sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

OneLink kopioi OneCoin-huijauksen

Entinen Onecoin-kapteeni  Simon Le (oikealta nimeltään Le Quoc-Hung) on perustanut oman, kilpailevan huijauksen, ja kopioinut siihen Onecoinilta nimen, palkkiojärjestelmän ja jopa web-sivujen ulkoasun. Ei ihme, että jäljellä oleva Onecoin-väki ja Tommi Vuorinen ovat raivoissaan. Eihän tällaiseen huijariin voi luottaa!

Meitä ulkopuolisia huijarin huijaaminen jopa hymyilyttää. Silti Simon Len temppu on poikkeuksellisen röyhkeä ja kertoo siitä ahneudesta ja vallasta, joka toimii huijausten käyttövoimana.

Kyse on siis Vietnamin paikallisesta Tommi Vuorisesta, joka liittyi verkostoon jo aivan alkumetreillä lokakuussa 2014 ja oli Vietnamin tärkein onecoinisti. Hän ansaitsi arvonimen toisensa jälkeen (Diamond, Blue Diamond, Black Diamond ja vuonna 2017 jo Crown Diamond), kunnes päätyi viime joulukuun myllerryksissä aivan huipulle. Yhdessä King Jaymsin kanssa hänestä tuli johtokaksikon toinen avainhenkilö.

Vuorinen oli nimityksestä innoissaan. Näin hänen jäsentiedotteensa kertoi tammikuun 2020 lopussa:

Samalla yhtiö on mitätöinyt vanhat johtajansa. "Minulla on vaikutelma, että olemme nyt vahvempia kuin koskaan. Onneksi olemme päässeet eroon heikoista johtajista, joilla on ollut oma asialistansa ja jotka ovat johtaneet omaa "bisnestä bisneksen sisällä." Parhaillaan on menossa paljon hyvää ja meillä on vihdoin vahvoja ja selkeitä johtajia, jotka haluavat yrityksen parasta." 

Vain neljä kuukautta myöhemmin Simon Lellä on pystyssä kilpaileva viritys, jollaista ei polkaista käyntiin hetken mielijohteesta. Simon Len on täytynyt suunnitella tätä jo viime vuodesta alkaen. Hän lupautui Onecoin-johtajaksi tietäen loikkaavansa pian. Simon Le oli kuin petollinen käärme, mutta mitä muuta huijarilta voi odottaa? Jos on huijannut kymmeniätuhansia jäseniä, huijarikaverien huijaaminen tuskin tuntuu missään.

Simon Len uusi kuvio on OneLink, joka muistuttaa nimeä ja logoa myöten Onecoinista. Sivuston osoite on www.onelinknetwork.com.

Onelink kotisivu.
Kansisivulla on kuva suuresta yleisöjoukosta, puhujan taustalla näkyy OneLink-logo.

Yleisökuva made by Photoshop.
Pienellä googlaamisella selviää, että kuva on (tietenkin) kopioitu toiselta sivulta (https://syncni.com/view/13/5-ways-event-organisers-can-increase-audience-engagement-at-business-events) ja vain hieman rajattu sekä photoshopattu.

Alkuperäinen yleisökuva on ihan toisella sivulla.

Kirjautumissivu ja sivun lopun linkit ovat samanlaiset. OneLinkissä ei ole mitään yhteystietoja ja osa sivustosta on yhä työn alla. Keskeissä asemassa tulee olemaan myöhemmin valmistuva mobiilisovellus.

Loppusivun leiska on tutun näköinen. Ei mitään yhteystietoja.
Vertailun vuoksi Onelifen loppusivu.
Onelife-konsepti on kloonattu lähes sellaisenaan. On ekosysteemi ympyröineen, talouskoulutusta (OneSchool), kauppapaikka (OneMall), hyväntekeväisyyttä (OneLove) ja tietenkin kaiken ydin: rahat huijaava verkostomalli, jonka koulutuspaketit ovat nekin arvoiltaan kuin Onecoinista kopioituja: OS100 (100 dollaria), OS500 (500 dollaria), OS1000 (1000 dollaria); OS3000 (3000 dollaria) ja OS5000 (5000 dollaria).

