6xHjkDk0y3r3WzgmmJg4mdI9BuMcQ0Mm9Yx_DaKrZXnx8ZAECYHckQDIpEKT5L5wLqoAF06YGf5YNZ3Bjwlum20s7NAqOFLlONXPzh2O7dA2dcGZCKJTo2K_OY-U29cbpoaXza9Nk4Ff3Pgf5wqtMofKo8w84JZ3-eJ0bpOvc/w253-h400/Kaksi%20tuntia%20aikaa%20kadota%20(kansi).jpg" width="253" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaksi tuntia aikaa kadota (Going Zero).</td></tr></tbody></table></div><p>Kirja kertoo kokeesta, jonka valvontatekniikkaa kehittänyt yritys järjestää myydäkseen tietojärjestelmäänsä CIA:lle ja kansallisesta turvallisuudesta vastaaville virastoille. Eikö olisi hienoa, jos kuka tahansa vaaralliseksi epäilty henkilö voitaisiin paikantaa tekniikan avulla?</p><p>Todistaakseen järjestelmänsä tehon WorldShare värvää kymmenen henkilöä, joiden tehtävänä on kadota 30 vuorokaudeksi kaikesta valvonnasta. Viisi henkilöä on maallikoita, toiset viisi alan ammattilaisia, joiden luulisi osaavan huijata valvojia. Kokeen alkaessa heillä on kaksi tuntia aikaa "nollata" itsensä ja sotkea jäljet, jotta yrityksen sieppaustiimit eivät pysty löytämään heitä.</p><p>Osa kirjassa kuvatuista jäljitystavoista menee kirjallisen vapauden piikkiin. Salanimen turvin piileskelevä MaskIt-yhtiön johtaja jäljitetään yhden hänen soittolistansa biisin perusteella. Palkkionmetsästäjänä työskennellyt ammattilainen piiloutuu kodittomien joukkoon mutta jää kiinni siksi, että pidättäytyy ostamasta lempiherkkujaan paljastumisen pelossa. Reaaliaikainen pääsy kauppojen järjestelmiin paljastaa hänet. </p><p>Nuoremman naisen kanssa pakoileva johtaja välttää luottokortin käyttöä, mutta saa naisystävältään niin paljon valituksia elämän ankeudesta, että on lähes hyvillään kun kiinniottotiimi nappaa heidät kahden viikon jälkeen. Heidän kohtalokseen koituu salakuunteleva Sony Bravia televisio.</p><p>Yksi kerrallaan Fuusiokokeen tiimit jäljittävät osallistujia, kunnes jäljellä on enää viimeinen. Hän on aluksi harmittomalta vaikuttanut nainen (tietenkin) Kaitlyn Day, joka on ammatiltaan kirjastonhoitaja. Hän pystyy piileskelemään muita kauemmin ja harhauttamaan niin sieppaustiimejä kuin valvontatekniikkaa. Mutta hänellä on omat salaisuutensa, jotka kirjan puolivälissä kääntävät juonen uuteen suuntaan.</p><p>Ihmiset valittavat, ettei heillä ole aikaa lukea kirjoja. Tätä kirjaa on vaikea jättää käsistään, kunhan tapahtumat pääsevät vauhtiin. Aikaa kyllä löytyy, kun vain teksti kiinnostaa tarpeeksi.</p><p>Ainoa miinus tulee kirjan lopusta, joka on hieman tavanomainen ja lattea edeltävien 350 sivun tykityksen jälkeen.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-35910727276232342222023-12-03T11:10:00.008+02:002024-02-22T16:36:52.127+02:00ChatGPT:n mielestä lääkäri on yhä mies - tekoälyn vinoumat näkyvät kuvista<p>Tarvitsin erääseen esitykseen kuvan lääkäristä keskustelemassa potilaan kanssa, niin että kädet ovat näkyvissä ja taustalla näkyy potilastietojärjestelmä. Annoin ChatGPT 4:n tehtäväksi piirtää kuvan ja tällainen siitä tuli:</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiizU47faYclGwU7GUjAXxv_7s7nbWaVZEsurASNBCnKIu48p-w_7FNPjfh4as9F3tpdi0q4iM0iZZULSr-ypW0ey31qbqWEYiMsBPZ49oQ3mCjYtLasYWYgXn32HT5RnubYCEyvZ1riBYA3ZawWYmSnLtgaVIJWFoYToZS1jTPm6OJwcgxamtDBFhRF0gn/s1029/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="934" data-original-width="1029" height="363" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiizU47faYclGwU7GUjAXxv_7s7nbWaVZEsurASNBCnKIu48p-w_7FNPjfh4as9F3tpdi0q4iM0iZZULSr-ypW0ey31qbqWEYiMsBPZ49oQ3mCjYtLasYWYgXn32HT5RnubYCEyvZ1riBYA3ZawWYmSnLtgaVIJWFoYToZS1jTPm6OJwcgxamtDBFhRF0gn/w400-h363/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva1.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva, otto 1.