tiistai 19. syyskuuta 2017

Elokuvissa vuonna 2000

Osui käteen vanha Elokuva-aitta 4/1968. Lehti oli elokuviin erikoistunut aikakauslehti, joka ilmestyi vuosina 1932-1968. Numero oli siis lehden viimeisiä. Kantta komistaa aikansa elokuvatähti Eero Melasniemi:

Elokuva-aitta 4/1968
Syy kirjoittaa lehdestä on kannessa mainittu juttu "Elokuvissa vuonna 2000". Yleensä tulevaisuuden ennusteet menevät poskelleen, mutta tässä tapauksessa osumatarkkuus on kohtuullisen hyvä.

Aira Ruishalme on kirjoittanut aloitusjutun, jonka ingressi hehkuttaa tulevaisuuden televisiota seuraavasti: "Omassa olohuoneessa, keskipisteessä sinä itse, kuvat kulkevat ohitse, ylitse, alitse, istut laiskanlinnassasi, valitset kiekosta ruutia, räminää, rakkautta, filmejä, jotka on lainattu filmistöstä niin kuin kirja kirjastosta".

Elokuvissa vuonna 2000: kuva täyttää koko huoneen.
Teksti kuvaa vuoden 2000 keskustelua naapurien kesken. Toinen on ostanut uuden television: se sijoitetaan huoneen keskelle ja kuva heijastuu kaikille seinille. Toisella on vielä se vanhanmallinen, mutta senkin koko on 2 x 2,5 metriä.

"Tuli hankituksi, eihän sitä olisi kuitenkaan voinut ennen pitkää lykätä tuonnemmaksi kun kaikilla kohta on. Ja kyllä se on sentään niin toisenlainen, kohta ei enää tarvitse lähteä olohuoneestaan mihinkään vaihtelua hakemaan, kun tämä entrovisio tekee elämyksen niin täydelliseksi".

Entrovisio? Taulutelevisiot alkoivat yleistyä vuoden 2000 jälkeen, mutta niiden koot olivat aluksi pieniä. Vasta nyt yleiseksi kooksi on vakiintunut 55-65 tuumaa, mutta yhä vieläkin kuva näkyy vain yhdellä pinnalla kerrallaan. Matkaa jokaisen seinän näyttöön ("entrovisio") on vielä 10-15 vuotta.

Sen sijaan elokuvien jakelu siirtyi sähköiseksi lähes jutun kuvaamaan aikaan. Filmejä ei tarvitse hakea mistään eikä lainata filmistöstä, sillä ne tulevat laajakaistalta napin painalluksella, ja tarjonta on rajatonta.

Matti Kassila, Raimo Hallama ja Irja Riuttu.
Mutta miten kehityksen uskottiin vaikuttavan elokuviin taidemuotona? Sitä kommentoivat jutussa ohjaaja Matti Kassila, Ateneumin kuvataiteen osaston rehtori Raimo Hallama sekä tavallinen katsoja, rouva Irja Riutu (melkein kuin "Rouva Ruutu" Yleltä).

Kassilan mielestä uusi tekniikka keventää elokuvien tuotantotekniikkaa, jolloin tarjonta monipuolistuu. "Silloin monet sellaiset tavoitteet, jotka nykyisin on sivuutettava, voitaneen toteuttaa. Tarkoitan koko asteikkoa opetuselokuvista eksklusiivisimpiin tyylikokeiluihin".

Monipuolistumista tapahtuikin, mutta suuren rahan Hollywood-tuotannot hallitsevat silti markkinoita. Tekniikka on vain lisännyt niiden näyttävyyttä ja kustannuksia.

Hieman arvoituksellisempi kommentti on tämä: "Ilmeisesti elokuvataide tulisi yhä intensiivisemmin jatkamaan kehitystään tiettyjen suppeiden aiheiden avaamiseksi syvyyssuuntaan. Johdonmukaisesti tämän kanssa rinnakkain on nyt jo selvästi nähtävissä uusi alue, taiteellisin ambitioin ja ammattinäyttelijävoimin tehty asiaelokuva. Tällainen mahdollisuus avaa aivan uudenlaiset näkymät elokuvan tulevaisuudelle. En pitäisi mahdottomana sitäkään ajatusta, että nämä elokuvat rakennettaisiin siten, että niitä voitaisiin katsoa jaksoittain niinkuin luetaan kirjaa".

Kuvaako Kassila tässä House of Cardsin ja Game of Thronesin kaltaisia sarjoja? Viittaus asiaelokuvaan jää kylläkin hämäräksi.