Talouskoulutusta - tietenkin! Tosin tässä järjestelmässä sitä saa kantapään kautta muutenkin...
Kaiken huipuksi Onecoin-uhrit voivat päivittää maksua vastaan vanhat Trader-, Tycoon- ja PowerPack-pakettinsa uuteen järjestelmään. Huijattuja houkutellaan siis maksamaan lisää ja tulemaan uudestaan huijatuiksi.

Kirjautumisikkuna on tutun näköinen.
OneLinkistä näyttää puuttuvan oma kryptovaluutta. Avainsana ei enää ole kryptovaluutta vaan "sosiaalinen ekosysteemi". Tältä osin se muistuttaa tavallista MLM-verkostoa. OS-paketit maksetaan USDT-kryptovaluutalla, jonka kurssi on sidottu dollariin, ja jolle ei odoteta arvonnousua. Luultavasti Le haluaa rahat verkostoon kryptoina, jottei niitä voisi jäljittää eikä periä takaisin. Itse USDT-krypto on aito ja ollut olemassa jo pitkään.

Alkuperäinen OneCoin-huijaus on hajoamassa useaan keskenään kilpailevaan huijaukseen. Veselinan Invicta on vielä näkemättä.

Ja Tommi Vuorinen ilmoittaa pysyvänsä sitkeästi Onecoin-projektissa loppuun asti. Olisiko liikaa toivoa, että se loppuisi KRP:n kuulusteluissa? Eihän tällaista avointa huijausta voi enää jatkaa milläään verukkeella.

Onko veikkauksia kuinka pitkään kestää, ennen kuin tätä aletaan markkinoida myös Suomessa?

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Crowd1 leviää Suomessa

Minulta on kysytty mielipidettä Crowd1-verkostosta, jota levitetään parhaillaan aktiivisesti Suomessa. Kävin katsomassa 15 minuutin mainosvideon, jota levitetään Vimeossa (salasanasuojattuna, joten en laita linkkiä tähän). Youtubesta löytyy esim. tällainen mainosvideo.

Päätekijät kuvassa.
Videon mukaan avainhenkilöt ovat ruotsalaisia. Toinen perustaja (co-founder) on Jonas Eric Werner, toimitusjohtaja on Johan Stael von Holstein. Jälkimmäinen on ruotsalainen bisneskuuluisuus, joka osallistui vuosituhannen vaihteen dotcom-kuplan puhaltamiseen. Hänen oma soolonsa hyvän myyntimiehen erinomaisuudesta ja Crowd1:stä löytyy Youtubesta (ei yllä persoonana lähellekään Kari Wahlroosin tasoa, sorgen).

Crowd1 mainostaa itseään jonkinlaisena uhka- ja mobiilipelien portaalina, joka saa maksun siitä, kun peliyhtiöt tarjoavat palveluitaan verkoston jäsenille. Mobiilipelien markkinoiksi kerrotaan 152 miljardia 2020, uhkapelien 504 miljardia vuonna 2022.

Video kuvailee liiketoiminnan vain ylimalkaisesti. Kaksitoista minuuttia videosta kuluu verkostomarkkinoinnin palkkiojärjestelmän esittelyyn.

Palkkiojärjestelmä houkuttelee mukaan.
Videon mukaan palkkiojärjestelmä on ainutlaatuinen, mutta ensi katsomalta se näyttää kovin tutulta. Jäsenten pitää ostaa eri hintaisia paketteja ja houkutella mukaan uusia jäseniä, joista he saavat sitten bonusta. On starttibonusta, binääribonusta, matching bonusta ja streamline bonusta. Onecoinin tapaan mukana sopassa on myös online-koulutusta, vaikka sitä ei tarkemmin esitelläkään.

Videolla kerrotaan tarjouksesta, joka päättyy 15.4.2020, mutta teksti videon päällä kertoo kampanjahinnan jatkuvan 24.4.2020 asti. Viime päivinä Crowd1:n verkostomarkkinointi on ollut Suomessa erityisen aktiivista. Jos järjestelmä oikeasti olisi suosittu, miksi kampanjaa pitäisi jatkaa yliajalle?

Wikipedian mukaan Norja, Burundi, Paraguay ja Namibia ovat jo varoittaneet, että kyseessä on pyramidihuijaus, jonka jäseniä voidaan sakottaa. Crowd1 näyttää leviävän varsinkin Afrikassa, missä levittäjiä on jopa vangittu laittomasta toiminnasta.