</td></tr></tbody></table><p></p><p style="text-align: left;">Kuvassa häiritsi vain se, että lääkäri on mies. Suomessa enemmistö valmistuvista lääkäreistä on naisia, ilmeisesti nykyään myös enemmistö virassa toimivista. Laajempi kuva näyttää, millaisen promptin ChatGPT oli itselleen kehittänyt:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7jvELiHMmB5IxoRzbE0Ss3mXOU6pqsJK535w2AUAejnCmtzXnlNN5IBtT4v9tRCAlVz18uhXNwRAHpPY5INwIdFlTrS0VXfZYpsJKpImn0wzxaBTTIPc0XaZ6wBtvX_ax1Z_s2_MAQrb6f9eULlkCYLl04Jt5x2NsMIm_oJJyId26HcpBzqLOer6gSHkj/s2373/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuvatiedot1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1580" data-original-width="2373" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7jvELiHMmB5IxoRzbE0Ss3mXOU6pqsJK535w2AUAejnCmtzXnlNN5IBtT4v9tRCAlVz18uhXNwRAHpPY5INwIdFlTrS0VXfZYpsJKpImn0wzxaBTTIPc0XaZ6wBtvX_ax1Z_s2_MAQrb6f9eULlkCYLl04Jt5x2NsMIm_oJJyId26HcpBzqLOer6gSHkj/w400-h266/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuvatiedot1.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva 1 prompteineen.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Suomenkielinen ohjeeni oli vaihtunut muotoon <i>A scene in a medical office with a <b>Caucasian doctor </b>wearing a white coat, listening attentively with their hands visible, as a patient describes their symptoms. In the background, there's a desk with a computer displaying an open patient information system. The setting is professional and the focus is on the interaction between the doctor and the patient.</i></p><p style="text-align: left;">Lihavoin em. tekstissä määrityksen lääkärin taustasta, jota omassa ohjeessani ei ollut. ChatGPT oli omin päin lisännyt kuvapyyntöön lääkärin etnisen taustan.</p><p style="text-align: left;">Pyysin uutta kuvaa ja tulos oli tällainen:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBfS2WTuOfajOC4lqRup0Y2K-TsnCGUAa5wVgga9XbbJqU3kdf2oGorF_GuYG4KDC-N4rL63q0UD73J5PXcCHRRGo7FbB0W5lRYRvh_tu-einwMSnQXLrSI0PvyYKgfQAkYVsePK_DkI_-sJpKNFAgj08IuNK6uAdOWbLy9zJi2rS1zzNX91DJshz3qDzw/s856/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="856" data-original-width="729" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBfS2WTuOfajOC4lqRup0Y2K-TsnCGUAa5wVgga9XbbJqU3kdf2oGorF_GuYG4KDC-N4rL63q0UD73J5PXcCHRRGo7FbB0W5lRYRvh_tu-einwMSnQXLrSI0PvyYKgfQAkYVsePK_DkI_-sJpKNFAgj08IuNK6uAdOWbLy9zJi2rS1zzNX91DJshz3qDzw/w341-h400/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva2.jpg" width="341" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva, otto 2.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Nyt kuvan taakse oli ilmestynyt määritys eteläaasialaisesta lääkäristä: <i>A medical consultation scene with a doctor of <b>South Asian descent</b> wearing a white coat, standing and listening carefully to a patient explaining their symptoms. The background features a desk with a computer, where a patient information system is open. The environment is a professional medical office, highlighting the interaction between the doctor and the patient.</i></p><p style="text-align: left;">Muista kuvista poiketen ChatGPT oli lisännyt promptiin seisomisen ("standing and listening"), jota se ei kuitenkaan noudattanut. Ja lääkäri oli edelleen mies, joten kokeillaan kolmas kerta:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLMYXyZjAdpk-d2zJKF8Jn0Cu5Taq7vwEuRBgFyYKfxgSLdiRtLMAjXgY4YJU08BH1IJEdhnKOehnzB-aRszWkgQLQSRUifHbQQCgYt-evRne1V_j-YKezlQihMDA0GpuFcD_XfwUKngT9Th-MyIa_TIlZ0dRAXWMo7gJORdBxLX7Z5UZRtjP7l7XufOLp/s856/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva3.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="856" data-original-width="723" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLMYXyZjAdpk-d2zJKF8Jn0Cu5Taq7vwEuRBgFyYKfxgSLdiRtLMAjXgY4YJU08BH1IJEdhnKOehnzB-aRszWkgQLQSRUifHbQQCgYt-evRne1V_j-YKezlQihMDA0GpuFcD_XfwUKngT9Th-MyIa_TIlZ0dRAXWMo7gJORdBxLX7Z5UZRtjP7l7XufOLp/w338-h400/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva3.jpg" width="338" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva, otto 3.