Syksyn koronatilannetta on kuvailtu epähavainnollisilla termeillä. Ne saattavat olla tieteellisiä tai vakiintuneita ilmaisuja ammattilaisten piirissä, mutta kansalaisille ne antavat suorastaan harhaanjohtavan kuvan tautitilanteesta.
Kun tautitilanne oli kesällä hallinnassa, oltiin "perustasolla". Syksyllä koronavirus alkoi levitä, jolloin alueita päätyi "kiihtymisvaiheeseen". Nyt marraskuussa monet alueet ovat vielä pahemmassa tilassa, suorastaan "leviämisvaiheessa".
Tilanteen helpottaessa alueet putoavat takaisin "kiihtymisvaiheeseen", mikä kuulostaa suorastaan virheelliseltä, kunnes palaavat lopulta perustasolle. Arkisessa kielenkäytössä virus ensin leviää, ja kun se on levinnyt tarpeeksi laajalle, tartunnat levittävät itseään ekspontiaalisesti yhä laajemmalle. Se on kiihtyvän kasvun vaihe.
Kansalle suunnatun viestinnän ensisijainen tavoite on ymmärrettävyys. Eikö tautitilannetta voisi kuvailla yksinkertaisella asteikolla vihreä (perustaso), keltainen (kiihtymisvaihe) ja punainen (leviämisvaihe)?
Ehdotin tätä viikonloppuna sosiaalisessa mediassa ja sain kommentteja, että värisokeiden vuoksi värit kannattaisi valita toisin. Mutta eihän värejä tarvitse nähdä eikä erottaa omin silmin, ne ovat vain abstrakteille asioille annettuja nimiä.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää pelkkiä numeroita, kuten kansallisen turvallisuuden uhkatasoissa tehdään. Terrorismin uhka Suomessa on joko 1. matala, 2. kohonnut, 3. korkea tai 4. erittäin korkea.
Nyt vähän rohkeutta peliin! Viestinnässä saa olla luova, kunhan asiat tulevat selviksi.
8 kommenttia:
Jos tekstissä sanat "punainen" ja "vihreä" menevät sekaisin, kyse on ennemmin lukihäiriöstä kuin värisokeudesta. :)
Kirjoituksen pointti osuu hyvin kohdilleen: en ymmärtänyt yhtään, mitä oli tapahtumassa, kun uutistenlukija kertoi, että jollain alueella oltiin siirtymässä kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen tai jotain sinne päin. Spiikin kirjoittaja selvästi oletti, että kuulija tuntisi nuo käsitteet.
Vaikka aluksi käytettäisiinkin väreistä tekstimuotoista ilmausta, niin lopulta kuitenkin jossain aletaan käyttää värejä ilman tekstiä. Värisokeus on sellainen asia, jota toisinaan normaalivärinäöllä varustetun henkilön on todella vaikea ymmärtää. Usein kysytään "no minkä värisenä näet värin X?". Eikä aikaakaan kun taas saa jotakuta muistuttaa omasta värisokeudesta, vaikka vain aivan hiljattain asiasta olisi puhunut.
t: värisokea
Joku muukin näköjään huomaa tämän.
Mielivaltaisesti valitut termit, jotka eivät intuitiivisesti asetu mihinkään järjestykseen noudattavat toki Wiion viestintälakia.
Vammaiskortin vetäminen värikoodeja vastaan sen sijaan osoittaa ajan henkeä.
Palaute oli näköjään mennyt perille myös YLE:lle, koska eilisissä TV-uutisissa termien merkitykset väännettin rautalangasta. Värejä kuitenkin käytettiin surutta huomioimatta värisokeita.
Mutta kertokaapa miksi aina pitää mennä vähemistöjen ehdoilla?
Värisokeus ei ansaitse vammaiskortin leimaa, se on perinnöllinen ominaisuus. Noin 7% miehistä on punavihersokeita, naisista alle 0,5%. Enemmistöä ei syrjitä, jos noita värejä ja niiden nimiä vältetään ainoina tunnisteina. Liikennevaloissa punainen ja vihreä ovat eri paikoissa, infografiikassa käytetään lisätunnisteina kirkkautta, tekstuureja ym. Vaatekaupassa kysyn neuvoa naisilta (hyvä konsti päästä puheille!)
Mutta kertokaapa miksi aina pitää mennä vähemistöjen ehdoilla?
Erinomainen kysymys.
Perinteet velvoittavat ilmeisesti. Meillä on yleensä menty päätöksenteossa maan suurimman vähemmistön, miesten, etujen mukaista politiikkaa ainakin niin kauan kun väestökirjanpiitoa on tehty. Onko se sitten ollut hyvä vai huono perinne, mielipidettä kysyttäessä riippunee asia mitä sukupuolta kysyttävä edustaa.
Ymmärrän kiihtymisen ilmiötä, jossa tartuntojen määrä lähestyy ns. Gaussin kellokäyrää. Alussa kasvu on kiihtyvää, mutta leviämisvaiheessa se on tasaista, kunnes saavuttaa huipun. Epidemian lopulla kasvu todellakin kiihtyy ja vieläpä positiivisesti, mutta koska kasvuvauhti on negatiivista, kiihtyminen ei välttämättä johda takaisin kasvuun.
(Tässä pitäisi olla linkit osoitteeseen Wikipedia: Normaalijakauma ja THL: Epidemiologinen seuranta, mutta ilmeisesti bloggeri suodattaa ne pois.)
On vaikeampi sanoa, onko järkevää ennustaa kasvun kiihtyvyyttä eli derivaattaa. Esimerkiksi Lapissa kiihtyminen tapahtuu jo perustasolla. Kiihtymistasolla kasvu on tasaista, eli derivaatta on 0.
Lähetä kommentti