Raimo Hallama on huolissaan elokuvateatterien tulevaisuudesta. "Televisioruudun suureneminen ja tallennusmenetelmien kehittyminen saattavat hyvinkin johtaa siihen, että elokuvatattereiden lukumäärä vielä nykyisestään vähenee. Suomessa oli muutama vuosi sitten 620 elokuvateatteria, tällä hetkellä niitä on 355. Vähentumisen syynä on ollut televisiovastaanottimien yleistyminen ja television esittämien pitkien elokuvien sekä sarjaelokuvien suuri määrä."

Nyt tiedämme, ettei edes 20 tv-kanavaa ja rajaton tarjonta ole tappanut Suomesta elokuvateattereita. Niiden merkitys on kuitenkin muuttunut eikä elokuvan katsominen enää ole ainoa syy mennä teatteriin. 

"Mammuttielokuvia, elokuvataiteen historian merkkiteoksia ja ehkäpä myös pornoelokuvia esittäviä teattereita tuskin yleistelevisio koskaan korvannee" -- tämä meni kyllä pahasti metsään! Ajatuskin lähteä katsomaan pornoa teatteriin lähinnä naurattaa.

Hallama on huolissaan rahoituksesta. "Meillä eräät piirit haluaisivat, että elokuvataiteen kaikki edistämistoimenpiteet rahoitettaisiin elokuvatettereiden pääsylipuista perittävillä veroluontoilla maksuilla niin kuin Ruotsissa ja Tanskassa tällä hetkellä tapahtuu. Entä miten käy, jos elokuvateattereiden katsojamäärä laskee edellä kaavaillun teknisen kehityksen vuoksi? Syntyy tietenkin täydellinen kaaos elokuvataiteen edistämistoimenpiteissä. Minusta tuntuu, että Ruotsi ja Tanska kulkevat ohuella jäällä". Poliittinen huoli oli turha -- elokuvia rahoitetaan Suomessa edelleen julkisilla varoilla. 

Rouva Riuttu ihastuu ajatuksesta, että "jotkin erikoiselokuvat, kuten huippuluokan thrillerit tai opetusfilmit voitaisiin katsoa omassa olohuoneessa keskittyneesti, ilman ympärillä rapisevia karamellipusseja ja kuiskutuksien sihinöitä. Jos varsinkin opetuselokuvan voisi vielä hidastaa mistä haluaa, se palvelisi verrattomasti tarkoitustaan... Ehkä tulevaisuudessa asunto-osakeyhtiöt alkavat rakentaa asukkaiden käyttöön talon yhteisiä elokuvahuoneita, niin kuin nykyään rakennetaan uima-altaita". 

Ei tullut yhteisiä katseluhuoneita, sillä kotiteatterit tulivat jokaiseen olohuoneeseen. Niissä painotetaan kovasti monikanavaista ääntä -- seikka, josta yksikään ennustaja ei maininnut sanallakaan. Nykyään äänentoisto on keskeinen osa elokuvan tehoa.

Silti aika hyvin ennustettu vuonna 1968. Jos sinun pitäisi ennustaa elokuvien katselutapoja 32 vuotta tästä eteenpäin eli vuonna 2049, osuisitko näinkään lähelle?

31 kommenttia:

Markus kirjoitti...

En tiedä oliko suomessa moisia, mutta ulkomailla kyllä oli nk. "bijou" elokuvateattereita. Olivat hyvin likaisia sellasia. Taitaa olla vielä 70-luvullakin ollut...

Eli kyllä pornoa on esitetty ihan siis kovaa pornoa elokuvateattereissa. Sielä amerikanmantereella varsinkin mutta myös euroopassa.

Jos kulttuurista puhutaan, tuolloin myöskin lapsipornoa ei ollut vielä kriminalisoitu.

Maailma todella oli hyvin erilainen mitä nykyisin.

Eikös ole hauskaa miten ajat on muuttuneet. Tuolloin kyllä tupakoitiinkin ihan joka puolella. Myös lapset tupakoi.

Nyt kun netistä asiaa vähän tutki niin City lehdessä on artikkeli vuodelta 2012. Hyh hyh...

https://www.city.fi/blogit/5/kino+erektiossa+pornoteatteri+design/120850

Jari kirjoitti...