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Nyt lääkäri oli afrikkalaistaustainen: <i>A medical office scene depicting a <b>Black doctor </b>in a white coat, sitting and attentively listening to a patient who is speaking about their symptoms. The background shows a desk with a computer displaying an open patient information system. The setting is a professional medical office, emphasizing the doctor-patient interaction.</i></p><p style="text-align: left;">Tämäkin lääkäri oli mies. Pyysin jälleen uuden kuvan:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-8kmXZ-pFWsfZhzBhGsDw8q8bsz_MLj3PqvtWfXFDDS-AM5pCeQ81GPrHXgTmUl6uDVj0FvjyNQXwyl7-lyJc-lmGgC01JDAJwBpy4xEllWGNiv6R3_IVwlLS85XUhTH6FqJCCJ-YtIvSkeec17lLf27meZ5IKCO_NrMZrlaPhTDMesWSSeC3BHCe_K8s/s993/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva4.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="944" data-original-width="993" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-8kmXZ-pFWsfZhzBhGsDw8q8bsz_MLj3PqvtWfXFDDS-AM5pCeQ81GPrHXgTmUl6uDVj0FvjyNQXwyl7-lyJc-lmGgC01JDAJwBpy4xEllWGNiv6R3_IVwlLS85XUhTH6FqJCCJ-YtIvSkeec17lLf27meZ5IKCO_NrMZrlaPhTDMesWSSeC3BHCe_K8s/w400-h380/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva4.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva, otto 4.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Nyt lääkäri oli hispaano: <i>A scene in a medical consultation room where a <b>Hispanic doctor</b> is listening intently to a patient who is describing their symptoms. In the background, there's a computer on a desk, displaying an open patient information system. The focus is on the interaction between the doctor and the patient, in a professional medical office setting.</i></p><p style="text-align: left;">Lopulta pyysin suoraan naislääkäriä, ja tulihan se:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOBMyI77L_qQbd8PmI3jte-PhrkKHyHj8Havj5kqfDGbMO1962KZ2uMMerzJXa6OuA9lo6DT537pDU7Lznf3_Od6ca9Lx45lZQYVERCR42pdYu5QC4zc_7or7CRgmMS95zBwBJQ2CWz2Z-MHYMHdrgfM7AMrV5whimY7Ib6oynlw9tR6lYuvJjVpeck1xZ/s850/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva5.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="850" data-original-width="813" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOBMyI77L_qQbd8PmI3jte-PhrkKHyHj8Havj5kqfDGbMO1962KZ2uMMerzJXa6OuA9lo6DT537pDU7Lznf3_Od6ca9Lx45lZQYVERCR42pdYu5QC4zc_7or7CRgmMS95zBwBJQ2CWz2Z-MHYMHdrgfM7AMrV5whimY7Ib6oynlw9tR6lYuvJjVpeck1xZ/w383-h400/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva5.jpg" width="383" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva, otto 5.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Naisen siis saa pyytämällä. Ja jälleen uusi etninen tausta: <i>A medical office scene with a female doctor of <b>Middle-Eastern</b> <b>descent</b>, attentively listening to a patient discussing their symptoms. In the background, a desk with a computer showing an open patient information system is visible. The setting emphasizes the professional interaction between the female doctor and the patient in a medical office.</i></p><p style="text-align: left;">Entä jos erikseen pyytää suomalaista lääkäriä? Varmuuden vuoksi esitin pyynnön englanniksi. Tässä tulos:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhedLswF9nD_IZoUq7w6bH211w_a5jmauVU77_A_nHTBQ8xGfBPHrcCbNOVsMjzCcUMqeKR3nMIXvgdoQkgRwXHUP_sUqG_8_9Uh3Qrm-S5rfOvl8k7mhclxC73Fb4McqnNDUCgy9yhlUcRxNljS9_7L5a8cctqVc-RykzXgCD2tOf9CQLCWxDqCE3beDM1/s1063/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva6.