Tuomion Crowd1:lle ovat antaneet niin bloggaajat kuin myös BehindMLM. Afrikkalainen analyysivideo löytyy Youtubesta.

Mukana näyttää olevan entisiä Wincapita- ja Onecoin-henkilöitä. Mihin seepra raidoistaan pääsisi?

Web-sivulla hehkutetaan "Impossible is nothing" ja "Endless opportunities".

"Endless opportunities" - sure!
Jo yksin näiden fraasien vuoksi kannattaa pysyä kaukana. Jotenkin tekijät ovat saaneet mobiilisovelluksensa Applen ja Googlen sovelluskauppaan. Applen kaupassa on vain yksi arvostelija (kaksi tähteä), Googlen Play-kaupassa yli puoli miljoonaa latausta ja neljä tähteä. Hmmm.

Crowd1 haisee ruudulla tänne asti huijaukselta, johon kenenkään ei kannata lähteä hukkaamaan rahojaan.

maanantai 20. huhtikuuta 2020

Koronavirusseuranta voidaan toteuttaa tietosuoja säilyttäen

Koronavirusseuranta voidaan toteuttaa tietosuoja säilyttäen. Kaupallisista palveluista poiketen hyöty sovelluksesta tulisi meille itsellemme, kaikille suomalaisille.

Professorit Kaarina Nikunen ja Annamari Vänskä ilmaisivat (HS Vieraskynä 18.4., "Koronavirusseuranta ei saa murtaa tietosuojaa") huolensa koronaviruksen seurantaohjelman tietosuojavaikutuksista. Kirjoitus puki sanoiksi sen laajan epäluottamuksen mahdollista koronaseurantasovellusta kohtaan, joka parhaillaan velloo sosiaalisen median keskusteluissa. Tietosuojasta tuntuu tulleen monelle ensisijainen huolenaihe, jonka arvo nousee muita perusoikeuksia suuremmaksi.

Kansalaisten terveyden turvaamiseksi hallitus on rajoittanut muun muassa liikkumisen ja elinkeinotoiminnan vapautta. Nämä ovat perustuslain kannalta poikkeuksellisen järeitä toimia. Määräaikaiset perusoikeuksien rajoitukset on kuitenkin katsottu välttämättömiksi, koska kyse on ihmishenkiin ja koko Suomen hyvinvointiin kohdistuvasta uhkasta. Rajoitukset ovat konkreettisia – siksi ne on helppo havaita ja ymmärtää.

Käytämme päivittäin somepalveluita, hakukoneita ja kauppojen kanta-asiakaskortteja. Luovutamme isoille yrityksille sijainti-, kulutus- ja henkilötietomme sen kummemmin miettimättä, vain saadaksemme ilmaispalveluita tai näennäistä alennusta. Tiedonkeräys tapahtuu taustalla, lähes huomaamatta.

Jos sovelluksesta on saatavissa todellista hyötyä taistelussa koronavirusta vastaan, sen hyödyt on punnittava riskejä ja uhkia vastaan. Kaupallisista palveluista poiketen hyöty tulisi meille itsellemme, kaikille suomalaisille.  Tieto liikkumisestamme on joka tapauksessa esimerkiksi Applella, Googlella, sosiaalisen median yhtiöillä ja operaattoreilla. Onkin lohdullista, että koronaseurantasovelluksen tekniikka voitaisiin toteuttaa anonyymisti ja tietosuoja säilyttäen.

Todellinen ongelma on siinä, että sovelluksesta saatava tieto olisi luultavasti varsin epätarkkaa eikä auttaisi löytämään oireettomina pysyviä tartuttajia. Vääriä hälytyksiä tulisi paljon. Tietosuojapelkojen vuoksi olisi myös vaikea saada ohjelmalle riittävää kattavuutta.

Yhdessä suhteessa tietosuojahuoli eroaa muista perusoikeuksien rajoituksista: kerran rakennetuilla valvontamekanismeilla on tapana jäädä pysyviksi. Tässäkin suhteessa koronaseurantasovellus on ongelmaton, sillä sen asentaminen olisi vapaaehtoista ja jokainen voisi myös poistaa sovelluksen puhelimesta niin halutessaan.

Yritäpä tehdä sama Androidille, iPhonelle tai lähikaupan bonuskortille.

(Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-osastossa 20.4.2020)

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Google ja Apple virusjahtiin

Kesti aikansa, ennen kuin mobiilitekniikkaa alettiin lännessä valjastaa koronaviruksen jäljittämiseen, mutta nyt vauhti on kiihtynyt suorastaan hurjaksi. Yhdysvaltojen joutuminen viruksen uhriksi on pannut vauhtia Googleen ja Appleen, jotka ilmoittivat.... niin, mitähän siinä oikein ilmoitettiinkaan?

Ylen uutisen mukaan (joka on tehty Bloombergin jutun pohjalta) Google ja Apple ryhtyvät yhdessä kehittämään koronasovellusta. Tekstin mukaan "Jäljitysohjelma olisi tarkoituksena lisätä suoraan Applen iPhone- ja Googlen Android-puhelimiin. Se olisi siis kiinteä osa käyttöjärjestelmää eikä erikseen puhelimeen ladattava sovellus."

Applen ja Googlen yhdessä julkaisema tiedote on epämääräisempi. Sen mukaan tulossa on ensin (jo toukokuussa) ohjelmointirajapinta, jonka kautta terveydenhuollon sovellukset voivat toimia yhdessä iOS- ja Android-laitteissa.

Edellleen: tulevina kuukausina Apple ja Google esittelevät laajemman alustan (platform), joka sitoo edellä kuvatun alustan itse käyttöjärjestelmään ("underlying platforms"). Tiedotteen mukaan se on API-ohjelmointirajapintaa kestävämpi ratkaisu, joka mahdollistaa useamman käyttäjän vapaaehtoisen (opt-in) osallistumisen sekä vuorovaikutuksen terveyssovellusten ekosysteemin kanssa.

Tarkoittaako tämä, että Google ja Apple tulevat lisäämään käyttöjärjestelmiinsä valmiin sovelluksen, joka asennuksen yhteydessä vain pyytää luvan tietojen keräämiseen? Vai onko kyseessä ainoastaan alusta, jonka päälle kansalliset jäljityssovellukset voidaan rakentaa? Itse en osaa tulkita kummasta on kyse. Ehkä tekijät eivät itsekään ole vielä päättäneet asiaa, vaan odottavat käyttäjien reaktioita. Terveys- ja sijaintitiedoissa liikutaan herkillä alueilla, kun toimijoina ovat Googlen ja Applen kaltaiset jätit.

Toivoisin, että kyseessä olisi vain alusta ja sen päälle rakennettaisiin sovelluksia. Näin olisi mahdollista saada tekniikka yhteensopivaksi kaikkien maiden kesken. On epätodennäköistä, että omaa alustaa kehittävät euromaat hyppäisivät yhteen, amerikkalaisten hallitsemaan ratkaisuun.

Kansalliset sovellukset voivat kuulostaa hölmöiltä, mutta terveydenhuolto on kansallista ja esimerkiksi liitynnät suomalaiseen terveyskeskusten verkostoon ja Omakantaan on tehtävä Suomessa. Ohjelma voisi myös antaa toimintaohjeita ja vaikka lähimmän terveysaseman yhteystiedot.

Googlen ja Applen ratkaisu perustuu jo tutuksi tulleeseen Bluetooth-signaalien haisteluun ja puhelinten tunnistamiseen. Puhelin itse salaisi datan ja lähettäisi sen palvelimelle ilman puhelinnumeroa tai käyttäjän tunnistamiseen tarvittavaa tietoa. Vain puhelimet, joita kontaktitieto koskee, pystyisivät tarkistamaan tartuntamahdollisuuden palvelimelta. Teknisesti tämä on mahdollista toteuttaa tietosuojan säilyttäen, eri asia sitten on, miten käyttäjät luottaisivat Googlen tai Applen vakuutuksiin asiassa. Auttaisi, jos tietoa keräävät palvelimet olisivat kansallisessa hallinnassa.

Bluetooth-signaalien seurantaa ei ole suunniteltu tällaiseen käyttöön. Käyttöjärjestelmissä joudutaan ehkä tekemään muutoksia, jotta Bluetooth-skannaus voi olla jatkuvasti tausta-ajossa ilman, että se syö akkua tyhjäksi. Tästä syystä tarvitsemme jenkkien apua. Ongelma ei ole ratkaistavissa pelkällä sovellustasolla.