Kassilan mielestä uusi tekniikka keventää elokuvien tuotantotekniikkaa, jolloin tarjonta monipuolistuu. "Silloin monet sellaiset tavoitteet, jotka nykyisin on sivuutettava, voitaneen toteuttaa. Tarkoitan koko asteikkoa opetuselokuvista eksklusiivisimpiin tyylikokeiluihin"

Tässä voi olla yksi syy, miksi ne 55-65 tuuman televisiot ja VR-lasit ovat yleistyneet vasta nyt. Niitä ei rajoita tekniikka, eikä oikeastaan edes tiedonsiirtokaista, vaan sisältö.

Ei ole onnistuttu tuottamaan 360-asteista, riittävän uskottavaa sisältöä. Vuonna 2000 tietokonegrafiikka oli niin rumaa, että se hädin tuskin toimi perinteisissä elokuvissa. Puhumattakaan reaaliaikaisista virtuaalimaailmoista. Mutta nyt aika alkaa olla kypsä. Tästä kertoo myös eSportin kasvava suosio.

Tulevaisuus on sittenkin The Matrixin kaltaisella, kaikkia aisteja simuloivalla koneella.

Markus kirjoitti...

Itse uskoisin tulevaisuudessa tulevan erilaisia silmille suoraan piirtävät ratkaisut. Seinät täyttävät taulut vievät kuitenkin neliöitä, jotka nykyaikana vähenee ennemmin kuin lisääntyy (hei ne hirveät 20 neliöiset studio"kodit"?).

Miksi tehdä valtava seinät täyttävä taulu, joka näyttää kuvaa kun voidaan tehdä laite, joka piirtää koko näkökentän kokoisen kuvan suoraan silmille. Tietysti tulevaisuudessa laite on tyyliin "google glass" eikä iso muovinen rohjo joka saa niskan jumiin. Microsoftilla on jo mielenkiintoista avausta lisääntyvän todellisuuden saralla ja samoin nyt mukaan kisaan on tullut apple. Samoin pelikonsolivalmistaja sony on esitellyt jo oman härpäkkeen. Helppokäyttöinen VR. Nooh kyllä pleikkariin saa vielä paljon tehoa ympätä lisää, että siitä tulee oikeasti käyttökelpoinen, mutta ehkä 10 vuoden päästä...

Paljon pitää vielä tekniikassa kehittyä mutta siihen asti sitten käytetään aina vain isompia telkkareita, kunnes huoneista tila loppuu kesken...

Niin tai näin. Kisa on tällä saralla kova ja ratkaisuja on nyt jo esitetty paljon. Näin ollen kilpailu on käynnissä, lopullinen läpimurto on vielä tekemättä. Mutta ainakin erittäin vaikutusvaltaiset mahtavat firmat tällä saralla keskenään kisailee. Todistaa, että kaikki näistä uskoo itse asiaan.

Jari kirjoitti...

Markus: Kehitys kulkee vakaasti kohti verkkokalvoille piirtävää laitetta. Mutta nykypäivän tietotekniikka ja tekoäly on vielä kaukana siitä, että sellaisesta laitteesta olisi hyötyä. Lisätyssä todellisuudessa tarvitaan paljon luotettavampaa hahmontunnistusta, eikä tietokonegrafiikka ei ole vieläkään fotorealistista. Lisäksi laitteen tulisi oppia käyttäjänsä tarpeet (vaikka aivokäyrästä) ennen kuin laitetta olisi mukava käyttää.

Mutta pikku hiljaa tähän ollaan menossa. Keskustelua siis tarvitaan.

hdmi kirjoitti...

"Jos kulttuurista puhutaan, tuolloin myöskin lapsipornoa ei ollut vielä kriminalisoitu."

No ihan varmasti oli - siis levitys. Hallussapidon kiellot yleistyivät maailmalla 80- ja 90-luvuilla.

1968 myös aikuisten porno oli kriminaalia. Tanskassakin se sallittiin vasta seuraavana vuonna.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Parhaillaan Ylellä esitettävä sarja Seksi-Suomen historia kertoo hyvin, miten toiselta Suomi näytti vielä 1960-70-luvuilla. Moni nykyään itsestään selvä asia on vapautunut vasta 1900-luvun lopussa.

Anonyymi kirjoitti...

Ei tulevaisuudessa mitään piirretä verkkokalvoille tai muutenkaan katsella. ”Leffat” ajetaan tulevaisuudessa suoraan aivoihin, AR, VR ja muut keksinnöt ovat vain välivaiheita kunnes teknologia on kehittynyt pyörittämään aivojamme.

deckfromacard kirjoitti...