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1063" data-original-width="1046" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhedLswF9nD_IZoUq7w6bH211w_a5jmauVU77_A_nHTBQ8xGfBPHrcCbNOVsMjzCcUMqeKR3nMIXvgdoQkgRwXHUP_sUqG_8_9Uh3Qrm-S5rfOvl8k7mhclxC73Fb4McqnNDUCgy9yhlUcRxNljS9_7L5a8cctqVc-RykzXgCD2tOf9CQLCWxDqCE3beDM1/w394-h400/ChatGPT%20L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva6.jpg" width="394" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärikuva, otto 6.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Kuvauksessa suomalaisuus oli vaihdettu länsimaalaisuuteen: <i>A scene in a Finnish medical office with a <b>Caucasian doctor</b>, attentively listening to a patient discussing their symptoms. In the background, a computer displaying a patient medical record is visible on a desk. The setting is professional and focuses on the interaction between the doctor and the patient in a medical office.</i></p><p style="text-align: left;">Jokainen voi itse arvioida, miten suomalaiselta lääkäri näyttää. Ainakin kovin nuorelta. </p><p style="text-align: left;">Mutta palataan vielä siihen naislääkäriin. Hänen kätensä näyttävät oudoilta, sillä oikeassa kädessä on vain neljä sormea. Ehkä nainen päätti ryhtyä lääkäriksi juuri sen vuoksi, että hän on lapsena menettänyt yhden sormistaan? Tai oikeastaan alimmat sormet sulautuvat käsissä yhteen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWUDXMpM7YFx-kJBntezFZtkPQogfOvMu8YGoo5pFa-s1UCQhqLjRfBo-VubiK9opWqU3BX7DKJTwyWfAhV7MVrRMZ1b0wJteX3jlAffsqHBMcX0rghCs17m0c32_sihCLUAFeSu4pZkrqfWNPom2nbpXpHAjJToCP3y8WRAb0LfpdzNLKxXKH9S-JhLIx/s532/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva5k%C3%A4det.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="406" data-original-width="532" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWUDXMpM7YFx-kJBntezFZtkPQogfOvMu8YGoo5pFa-s1UCQhqLjRfBo-VubiK9opWqU3BX7DKJTwyWfAhV7MVrRMZ1b0wJteX3jlAffsqHBMcX0rghCs17m0c32_sihCLUAFeSu4pZkrqfWNPom2nbpXpHAjJToCP3y8WRAb0LfpdzNLKxXKH9S-JhLIx/w400-h305/ChatGPT%20l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rikuva5k%C3%A4det.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lääkärin sormissa on jotain kummallista.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Myös stetoskooppi on erikoista mallia, koska siinä on koko matkalta kaksi rinnakkaista putkea. </p><p style="text-align: left;">Näissä esimerkeissä tiivistyy monta keskeistä asiaa tekoälystä. Se tekee kulissien takana omia juttujaan (lisää etnisen taustatiedon), vahvistaa stereotypioita (lääkärit ovat miehiä) ja piirtää hyvältä näyttäviä kuvia, joiden tarkempi tutkiminen paljastaa kuitenkin virheitä yksityiskohdissa.</p><p style="text-align: left;">Arvaan, että ChatGPT lisää tarkoituksella vaihtuvan etnisyyden, jotta sen ei voida väittää suosivan länsimaalaisia henkilöitä. Tekijät ovat siis itsekin tunnistaneet etnisen vinouman ja korjanneet sitä keinotekoisesti, mutta sukupuolelle he eivät ole tehneet mitään. Pitäisi vielä kokeilla, koskeeko etnisen taustan diversiteetti kaikkia ammatteja vai onko kyse vain lääkäreistä.</p><p style="text-align: left;">Nämä rajoitukset ja yllätykset on hyvä pitää mielessä tekoälyä käyttäessään. Vastuu on aina ihmisellä. Tekoäly ei ota vastuuta mistään. </p><p style="text-align: left;">Lisäys 22.2.2024: Samaa sarjaa Googlen tekoäly, joka piirsi toisen maailmansodan natseiksi etnisen taustan ja <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010245491.html">sukupuolen mukaan vaihtuvia henkilöitä</a>. </p><p></p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-8255060161924295552023-11-28T17:56:00.004+02:002023-11-29T09:22:57.786+02:00Tietävätkö nettijätit meistä liikaa - vai liian vähän?