Jos kontaktien jäljittämisestä tulee mobiilikäyttöjärjestelmän vakiopalvelu, siinä voi olla myös vaaransa. Mitä kaikkea muuta kontaktien jäljittämisellä voitaisiin tehdä, etenkin jos puhelimen haittaohjelmat oppivat hyödyntämään sitä?

Joka tapauksessa on hienoa, että Google ja Apple pystyvät kehittämään yhdessä palvelun, joka auttaa akuutin globaalin ongelman ratkaisussa. Se kertoo myös, millaisen vallan teknologisen alustan omistaminen antaa Yhdysvalloille.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Simon Le hylkäsi Onecoin-laivan, Wahlroos mukana koronavirusbisneksessä

Onecoinissa tapahtuu pitkästä aikaa jotain. Kolikon arvoa nostettiin yhtiön ilmoituksella 42,43 euroon (sopivasti aprillipäivänä), mikä oli ensimmäinen nosto yli vuoteen. Arvolla ei sinällään ole merkitystä, koska kolikkoa ei edelleenkään voi vaihtaa oikeaksi rahaksi.

Kiinnostavampi uutinen tuli Onelife-verkoston uutiskirjeessä: "King Jayms is the new Captain". Hän korvaa vuodenvaihteessa aloittaneen vietnamilaisen Simon Le -nimisen kapteenin, jonka nimitystä samainen uutiskirje hehkutti 10.12.2019 näin:

"We’re excited to announce the promotion of Crown Diamond Le Simon Quoc-Hung to a Captain of the OneLife Network. He will be assisted by Blue Diamond Cordel “King Jayms” James as Co-Captain in leading the Network Operations, they both will be acting as a “bridge” between the Network members and the corporate company. We strongly believe that their experience, energy and enthusiasm will unify OneLife family members and will lead to company growth."

Olisi kiinnostavaa tietää, miten Tommi Vuorinen selittää Simon Leen lyhyeksi jääneen uran. Uutiskirje kertoo vain lyhyesti "The OneLife Family is pleased to announce the appointment of Mr. Cordell King Jayms as its new Captain, replacing Mr. Simon Le who is stepping down as Captain." Lähtikö Simon kilpailevaan huijaukseen? Ymmärsikö hän lopulta, ettei tästä tule mitään, ja että huijaus ei voi jatkua ikuisesti? Onko siellä enää muita johtajia jäljellä kuin suomalaisen sitkeä sissi Vuorinen?

Jostain syystä Onecoin-jäsenlaskuri on korona-epidemian aikana kiihtynyt entisaikojen vauhtiin. Vuodenvaihteessa laskuri kasvoi vain 0-8 jäsenellä vuorokaudessa, tammikuun lopussa vauhti nousi muutamaan sataan jäseneen, mutta 21.3.2020 lähtien jäseniä on tullut 700-1400 vuorokaudessa. Vasta aivan viime päivinä tahti on pudonnut alle viidensadan. Mistä ihmeestä näitä huijattavia vielä löytyy?

Suomessa Onecoin-tapahtumat näyttävät keskittyvän Vaasaan, jossa paikallisen Vasabladetin toimittaja Anders Eklund on kiitettävästi seurannut huijausta jo usean vuoden ajan. Tälle keväälle suunnitellut veropetosoikeudenkäynnit ovat siirtyneet koronaviruksen vuoksi luultavasti syksyyn, mutta olen kuullut, että muitakin oikeudenkäyntejä on tulossa. Vaikka KRP ei ikinä saisi tutkimuksiaan käyntiin, Onecoinia puidaan oikeudessa vielä useina riitoina.

Yksi sellainen sisältää elementtejä, joista ulkopuolisena on melkein vahingoniloinen. Vasabladet kirjoitti 21.3.2020 otsikolla Onecoin-bråk ledde till rättegång om Vasarestaurang riidasta, jossa henkilö oli ostanut osuuden ravintolasta, mutta kokenut tulleensa petetyksi kun osa ravintolan bisneksestä olikin Onecoin-maksuja. Itse juttu on maksumuurin takana.

Joku on siis (äänekoskelaisen ravintolan lisäksi) Suomessa myynyt ravintola-annoksia Onecoineilla!

