tiistai 27. helmikuuta 2018

Vanhojen sanomalehtien katsaus pakkasiin ja uutisiin

Somessa heräsi keskustelua Helsingin kylmistä talvista. Viimeisen parin viikon pakkaset eivät ole mitään verrattuna 80-luvun puolivälin talvisäihin. Ne olivat ihan huippukylmiä... vai olivatko?

Sattuneesta syystä muistan tammikuun 1985 pakkaset oikein hyvin. Aloin silloin tehdä ensimmäistä kirjaani ja vanhassa puutalossa oli niin kylmä, että piti hytistä peittoon kääriytyneenä sähköpatterin vieressä. Onneksi pakkaset hellittivät ja kirjakin lopulta valmistui.

Mutta kuinka kylmä silloin olikaan? Helsingin Sanomien mainio Aikakone (tilaajille) kertoo vastauksen. Selasin läpi tammi-helmikuun lehdet ja kirjasin ylös "Sää maa-asemilla eilen klo 14" -kohdan Helsingin lukeman. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 1985 alku oli näin kylmä:
Helsingin päivälämpötila tammi-helmikuussa 1985.
Siis aivan helkkarin kylmä (jostain syystä lehdestä puuttui 31.1.1985 tieto, joten graafissa se näkyy nollana). Vielä kylmempi jaksoi tuli kaksi vuotta myöhemmin, jolloin Helsingissä mitattiin yli -30 C pakkasia, mutta silloin kylmä kausi jäi lyhyeksi. Nämä kaksi talvea (1985, 1987) erottuvat lämpötilastoissa selvästi muista.

Vanhojen lehtien selaaminen on mielenkiintoista. Jos olisi aikaa, lukisin kaikki vanhat lehdet 1980-2000. Tammi-helmikuu 1985 palautti mieleen markkahinnat, videonauhurit, Neuvostoliiton, Väyrysen (tietenkin!) ja monet muut asiat, joita nyt muistellaan henkilöstä riippuen joko kaiholla tai inholla. Joka tapauksessa vanhat uutiset antavat perspektiiviä nykypäivänkin tapahtumiin. Seuraavassa muutamia poimintoja.

Kansalaisten elämä on muuttunut turvallisemmaksi, mutta silti pelko on lisääntynyt. Eikä ihme, sillä tammikuun alussa 1985 kahden suomalaisen turistin kuolema Kanarialla (14-vuotias tytär jäi henkiin) kuitattiin pikku-uutisena.
Isän ja äidin kuolema Kanarialla oli pikku-uutisen paikka.
Tänään aiheesta tehtäisiin lööppi ja iso henkilöjuttu. Mitähän tytölle tänään kuuluu? Miten hän selvisi tapahtumasta? Ainakaan media ei ahdistellut.

Pieni uutinen oli myös kolmen koululaisen kuolema liikenneonnettomuudessa:
Kolme koululaista kuoli törmäyksessä Paavolassa.
Ei edes kuvaa onnettomuuspaikalta, kuten tänään olisi. Työpaikan henkinen työsuojelu kuulostaa tutulta aiheelta.

Espanjan lento-onnettomuus Bilbaon lähellä sai sentään pienen kuvankin (Wikipedia kertoo tapauksesta lisää):
Taas yksi lento-onnettomuus.
Lento-onnettomuuksia sattui vuonna 1985 poikkeuksellisen paljon. Ilmailun turvallisuus on kehittynyt valtavasti 33 vuodessa, joten maailma on tältäkin osin parempi paikka. Myös Fouga-koneita putoili 1980-luvulla säännöllisesti. Lentäjät kuolivat, koska koneissa ei ollut heittoistuimia. Milloin viimeksi Suomessa lentäjä on kuollut Hornet-onnettomuudessa?

Presidentti Koivisto närkästyi Ylelle tämän esitettyä uusintana hänen vanhan lausuntonsa, mistä saattoi saada väärän käsityksen.
"Koiviston saatava kieltää lausuntojensa tv-uusinnat".
Nykypäivänä tällainen kanta tuntuu naurettavalta. Jo silloin ruotsalaiset ihmettelivät asiaa, mikä käy ilmi em. uutisen alapuolella olevasta toisesta uutisesta:
"Lehdistö ottaa vapauksia Suomessa".
Nykyään puhumme äänestämisen kyberturvallisuudesta ja pidämme lippuäänestyksiä virheettöminä. Vuonna 1985 ääniä ostanut mies tuomittiin kuitenkin ehdolliseen vankeuteen:
"Vaaleissa ääniä ostanut sai ehdollista vankeutta".
Turvallisuuteen ja vakoiluun liittyi toinenkin uutinen: Suomen Neuvostoliiton-lähetystöön vietyä kassakaappia oli sormeiltu matkan aikana. Asia paljastui, kun suomalainen lukkoseppä tuli katsomaan kaapissa olleita toimintahäiriöitä.
"Suomen NL:n lähetystön holvin ovea sormeiltiin".
Tämä on hauska uutinen: ensi kertaa Suomessa varkaat tallentuivat valvontakameraan:
"Video kuvasi liikemurron Helsingissä".
Varkaisiin kyllästynyt liikkeen omistaja oli laittanut tavallisen videokameran nauhoittamaan yöksi ja saikin nuorista varkaista puolen tunnin videon. Uutisen mukaan "videonauhaa ei tiettävästi ole kertaakaan käytetty Suomessa todisteena rikollista vastaan". Eikä sitä tarvittu tässäkään tapauksessa, koska muuta näyttöä oli riittävästi.