<p>"Amerikkalaiset nettijätit tietävät kaiken mitä teemme ja ajattelemme. Ne keräävät meistä tietoa somepalveluista ja seuraavat nettikäyttöämme. Kaikki rekisteröidään ja myydään mainostajille, jolloin yksityisyytemme on mennyttä."</p><p>Näin meitä varoitetaan, mutta asiassa on paljon spekulointia. Emme todellisuudessa tiedä, miten tarkkaan seuranta profiloi meitä. Googlen hakukone tuntuu arvaavan jo puolesta sanasta, mitä haemme, mutta nettisivuilla näkyvät mainokset eivät tunnu osuvan lainkaan.</p><p>Jos nettijätit tuntevat meidät niin hyvin, miksei tietoa käytetä markkinoinnissa paremmin? Miksi mainokset eivät näytä kiinnostavilta, vaan pikemminkin laahaavat kaukana toimintamme perässä?</p><p>Ehkä yksi selitys on valtavien datamassojen käsittelyn vaikeudessa. Miljardien datapisteiden analysointi mielekkääksi tiedoksi on edelleen äärimmäisen vaikeaa, oli tekoälyä tai ei. Luultavasti suuret yritykset eivät itsekään tiedä, mitä kaikella datalla tekisivät ja miten sitä voisi hyödyntää. Ihmisen elämä ja tarpeet ovat liian monimutkaisia tekoälyn kaavamaisuudelle.</p><p>Kerettiläisesti voisin väittää, että meistä kerätään liian vähän tietoa. Annan käytännön esimerkin.</p><p>Sunnuntai-iltana 12.11.2023 tarvitsin muuntajan vanhaan Asusin läppäriin (ei omani, mutta lähipiirissä). Googlasin aikani, mutta Suomesta ei tuntunut löytyvän juuri kyseistä mallia. Lopulta ihan oikea laturi löytyi Saksan Amazonista, mistä sen tilasin. Tilaus luvattiin toimittaa perjantaiksi ja kas - se putkahti työpaikan postilaatikkoon juuri ilmoitettuun aikaan. Logistiikka toimi siis loistavasti. </p><p>Tänään, 28.11.2023 on kulunut yli kaksi viikkoa googlauksesta, ja silti samat perhanan muuntajat kummittelevat eri nettisivuilla - ihan Hesaria myöten.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9w1hAzTLTn9OgQTA80GkV6cSrY9HOGDoMmyhZGk08kDiD0CMjSZUPOxCsllh-S4Qj-I7e47LbJ6PUj25K4DDNgQt-GKMwvISpmQyUki6ie9E8hwJ95AfM63ju9Ad7kzUeuFwzTCl5Pk0fBkUS9H7dBBOMFFLZyd71b-X8NuwIuSgu8ruxy64STf8Mslyh/s1896/Asus-muuntajamainos%202811%20tilattu%20jo%201211.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1896" data-original-width="1892" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9w1hAzTLTn9OgQTA80GkV6cSrY9HOGDoMmyhZGk08kDiD0CMjSZUPOxCsllh-S4Qj-I7e47LbJ6PUj25K4DDNgQt-GKMwvISpmQyUki6ie9E8hwJ95AfM63ju9Ad7kzUeuFwzTCl5Pk0fBkUS9H7dBBOMFFLZyd71b-X8NuwIuSgu8ruxy64STf8Mslyh/w399-h400/Asus-muuntajamainos%202811%20tilattu%20jo%201211.jpg" width="399" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Asus-laturien muuntajat kummittelevat yhä mainoksissa.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Tätä samaa olen katsellut jo kaksi viikkoa. Nettimainostajat katsovat peräpeiliin ja sielläkin heidän näkymänsä tuntuu lumisateen samentamalta. Pitäisi ymmärtää, ettei yli kaksi viikkoa vanhaa tuote-googlausta kannata enää käyttää mainosten valintaan. Asus-läppärimainokset sivupalkissa liittynevät samaan kohdennukseen.</p><p style="text-align: left;">Kehittyneessä valvonnassa mainostaja saisi tiedon, että tilasin jo laturin, eikä ole mitään järkeä mainostaa niitä edelleen (ei varsinkaan noita kaikkia malleja, kun hain vain tiettyä mallinumeroa). </p><p style="text-align: left;">Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tämä tulos on ihan peruslaitteistolla. Windows 11, siinä Chrome-selain, ei mainosten esto-ohjelmia tai poikkeuksellisia suoja-asetuksia.</p><p style="text-align: left;">Esimerkkini valossa näyttää siltä, että nettijätit eivät tiedä meistä edes tarpeeksi, vaan tykittävät mainoksiaan hehtaaripyssyllä peräpeiliin tähtäämällä. Onko se sitten osoitus yksityisyydestä, mene ja tiedä, mutta ainakaan tämän nähdessäni en ole huolissani nettiseurannasta.