Ensimmäinen versio "koko olohuoneen joka seinän näytöistä" tulee olemaan VR-lasit. Se, näyttävätkö ne sinulle olohuonettasi ollenkaan on sitten juttu erikseen, mutta rauta maksaa murto-osan olohuoneen seinien pinnoittamisesta ja katselukokemus on identtinen (paitsi jos aiot kävellä ympäri huonetta).

Anonyymi kirjoitti...

"Vuonna 2000 tietokonegrafiikka oli niin rumaa, että se hädin tuskin toimi perinteisissä elokuvissa."

Elokuvissa Terminator 2 (1991) ja Jurassic Park (1993) oli jo kelvollista CGI-grafiikkaa, mutta ei niitä tehtykään Windows-PC-koneilla. Silicon Graphicsin Irix-työasemat pystyivät jo hienoon liikkuvaan grafiikkaan. Ainoa este oli työn korkea hinta. Jurassic Parkissa oli kustannussyistä vain muutama minuutti aitoa CGI-grafiikkaa. Muistaakseni Järvinen joskus jonkin tietokonelehden kolumnissaan arvaili, että näistä RISC-arkkitehtuurilla rakennetuista järjestelmistä tulisi yleisiä, mutta toisin kävi. PC on ollut sitkeä ja muuntautumiskykyinen.

Hämmästyttäviin efekteihin ei aina tarvita tietokonetta. Vaikkapa Avaruusseikkailu 2001 on tästä hyvä esimerkki.

Anonyymi kirjoitti...

"Hämmästyttäviin efekteihin ei aina tarvita tietokonetta. Vaikkapa Avaruusseikkailu 2001 on tästä hyvä esimerkki."
Avaruusseikkailu 2001 on niin tylsä elokuva että se on huono esimerkki. Efektit ovat toki hyviä mutta itse elokuva on ainakin tunnin verran liian pitkä(veteinen).

Markus kirjoitti...

Terminator 2 -elokuvan grafiikat on niin hyviä, että kelpaisi tasoltaan tämän päivän elokuviinkin. Puhumattakaan juuri tuon terminatorin jälkeen tulleista. Niin se pikseli gozilla minkä koko vaihtui kohtauksesta toiseen, yhdessä oli kolmen kerroksen kokoinen ja toisessa kohtauksessa 15 kerroksen kokoinen...

Grafiikat Terminator 2 oli tosin niin kalliit, että tuotantoyhtiö Carolco meni konkurssiin.

Edes Jurassic Parkin grafiikkaosuudet eivät olleet noin hyviä (lähinnä ne juoksentelevat dinot yms). Jurassic Parkissa käytettiin tietokonegrafiikoiden sijaan paljon animatroniikkaa. Eli nukkeja ja robotiikkaa (esim tyrannosaurus on robotti). Muutamissa kohtauksissa kuitenkin on tietokonegrafiikkaa käytetty, kuten niityllä dinoja pakoon juoksevat ihmiset - kohtaus.

SGI:n työasemat oli siitä erikoisia, etteivät olleet JP:ssa vain tietokonegrafiikan teko koneina. Näitä käytettiin myös juonessa, leffan "valvomo" kohtauksissa. "Nedryn" takana lattialla on lilan värinen iris crimson, joka oli tuohon aikaan erittäin kallis tuplaprosessori kone. Jurassic Parkin "Unix system" oli ihan aito SGI:n IRIX. Jopa SGI Fusion (3D tiedosto-navigointi) on ihan oikeasti olemassa. SGI:n koneet olivat kyllä teknisesti valovuosia mitä tahansa PC-koneita edellä, mutta kalliin hintansa vuoksi ymmärrettävästi eivät koskaan olleet kovin yleisiä. Gigatavun keskusmuisti vuonna 1993 oli jotain sellaista, mitä tavan tallaajat eivät osannut kuvitellakaan. Ottaen huomioon, tavallisessa DOS/Win3.1/OS/2 koneessa olleen 2-4-8 megatavun muistin. Tuohon aikana tavan koneissa ollut moista kiintolevyäkään. Jollain stackerilla juuri ja juuri sai dos:in leivottua yli gigatavun levytilaa jo käyttökelvottoman vahvalla pakkauksella.

Jari kirjoitti...

Ei tulevaisuudessa mitään piirretä verkkokalvoille tai muutenkaan katsella. ”Leffat” ajetaan tulevaisuudessa suoraan aivoihin

Mitä osaa aivoista ajattelit stimuloida ja miten? Minusta "suoraan aivoihin ajaminen" on kemiallisten aineiden, lääkkeiden ja päihteiden tehtävä. Kuvallista viihdettä on sen sijaan mielekkäämpää ajaa aivojen inputtiin, eli verkkokalvoille.