Dava mainosti telkkarissa tietokoneita, jotka piirrosfilmissä halasivat ja pussasivat käyttäjiään. Eivätkä koneet olleet edes pc-malleja, vaan ihan perinteistä keskuskonetekniikkaa ja päätteitä. ATK-yrityksillä oli rahaa ostaa vaikka Hesarin etusivu mainokselleen:
"Koko totuus tietokoneesta, joka tykkää ihmisestä".
Slogan kuulostaa ajanmukaiselta vielä tänäänkin. Toinen hauska tekniikkaviittaus löytyy uutisesta, jonka mukaan "Espoo pohtii kaapelitelevision roolia tiedottamisessaan":
Kaapelitelevisioverkon rakentaminen oli aloitettu Espoossa.
Toisella tavalla ajankohtaiselta kuulostaa tämä mainos:
"Rajat auki joka suuntaan"
Eipä Oy Rajahuolinta Ab osannut arvata, millaisia assosiaatioita heidän mainos aiheuttaisi 30 vuotta myöhemmin.

Niin, ne pakkaset. Talvella 1987 oli tosiaan niin kylmää, jopa talvisodan ennätys meni rikki.
"Kaikkien aikojen pakkasasteet Helsingissä - talvisodan ennätys vihdoin rikki".
Vielä yksi esimerkki alkuvuoden 1987 uutisista: "Länsimetron rakentaminen riippuu valtion osallistumisesat kustannuksiin".
"Metron vastustajat voitolla Espoossa".
Länsimetron vastustajat olivat voitolla, mutta runsas 30 vuotta myöhemmin se kuitenkin aukesi liikenteelle. Kiinnostavaa kuvassa on vaihtoehtoinen reittilinjaus, joka olisi vienyt metron Munkkiniemen kautta. Se oli Espoon kannattama vaihtoehto, mutta Helsingin kanta Lauttasaaren läpi kulkevasta linjasta voitti.

Vanhat lehdet ovat mainio ajankuva. Ne herättävät lähihistorian henkiin. Erityisen kiinnostavaa on seurata uutisen etenemistä peräkkäisten päivien lehdissä. Arjen dokumentoinnissa paperilehdillä on tärkeä tehtävä, jota mikään web-julkaisu ei korvaa. Paperin puuttuessa meistä tulee ennen pitkää historiattomia ja ymmärtämättömiä.

Vanhoista artikkeleista saattaa jonain päivänä olla hyötyä tekoälylle. Jos haluamme tietokoneen ymmärtävän ihmistä, mikä olisi parempi tapa kouluttaa se arkeen ja inhimillisyyteen kuin lukemalla vanhat lehdet? Eikä pelkästään uutiset, vaan mainokset, kolumnit ja lukijan palautteet.

Eläköön printtimedia. 

15 kommenttia:

SS kirjoitti...

Superälyn avulla olisi taas päässyt helpommalla.
https://www.wolframalpha.com/input/?i=helsinki++temperature++january+1985

Laiskuus olkoon ikuinen ilomme.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Vaikuttavaa - Wolfram Alpha kaivaa jostain Helsingin lämpötilatiedot 33 vuoden takaa, vaikka tietoja ei Suomesta hakien tuntunut löytyvän mistään.

Anonyymi kirjoitti...

"Vaikuttavaa - Wolfram Alpha kaivaa jostain"
pienen kokeilun perusteella näyttää siltä, että WA antaa lähimmän lentoaseman lämpötilahistoriaa.

Anonyymi kirjoitti...

Muistaako kukaan helmikuun 1985 koko kansan rokotuksia.Koko kansa piti rokottaman
poliota vastaan (rokote oli sokeripalassa).
Kampanja tehosi-uskokaa pois rokotevastaiset!!

Petteri Järvinen kirjoitti...

Sokeripalarokotteesta oli monia juttuja tammikuun 1985 lehdissä.

Anonyymi kirjoitti...

Nykyään tuollaisen sokerpalarokotteen estäisi osalta lapsista vanhempien sokerivastaisuus.

Anonyymi kirjoitti...

Paperi/näköislehdestä saa melko erilaisen kuvan uutisista kuin nykyisten lehtien verkkosivuilta. Painotukset paperilehdissä ovat luonnollisemmat, kun esim. Aamulehden verkkosivuilla korostuu klikki-journalismi. Tässä on menossa melko mielenkiintoinen ihmiskoe, kun moni ei enää tilaa paperilehteä, mutta lukee "klikki-uutisia" verkkosivuilta.