</p><p style="text-align: left;">Vasta kun kaikki minulle näkyvät mainokset alkavat osua liian hyvin muutan mieleni. Ja voihan olla, että yhtiöt vain hämäyksen vuoksi näyttävät epärelevantteja mainoksia, jotta eivät paljastuisi.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-31483936786265180922023-11-26T09:34:00.018+02:002023-12-28T05:36:27.741+02:00Kielimallien kissanpäivät ohi? Mediat suojaavat sisältöjään koulutuskäytöltä<p>Kielimallit saivat lentävän lähdön, koska netistä löytyi valtavasti korkealaatuista sisältöä niiden kouluttamiseen. Mediayhtiöt ovat sallineet hakukoneiden vierailut, koska ne tuovat kävijöitä sivuille, mutta eivät huomanneet sisältöjensä olevan arvokkaita myös tekoälyn näkökulmasta.</p><p>Googlen, Facebookin ja OpenAI:n robotit louhivat tekstejä ja kouluttavat niillä tekoälyä, joka sitten vastailee käyttäjille ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Jatkossa tekoälystä tulee suurta bisnestä, mutta koulutusmateriaalin tuottajat eivätkä hyödy siitä mitään. Pikemminkin päinvastoin.</p><p>Mediayhtiöt ovat havahtuneet asiaan ja estäneet koulutusrobottien vierailut. Tämä tapahtuu vanhalla tekniikalla (robots.txt-tiedosto), jolla on aiemmin rajoitettu hakukoneiden indeksointia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien sisällön käyttöä rajoittavat nykyisin seuraavat rivit:</p><div style="text-align: left;"><span style="font-family: courier;">User-Agent: *<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /promo/<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /sivulaskuri<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /api/<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /rest/<br /></span><span style="font-family: courier;">Allow: /api/paid-article/</span><span style="font-family: courier;"><br /></span><span style="font-family: courier;">User-agent: ChatGPT-user<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /</span><span style="font-family: courier;"><br /></span><span style="font-family: courier;">User-agent: CCBot<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /</span><span style="font-family: courier;"><br /></span><span style="font-family: courier;">User-agent: GPTBot<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /</span><span style="font-family: courier;"><br /></span><span style="font-family: courier;">User-agent: Google-Extended<br /></span><span style="font-family: courier;">Disallow: /</span><span style="font-family: courier;"><br /></span><span style="font-family: courier;">Sitemap: https://www.hs.fi/sitemap/html/hs/sitemapindex.xml<br /></span><span style="font-family: courier;">Sitemap: https://www.hs.fi/rss/custom/news-sitemap.xml</span></div><p style="text-align: left;">Google-Extended viittaa Googlen Bardiin; Googlen perinteistä hakukonetta ei ole estetty. ChatGPT-user estää plugin-laajennukset ja GPTBot tavallisen ChatGPT:n. Pisin löytämäni rimpsu oli Keskisuomalainen-lehdellä, joka on estänyt myös koulutusdataa palveluna myyvän <a href="https://webz.io/blog/web-data/what-is-the-omgili-bot-and-why-is-it-crawling-your-website/">Omgilibotin</a>.</p><p>Pikaisen kokeilun perusteella sivustonsa käytön ovat estäneet Iltalehti, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Keskisuomalainen, Aamulehti, Kauppalehti sekä Vauva.fi. Estoja ei ollut MTV Uutisilla, Ylellä eikä Suomi24-palvelussa. Viimeksi mainitussa on jopa teksti "All robots are welcome".</p><p>Eston vaikutus on helppo huomata, sillä ChatGPT ilmoittaa asiasta:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuAtNCRoSFIMLNXdlF-txQbZY3CLogJxRYTFUA6zfW4JKFCrutKIhJYqsB0TTlFldHciB7ma0wOdmMDfbht40CpTzN0SzMTXVR0H4AYtYqwUoQzuvFvZn9SEdISTXklVzI-bYlPEPU0NxP1u_5iIZh0haRUUKMFCj49SCDXeaoDl-tcnWk4ktHghVkXB5H/s1544/Robots-esto%20HS%20ChatGPT.