Jutussa kerrotaan, että ravintolassa oli Onecoin-asiakkaita varten vihko, johon he kirjoittivat nimensä ja Onecoin-jäsennumeronsa maksua varten. Päivittäisistä ruokailijoista kymmenkunta prosenttia maksoi Onecoineilla, eli käytännössä söi ilmaiseksi. Ei ihme, että ravintola ajautui vaikeuksiin.

Jos yrittäjänä on niin hyväuskoinen, että myy ruokaa leikkirahaa vastaan, on selvästi väärällä alalla.

Lisäys: osuipa juuri silmiini Suomen kuvalehden uutinen, miten Suomen valtiota ilmeisesti huijattiin suojavarustekaupassa. Helsingin Sanomien versio tässä.

Härskit kelmit vetävät välistä koronaviruksen varjolla. Ei varsinaisesti yllätä, että samoissa kuvioissa pyörii myös Kari Wahlroos. Instagram-tilillään hän mainostaa Ferrariensa lisäksi Covid-19-tuotteita.

Wahlroos on myös covid-19 bisneksessä.
"Just got 500 VG70 for sale!" hän mainostaa. Laitteet ovat hengityskoneita.

Eikä Kari ole mikään näpertelijä, hän on valmis lastaamaan kokonaisen 747-jumbojetin covid-19-tuotteilla:

Laiva... ei kun lentokone on lastattu covid-19-tuotteilla.
Toivottavasti valtio ei seuraavaksi käänny Wahlroosin puoleen. Eikä yhtään tilausta ennen kuin mies on maksanut Suomesta ja maailmasta huijaamansa miljoonat takaisin.

Lisäys 10.4.2020: USAn syyttäjälaitoksen dokumenttien mukaan Karl Sebastian Greenwood on joutumassa oikeuden eteen (Karl !?). Valmisteluistunnon piti olla jo viime viikolla, mutta ilmeisesti koronaepidemia on sotkenut sielläkin aikatauluja. Sebastian oli Rujan läheisin liittolainen, he olivat kuin sisko ja veli. Erittäin kiinnostavia aikoja luvassa, kun oikeudenkäynti alkaa. Ja taas lisää selitettävää Vuoriselle.

Lisäys 15.4.2020: Yhtiön jäsenkirje varoittaa tekemästä yhteistyötä kapteeni Simon Le kanssa, koska tämä on perustanut kilpailevan kolikon.
Simon Le on perustanut kilpailevan kryptovaluutan.
Onhan se Tommiin uskovien mielestä kummallista, että toinen huippumiehistä sai tarpeekseen jo parin kuukauden jälkeen ja lähti perustamaan kilpailevaa kolikkoa. Meidän muiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, varmaan ymmärsi ettei tähän huijaukseen enää pysty puhaltamaan uutta henkeä vaikka miten puhkuisi.

Ja taas kerran yhtiön uhkailut tilin jäädyttämisestä ovat yksinkertaisesti laittomia, eikä niistä kannata välittää. 

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Mobiilitekniikka avuksi koronaviruksen torjuntaan

Suomi taistelee koronavirusepidemiaa vastaan kaikilla rintamilla. Vain yksi alue on jäänyt hallitukselta kokonaan huomiotta: mobiilitekniikka. On jokseenkin noloa Suomelle, että herätyksen täytyy tulla Saksan kautta. Siis Saksan, joka on kaikista EU-maista vanhanaikaisin, vähiten teknologiamyönteinen ja jossa tietosuoja on -- mikäli mahdollista -- vielä Suomeakin korostuneemmassa asemassa.

Miten mobiilitekniikka voisi auttaa? Esimerkiksi näin: kuvitellaan sovellus, joka kuuntelee Bluetooth-signaalia ja kirjaa omaan tietokantaansa kaikki laitteet, jotka ovat olleet riittävän pitkään riittävän lähellä. Jos henkilö myöhemmin saa tietää olevansa koronapositiivinen, tieto voidaan välittää ketjussa takaisinpäin kaikkiin niihin laitteisiin, jotka ovat olleet riittävän lähellä. Bluetooth-ID:stä ei voi nähdä puhelinnumeroa eikä käyttäjän identiteettiä, joten tieto voidaan lähettää nimettömästi vain saman sovelluksen muille käyttäjille.

