keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Koko vuoden ilmaisjakelu postilaatikkoon: 41 kiloa

Postilaatikkoon kannetaan säännöllisesti mainoksia ja ilmaislehtiä, ellei niitä ole erikseen kieltänyt. Kuinkahan paljon ilmaisjakelua kertyy vuoden aikana?

Ryhdyin selvittämään asiaa joulukuun 2019 alussa. Ensimmäisen kuukauden saldo oli 1004 grammaa ilmaislehtiä ja 2801 grammaa mainoksia, yhteensä siis 3805 grammaa.

Vuoden 2020 aikana lehtien ja mainosten määrä kehittyi seuraavasti: 

Vuoden 2020 suorajakelu yhteensä 41 kiloa

Kuukausissa erottuu toukokuun juhlakausi ja marraskuun jouluostoksiin varautuminen. Heinäkuu on odotetusti muita hiljaisempi. Oletan, että Espoo houkuttelee alueena muuta maata enemmän mainoslehtisiä ja ilmaislehtiä, joten pienillä paikkakunnilla mainosten määräkin on vähäisempi.

Vielä paremman kuvan jakelusta saa, kun ne pinoaa kasoiksi. Maitopurkki auttaa hahmottamaan pinojen korkeutta.

Tammi-huhti, touko-elo ja syys-joulukuun pinot.

Toinen vertailukohta on kierrätysastia, johon mainokset päätyivät kuvauksen jälkeen.

Vuoden 2020 suorajakelu valmiina kiertoon.

Sosiaalisessa mediassa tietoja kommentoitiin odotetusti: typerää jakaa paperia vielä 2020-luvulla ja kysyttiin, miksi en laita "Ei mainoksia!" -kylttiä postiluukkuun.

En usko, että mainostajat ovat tyhmiä. Kyseessä on havaintoharha, sillä nettikommentoijat ovat itse aktiivisia netin käyttäjiä. Kaikki eivät ole. Kaupat ovat laskeneet, että suoramarkkinoinnilla ne tavoittavat ihmisiä, jotka muuten jäisivät sähköisten kanavien ulkopuolelle.

Itse en juurikaan lue mainoksia, mutta Gigantin, Verkkokauppa.comin ja Powerin isot mainoslehdet tulee usein selattua. Niistä saa käsityksen, mitä tuotteita nykyään markkinoidaan, vaikka ei itse olisikaan kiinnostunut uusista keittiökoneista tai langattomista kuulokkeista. 

Paperilehdistä saa impulsseja heräteostoihin. Verkkoon menemällä saa yleensä mainoksia vain siitä, mitä osaa itse hakea. Tässä on merkittävä ero. Verkossa ei voi koskaan tietää, mikä markkinointi on neutraalia ja yleistä, mikä taas algoritmin juuri minulle kohdistamaa. Personoinnissa on varjopuolensa.

Miljoonien paperikilojen jakaminen koteihin on iso bisnes. Se tarjoaa työtä metsureille, paperi- ja painoteollisuudelle, graafikoille ja tietenkin jakajille, joilla useinkaan ei ole koulutusta. Tältä osin suoramarkkinointi pitää Suomen pyörät pyörimässä. Ja paperinkeräys hakee lehdet takaisin kiertoon.

Sähköinen markkinointi, käyttäjien seuranta, mainosvideoiden tuottaminen ja jakelu sekä koko ketju tuottavat nekin CO2-päästöjä ja kuluttavat resursseja. Bittien tuottaminen, tallentaminen ja siirtäminen kuluttaa sähköä, ja erityisen paljon sitä syövät koneoppimisen tekoälyjärjestelmät, jotka yrittävät profiloida ihmisiä yhä tarkemmin. Henkilö- ja kulutustiedot päätyvät pitkälti ulkomaille, voitot samoin. Tästäkään näkökulmasta suorajakelu ei ole yksinomaan huono asia, päinvastoin.

Joulukuussa 2019 yhteismäärä oli 3805 grammaa, joulukuussa 2020 määrä oli 3574 grammaa. Yhden kuukauden perusteella ei voi tehdä yleistyksiä, mutta oletettavasti paperimainosten trendi on hitaasti laskeva. Tämän kevään kunnallisvaalit voivat kuitenkin lisätä markkinointia vuodentakaiseen verrattuna. Palataan asiaan uudella tilastolla vuoden päästä.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä selailen pikaisesti läpi Verkkokaupan, Powerin, Gigantin, VeikonKoneen yms. tv/puhelin/kotikone mainokset tietäen ettei niissä ole kaikki tuoteet , toisinsanoen ei ne tuoteet jotka minua kiinnostaa.

Mutta Puuilon, Bauhaus, Tokmanni, Lidl kiinnostaa enemmän, juurikin tuossa järjestestyksessä, työkalujen yms. johdosta.

Verkossa eri sivuilla vilahtelevat mainos-bannerit menee 100% ohi, ne eivät minun huomiota saa ollenkaan, aivoni ovat oppineet ignoroimaan ne totaalisesti.

hdmi kirjoitti...

Mainoksia on hyvin vaikea jakaa kannattavasti ilman tällaista vilunkia:

https://www.pau.fi/viestinta/ajankohtaista/suomen-suoramainonta-ei-maksa-mainosjakajille-oikeaa-palkkaa.html

hdmi kirjoitti...

Kysypä Petteri pääkaupunkiseudun jakeluyhtiöiltä minkä mukaan ne mitoittavat jakelumäärän. Mainoskiellot lisääntyvät koko ajan ja ainakin täällä Turussa voi sanoa että 20-30% kaikista ilmaisjakeluista painetaan ja kuljetetaan jakajille täysin turhan takia. Kuljetusyhtiön on myös haettava ylimääräiset pois, kun tuollaisia jätepaperimääriä ei taloyhtiön laatikkoon saa laittaa. Olisiko parempi tämäkin raha käyttää jakajien palkkoihin?