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="789" data-original-width="1544" height="205" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuAtNCRoSFIMLNXdlF-txQbZY3CLogJxRYTFUA6zfW4JKFCrutKIhJYqsB0TTlFldHciB7ma0wOdmMDfbht40CpTzN0SzMTXVR0H4AYtYqwUoQzuvFvZn9SEdISTXklVzI-bYlPEPU0NxP1u_5iIZh0haRUUKMFCj49SCDXeaoDl-tcnWk4ktHghVkXB5H/w400-h205/Robots-esto%20HS%20ChatGPT.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"En pysty avaamaan kyseistä uutisartikkelia, koska sen verkkosivusto estää..."</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Yleensä eston huomaa vain epäsuorasti, kun ChatGPT ei osaa toteuttaa tehtävää, jonka pitäisi olla helppo, tai se antaa odotettua huonomman vastauksen.</p><p style="text-align: left;">Teknologiayhtiöt pääsivät jälleen yllättämään vanhat mediatalot. Ne hyödynsivät ilmaiseksi valtavan määrän korkeatasoista aineistoa. Jatkossa mediataloilla on oikeus vaatia maksua työnsä kaupallisesta hyödyntämisestä. Käsittääkseni maksuvelvollisuutta pohditaan lisättäväksi myös EU:n tekoälysääntelyyn. Aiemmin kielimallien kouluttajat ovat <a href="https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/lehti-suomalaiskirjailijoiden-teoksia-kaytetty-luvatta-tekoalyn-opettamiseen-kustantamot-yllattyivat/">yllättäneet myös suomalaiset kirjakustantajat</a>.</p><p style="text-align: left;">Jos sopimuksia ei synny, kielimallien kehittyminen lakkaa. Yhä suurempi osa nettiin päätyvästä materiaalista alkaa olla niiden itsensä tuottamaa, jolloin tekoäly kouluttaa itse itseään vanhalla tiedolla ja vanhoilla sanoilla. Se johtaa yleiseen laadun heikkenemiseen ja voi vahvistaa aineistossa olevia vinoumia.</p><p style="text-align: left;">Tekoälykehityksen ja käytön on oltava reilua ja eettistä koko elinkaaren ajan, koulutuksesta alkaen.</p><p style="text-align: left;">Lisäys 13.12.2023: Jatkossa mediat voivat <a href="https://www.engadget.com/openai-will-pay-to-train-its-models-on-business-insider-and-politico-articles-200327559.html">saada korvausta aineistojensa koulutuskäytöstä</a>.</p><p style="text-align: left;">Lisäys 28.12.2023: New York Times vaatii korvauksia aineistonsa opetuskäytöstä ja väittää ChatGPT:n ohittavan sen maksumuurin vastatessaan ajankohtaisiin kysymyksiin. <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010083633.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000010083633.html</a> Jutun mukaan BBC, Reuters, CNN ja New York Times ovat estäneet sivujensa käytön uusiin tekoälyn koulutustarkoituksiin.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-6843976375835852604.post-88734658755618466232023-11-24T23:06:00.001+02:002023-11-24T23:06:07.088+02:00Tekoälytalvi, kirjaimellisesti<p>Tekoälyn historiassa kehitysoptimismi on usein vaihtunut pettymykseen, kun tekniikka ei pystynytkään lunastamaan odotuksia. Erityisen ankara tekoälytalvi koettiin 80/90-lukujen vaihteessa, kun japanilaisten viidennen sukupolven tietokone -hanke oli epäonnistunut. Samoin oli käynyt asiantuntijajärjestelmille (expert system), joissa koneelle yritettiin siirtää lääkärin tai insinöörin osaamista. Konekäännöskin tuntui tuottavan vain huvittavia lauseita, joissa ei ollut mukana alkuperäisen tekstin ajatusta.</p><p>Tekoälytalvet tuntuvat kaukaisilta nykyisen tekoälyhuuman aikakaudella, mutta vähällä oli, ettemme eläisi juuri nyt sellaista. Helmikuussa 2020 VTT:n tutkimusprofessori <a href="https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kolmas-tekoalytalvi-tulee-ellemme-muuta-kurssia">arveli sellaisen olevan lähellä</a>, ellemme muuta suuntaa.</p><p>Ilman generatiivista tekoälyä eläisimme luultavasti tällä hetkellä tekoälytalvea, joka olisi seurausta pettymyksestä robottiautojen hitaaseen kehittymiseen. Vajaat 10 vuotta sitten ennustettiin, että jo muutamassa vuodessa markkinoille tulisi itsestään ajavia autoja ja autonkuljettajien kouluttaminen kannattaisi lopettaa. Elon Musk lupasi jopa, että Tesla pystyisi ansaitsemaan hintansa takaisin toimimalla päivisin robottitaksina.