Anonyymi kirjoitti...

Jokunen vuosi sittenhän Ilmatieteen laitos ilmoitti tarjoavansa suuren määrän mittausdataansa vapaasti käytettäväksi. Eli nyt lusikka eikun näppäimistö kauniiseen käteen: https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data

Jari kirjoitti...

"Vanhoista artikkeleista saattaa jonain päivänä olla hyötyä tekoälylle."

En tiedä mistä tuo mielleyhtymä tuli, mutta se on mielenkiintoinen. Esim. Linux-maailmassa ohjelmiston jakelu toteutetaan paketinhallinnassa, jossa yhtä pakettia (erityisesti päivityspakettia) voi verrata sanomalehteen. Sanomalehti on samanlainen yhtenäinen kokonaisuus, jolla on nimi, päiväys ja päätoimittaja. Linux-maailmassa ohjelmien asentaminen on yhtä helppoa kuin lehden tilaaminen tai irtonumeron ostaminen. Näin siis tekoälyalgoritmit ja sen tietämys kolahtavat postilaatikkoon. Kaikkeen ei aina tarvita monimutkaisuutta.

Printtimedian ongelmia ovat sen fyysinen kuorma sekä huono mukautuvuus esim. kuunneltavaksi. Itse kannattaisin tilalle jotain internet-vapaata digitaalista jakelua, esim. CD-jakelua tai televisiovirtaan upotusta. Mutta nämä ovat nykypäivänä ihan out.

SS kirjoitti...

Yleensä ei kannata keksiä pyörää uudelleen. Perinteistä broadcast jakelua ei kannata laajentaa sanomalehtiin, koska Internet on keksitty. Internet, kaikista ongelmistaan huolimatta, on halvin tapa jakaa mitä tahansa mediaa.

Osmo kirjoitti...

1980-luvulla oli vain yksi Fouga Magister onnettomuus. Sen sijaan vuonna 1977 niitä oli viisi. Kummasti vuoden 1977 lopussa tilattiin Hawkit korvaamaan Fougoja.

Vuonna 1986 oli myös varsin kylmää, muistan, kun oltiin Tammi 86 harjoituksissa.

Sitten vielä vähän sivusta, noita kuvia katsoessa törmäsi siihen, että joskus kuvasta pääsi takaisin nuolella, joskus painamalla ruksia, ja nuoli heitti pois koko sivulta. Minusta nuoli saisi aina tuoda takaisin siihen, mistä tultiin.

Kyllä tuolloinkin jotkut valittivat, että sokeri on pahaksi hampaille.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Mahtoiko Tammi 86 -harjoitus olla jossain muualla kuin Etelä-Suomessa? Ainakin Helsingissä talvi oli ihan tavanomainen, tammikuun jälkipuolisko oli tavallista lämpimämpi.

Kuvien kohtelu tulee Googlen alustasta. Windowsin Chrome ei näytä nuolta taaksepäin, vain ruksin (itse painan usein Esc:tä). Mitä selainta/käyttöjärjestelmää käytät?

Sokeripalarokotteeseen liittyi muutamia tapauksia, joissa henkilö sairastui rokotteesta, ja se herätti keskustelua jälkikäteen.

Osmo kirjoitti...

Ne oli Hyvinkään, Riihimäen seuduilla. Aluksi lämpötila oli tosi kylmä, mutta sitten leudontui. Jos katsoo Wolfram Alaphasta, niin Helsingissä oli 18-21 astetta pakkasta 20 tammikuuta. 21. päivä sitten jo meni plussan puolelle. Harjoitukset alkoivat 18. tammikuuta. Muistan tosin, että pakkasta oli olisi ollut 5-6 päivää. Voi olla, ettei siellä leudontunut niin pian. Tosin voi olla, että menimme sinne pari päivää ennen varsinaisen harjoituksen alkua. Muistan jotain tuollaista. Siinä oli juuri sellainen viikon pakkasjakso:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=temperature+helsinki+january+1986

Joo elävä rokote saattaa muutamalla miljoonasta aiheuttaa halvausoireita. Sen käytöstä onkin nyt luovuttu, koska voi tulla ongelmia jos rokotuksesta luovutaan. Taudin kitkemisen takia.

Anonyymi kirjoitti...

Suuri sotaharjoitus oli tammikuussa 1987-ja kylmä oli,muttei sentään tuullut.Tästä
harjoituksesta on sotilaspassissa merkintä ken siellä sattui olemaan.
Upseeristo ei tunne sodankäynnissä pakkasrajaa.

AaJii kirjoitti...

"Milloin viimeksi Suomessa lentäjä on kuollut Hornet-onnettomuudessa?"

Hornet-onnettomuuksissa ei ole Suomessa kuollut ketään. Ilmavoimien viimeisin kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui 2013, kun kaksi HW:tä tömäsi yhteen. Toinen koneen ohjaaja kuoli.

Website Security Test