Asialla on sikälikin merkitystä kun jätepaperin kysyntä Suomessa sattuneesta syystä vähenee. Kohta varmaan tuota turhaan painettua ja kuljetettua ilmaisroskaa pitää ulkomaille laivata.

Pekka kirjoitti...

Vuonna 2012 pidin minäkin kirjaa ilmaisjakelun määrästä. Silloin vuoden aikana, Taka-Töölössä, postiluukusta tungettiin kämppään noin 28 kiloa paperinkeräystavaraa. Onkohan paperispämmin määrä lisääntynyt tässä vuosien aikana, vai jaetaanko Espoossa muutenkin enemmän roskapostia?

http://skrubu.net/2013/01/02/vuoden-2012-roskaa/

Anonyymi kirjoitti...

Harmi että paperispämmi yleensä painetaan jollekin muovitetulle kiiltopaperille. Olisi edes sanomalehtipaperia, olisi helppo polttaa takassa ja käyttää talon lämmitykseen.

Anonyymi kirjoitti...

Järvinen: "Miljoonien paperikilojen jakaminen koteihin on iso bisnes. Se tarjoaa työtä metsureille, paperi- ja painoteollisuudelle, graafikoille ja tietenkin jakajille, joilla useinkaan ei ole koulutusta. Tältä osin suoramarkkinointi pitää Suomen pyörät pyörimässä. Ja paperinkeräys hakee lehdet takaisin kiertoon."

Tämä pointti on hieman vinksahtanut, sillä olennaista ei ole, millä suomalaiset saadaan työllistettyä, vaan millainen työ kasvattaa hyvinvointia. Saisimme ihan jokaisen työllistettyä vaikka keräämällä metsistä käpyjä, mutta näin ei kannata tehdä, sillä oletettavasti hyvinvointi ei silloin lisäänny. Yleensä markkinatalous teettää vain hyvinvointia kasvattavaa työtä, ja haluaisinkin uskoa että uusien teknologioiden yleistyessä markkinatalous korjaa ongelman itsestään ja resursseja tuhlaileva ja ympäristöä rasittava paperin kantaminen loppuu. Niin ei kuitenkaan ainakaan vielä näytä tapahtuneen.

Koko paperinjakelubisneksen maksavat mainostajat, ja jotta tämä olisi mainostajille kannattavaa, tämän mainontamenetelmän tulisi kasvattaa mainostajien liiketoiminnan katetta enemmän kuin paperinjakelubisneksen arvo. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että seurauksena taloudellinen aktiviteetti kasvaisi tämän verran, vaan ilman tätä markkinointitapaa kuluttajat käyttäisivät rahansa johonkin muuhun, vaikkapa ostamalla niiden yritysten tuotteita, jotka osaavat käyttää sähköisiä markkinointikanavia.

Milloinkohan löytyisi poliittista tahtoa kieltää paperimarkkinointi ympäristösyistä? Ehkäpä joku keksii kieltämiseen perustuslaillisen esteen..

Anonyymi kirjoitti...

Tavallaan ihan hyödyllisiä esmes ruokatarjoukset. Itselläni mainoslehtiset vessalukemisena ja siellä oma pieni teline niille. Kakkahetkestä siis nauttii ja oppii.

Anonyymi kirjoitti...

Just näin ja itse myös pyyhin takapuoleni mainoslehtisiin lukemisen jälkeen, niin ei kulu edes vessapaperia - ihan kaikkea kun ei ole pystytty digitalisoimaan. Okei, alkaisko tää keskustelu olla taputeltu..

Erakko Väätäinen kirjoitti...

Minulla on ollut jo vuosia Ei ilmaisjakelua -tarra. Vuoden mainokset 0 kg.

Anonyymi kirjoitti...

Itsekin mainoksia (osoitteetonta postia) jakaneena tiedän että jakelijoille maksetaan jokaisesta heille toimitetusta tuotteesta sekä lajittelu että jakelumaksu, siis myös palautuksista (ylimääräisistä) tuotteista. Palautusten laittaminen yleisiin keräysastioihin on ehdottomasti kielletty jakeluyhtiön ohjeen mukaisesti ja ne kerätään pois samalla kun uudet mainos/ilmaisjakelu niput toimitetaan. Ei siis kerätä erikseen. Palkkion suuruuteen en ota kantaa.
Asikaskohtaamisissa palaute on ollut pelkästään myönteistä, eli en ole ollut pelkkä "roskien tuoja".
Jakelupiireillä (autojakelu)jotka koostuvat ok/rt talouksista mainoskieltoja n.20 % talouksista (paikallinen ilmaisjakelu lehti jätetään) jonka lisäksi ilmaisjakelukieltoja n.3% (ei jätetä mitään). Eli oman kokemuksen perusteella suoramarkkinointi voi hyvin!

henris42 kirjoitti...

Heh hauska artikkeli. Oikeassahan se on, itse tulee luettua paskalla käydessä.
Ja saattaa vaikka olla hyviä - Lidl on pahin!

Mutta niitä kyllä tulee ihan liikaa, voisi olla parempaa.

Entäs tilaamattomat ilmaisjakelulehdet? Tänne tulee jos jonkinlaista - Lippajärvi lehti yms, missä voi olla outoja pääkirjoituksia. Nekö ohitetaan olankohautuksella?

Anonyymi kirjoitti...

Tarvitsen jätepaperia biojätteiden paketointiin ja kun en lehtiä tilaa, niin mainosposti tulee hyvään tarpeeseen.

Paperia ei pidä polttaa, se on hyvin saastuttavaa!