</p><p>Vuonna 2018 Espoon Otaniemeen ilmestyi kyltti, joka varoitti liikkeellä olevista robottiautoista.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnbf3F_JwqWNwzWKL35SASj616Q0dIxdfihCXqf3jQhstE23qnoIk6F_5qQWeIK4EhIv4hYdnk-XJn-CgZ12sTY55JwpfZrr1toCkGhmkpTC7M47U4HXnsQPKO4zIlsYfxkfHuv99Z9518xCN-NGP5OP0R5LJ1v-BAts1VGrt6VcQzKepz6YQ0CDYTI3Ny/s1920/Robottiautoja%20varoitusmerkki%20Otaniemi%2020180813_132649.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1920" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnbf3F_JwqWNwzWKL35SASj616Q0dIxdfihCXqf3jQhstE23qnoIk6F_5qQWeIK4EhIv4hYdnk-XJn-CgZ12sTY55JwpfZrr1toCkGhmkpTC7M47U4HXnsQPKO4zIlsYfxkfHuv99Z9518xCN-NGP5OP0R5LJ1v-BAts1VGrt6VcQzKepz6YQ0CDYTI3Ny/w400-h225/Robottiautoja%20varoitusmerkki%20Otaniemi%2020180813_132649.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Varo - liikenteessä robottiautoja!</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Otaniemessä kehitettiin robottiautojen tekniikkaa. Valmiita autoja ei kuitenkaan kuulunut myyntiin, joten kyltti sai rapistua. Tämän vuoden huhtikuussa otin tekoälykirjaani varten kuvan kyltistä, joka oli pahasti kärsinyt.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvkrcH_pUNNSTnUKC3JqlGCgtSkKfyM1hiRTE8yo9zr9NfsR3YHyVrSvAID1O8XJ1COc5aCH5VzmAwvo2YB6hnEDd8f4RWZwWuTw02y3LDRV3lCHyAi2N2yyMhqTcKg2pOxFG_JAJI1kR9nYjipEsG8LpZiHqWbS69pW04wP1z_AN2WwPzfB1EVDbRKTif/s1920/Robottiautoja%20varoitusmerkki%20kaatunut%20120423%20IMG_7165.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1920" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvkrcH_pUNNSTnUKC3JqlGCgtSkKfyM1hiRTE8yo9zr9NfsR3YHyVrSvAID1O8XJ1COc5aCH5VzmAwvo2YB6hnEDd8f4RWZwWuTw02y3LDRV3lCHyAi2N2yyMhqTcKg2pOxFG_JAJI1kR9nYjipEsG8LpZiHqWbS69pW04wP1z_AN2WwPzfB1EVDbRKTif/w400-h225/Robottiautoja%20varoitusmerkki%20kaatunut%20120423%20IMG_7165.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Robottiautoja... ehkä?</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Kesäkuussa tunnettu teknologiakehittäjä Sensible 4 meni konkurssiin. Ehkä sen vuoksi kylttikin on nyt poistettu ja liikennemerkki on palannut vanhaan, robottiautoja edeltäneeseen tilaansa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqk3FVLiLmEz8F6NG2EhW0IMpSQootnje9PJN4FT1f0cccmFDAmCc0nbzSmjwhb0Z8sBgS3-MLRVCUFK8tav-0dR94z_DxfrlRj8Dw02kNHnuRYyQtE8P9e50QJbVET2C58w8VdGz1f25VdUY1Jis8YL3Sd3nf1XMcldV-PgvbHShnwcz3WUJolG7WMylW/s1920/Robottiautoja%20varoitusmerkki%20h%C3%A4vinnyt%20241123%201920%20IMG_8558.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1920" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqk3FVLiLmEz8F6NG2EhW0IMpSQootnje9PJN4FT1f0cccmFDAmCc0nbzSmjwhb0Z8sBgS3-MLRVCUFK8tav-0dR94z_DxfrlRj8Dw02kNHnuRYyQtE8P9e50QJbVET2C58w8VdGz1f25VdUY1Jis8YL3Sd3nf1XMcldV-PgvbHShnwcz3WUJolG7WMylW/w400-h225/Robottiautoja%20varoitusmerkki%20h%C3%A4vinnyt%20241123%201920%20IMG_8558.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Talvi, mutta ei enää robottiautoja.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: left;">Tässä viimeisessä kuvassa se nyt on: tekoälytalvi mallia 2023 - mutta kuitenkin vain yhdellä tekoälyn monista sovellusalueista. Kestää vielä vuosia, ennen kuin robottiautot liikkuvat Suomen talvessa Otaniemeen asti, mutta monilla muilla rintamilla tekoäly jatkaa kehittymistään.</p><p style="text-align: left;">Mahdollisesti historia toistaa nytkin itseään ja ennen pitkää tulee uusi tekoälytalvi, kun odotukset tekoälyn kyvyistä osoittautuvat ylimitoitetuiksi.</p>Petteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.com5