Sen jälkeen ilmoituksen saaneet henkilöt tietävät oman riskinsä kasvaneen, ja tietävät rajoittaa liikkumistaan tai mikäli mahdollista, käydä testissä. Lisäksi ohjelmassa voisi olla painike, jolla halukkaat voisivat ilmoittaa nimettömästi tartunnastaan ja aiemmista liikkumisistaan tietokantaan. Nämä tiedot auttaisivat tilannekuvan muodostamisessa ja ennakoisivat, missä päin maata seuraavat hotspot-alueet ilmaantuvat.

Mobiilisovelluksesta on hyötyä myös tautihuipun ohittamisen jälkeen, koska silloin yksittäiset tartuntaketjut ovat kiinnostavia ja ne pitää pystyä tukahduttamaan mahdollisimman pian.

Bluetooth-tunnistusta varten on jo kehitetty eurooppalainen alusta, jonka päälle kansalliset sovellukset voidaan rakentaa: Pan-European Privacy-Preserving Proximity Tracing eli Pepp-PT.

Mutta se yksityisyys! Koronavirus uhkaa demokraattisesti kaikkien henkeä ja terveyttä, taloudesta ja hyvinvoinnista puhumattakaan. Hallitus on joutunut ottamaan käyttöön poikkeuslait ja liikkumisen sekä elinkeinovapauden perusoikeuksia on jouduttu rajoittamaan. Näiden toimien rinnalla tietosuojakysymykset joutuvat tilapäisesti joustamaan.

Hyvä puoli mobiiliratkaisussa on se, ettei siinä edes vaaranneta kenenkään yksityisyyttä. Ohjelman lataamisen pitäisi olla jokaiselle vapaaehtoista. Moni luultavasti ottaisi sen, koska kyseessä on oma etu. Kukapa meistä ei haluaisi tietää omasta kohonneesta koronariskistään? Oma riski vaarantaa myös perheen ja läheiset.

Tietosuojasta huolestuminen on hyvä asia, mutta huolen pitää olla rationaalinen ja oikeasuhtainen. Kun epidemia helpottaa, ohjelman voi poistaa. Ei siis ole pelkoa oikeuksista, jotka viranomaisille jäisivät epidemian varjolla. Hyödyn kannalta ei ole tarpeen, että kaikki asentavat ohjelman. Laumasuojan tavoin riittää, että se on tarpeeksi monessa puhelimessa antaakseen kattavan seurannan.

Kuka tällaisen ohjelman tekisi? Ei se vaikeaa ole. Yksi opiskelijoiden projekti on Protego.

Operaattorit ovat antaneet viranomaisille dataa puhelinten käytöstä ja sijainnista. Näillä tiedoilla voi hahmottaa liikennevirtoja ja ihmisjoukkojen liikkeitä. Operaattori ei pysty paikantamaan puhelimia niin tarkasti, että se voisi tunnistaa lähekkäin olevat ihmiset, saati että se saisi tietoja asiakkaidensa sairastamiesta. Ei siis tarvitse pelätä, että viranomaiset voisivat salaa tai pakolla tunnistaa ihmisten liikkumista, kuten tapahtuu eräissä Aasian maissa.

Vielä yksi asia: uutisen mukaan poliisi haluaa vähentää Uudenmaan rajojen valvontaan kuluvia ihmisresursseja. Apuun otetaan valvontakamerat, droonit ja rekisterikilpiä lukevat laitteet, jotka muutoin laskevat esim. ruuhkatietoja autojen matkalla käyttämään aikaan perustuen.

Tämä on potentiaalisesti paljon suurempi uhka kuin itse ladattava koronaseurantasovellus. Kun kamerat otettiin käyttöön luvattiin, että niitä käytetään vain ylinopeuksien valvontaan ja turvallisuuden parantamiseen. Rekisterilaitteilla piti ottaa kiinni katsastuksesta tai ajoneuvomaksuista laistaneita.

Nyt tekniikkaa aletaan käyttää uusimaalaisten liikkumisen valvontaan maakunnan sisällä ja rajoilla. Se ei vielä ole katastrofi, mutta porttiteoria on jälleen osoittanut toimivuutensa. Saadaan nähdä, mitä muita hyviä käyttötarkoituksia valvontatekniikalle löydetään.

Omien kansalaisten liikkumisen valvonta kuulostaa jo itsessään pahalta.