Kyllä itse uskon, että päihteillä ja kuvaviihteellä on yhteisiä tekijöitä. Kaikkihan tietää, että videonpakkaus perustuu aivoille näkymättömän tiedon suodattamiseen. Toisin sanoen: Häviöllisen tiivistämisen tehtävä on saada aivot tuntemaan syöte aidolta ja viihdyttävältä. Vaikka syöte välitetään verkkokalvojen kautta, sen tarkoitus on osaltaan vaikuttaa myös aivojen hahmontunnistamisprosessiin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

SGI:n työasemat oli siitä erikoisia, etteivät olleet JP:ssa vain tietokonegrafiikan teko koneina. Näitä käytettiin myös juonessa, leffan "valvomo" kohtauksissa.

Valvomossa näkyvä valvontakameran "livekuva" on selvästi Macin QuickTime-katseluohjelman toistama videoleike.

Anonyymi kirjoitti...

"Toinen on ostanut uuden television: se sijoitetaan huoneen keskelle ja kuva heijastuu kaikille seinille"

Suoraan seinille heijastavaa TV:tä ei taida vielä saada, mutta tosi elokuvafani voi hankkia kolme videoprojektoria, jotka asentaa keskelle huonetta katon rajaan ja kytkee uuteen televisioonsa ja siinähän on Entrovisio! :)

Markus kirjoitti...

"Valvomossa näkyvä valvontakameran "livekuva" on selvästi Macin QuickTime-katseluohjelman toistama videoleike."

Kyllä. Siinä näkyy pöydällä kasa pizzalaatikko-macejakin. Mutta taasen siniset terminaalit mitä kalistellaan tupakka-hampaissa. Samoin 3D sgi_fusion. Sääkartta (earthwatch). Saaren kartta videotykillä ja ruuduissa on taasen SGI:n koneiden aikaansaannoksia ja IRIX-käyttikseen pohjautuvia. Yhdessä kuvassa näkyvä gr_osview näyttää jopa koneen speksit jos vain bluray-versiosta asioita katselee. Tosin ei sillä, näkyy se iris crimsonkin sielä "nedryn" takana lattialla.

http://www.starringthecomputer.com/snapshots/jurassic_park_sgi_crimson.jpg

https://www.geek.com/wp-content/uploads/2014/03/Screenshot-2014-03-03-12.25.30.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=zaRHU1XxMJQ

Nuo oli aikanaan aika hienoja järjestelmiä, vertailtuna mitä PC/mac maailmalla oli tarjota.

Markus kirjoitti...

On erikoista miten SGI on jäänyt oikeastaan täysin unohduksiin, vaikka sillä oli erittäin suuri rooli muinoin asioiden kehityttyä tähän mitä nyt on.

J kirjoitti...

Aika selkeetä miksi SGI:n taru loppui. Koneet olivat karmean kalliita ja niihin ei saanut halpoja lisälaitteita. Harvalla asiakkaalla oli niin paljon rahaa maksaa yhdestä tietokoneesta.

Täytyy muistaa, että prosessorien ja muutenkin tietokoneiden valmistus skaalautuu hyvin. Myös ohjelmistojen tekemisessä, kuten myös ohjelmistoissa, on suuret kiinteät kustannukset ja pienet muuttuvat. Lisäksi pitää myös ottaa verkostoefektin vaikutus eli mitä enemmän koneita on verkossa; sitä suurempi on hyöty. Hyöty ei kasva lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti. Tälläiset syyt tekevät SGI:n kaltaisen yrityksen touhuamisen pidemmän päälle mahdottomaksi. Sama kohtalo on ollut muillakin "pien" valmistajilla. Kuten POWERPC, Itanium, SPARC jne. Kaikki pienvalmistajat ovat kriisiytyneet mm. MIPS jne. Sama kohtalo odottaa myös pieniä näytönohjainten valmistajia mm. Matrox on aikalailla henkitoreissaan.

Tietokone ja ohjelmistopuolella täytyy kasvaa ja nopeasti muuten ei touhusta ei tule mitään mm. Solu, Ouya jne.

Jari kirjoitti...

Terminator 2 -elokuvassa tietokonegrafiikkaa käytettiin taitavasti. Puhumattakaan Pixarin 80-luvulla tekemistä lyhytanimaatioista. Enpä tiedä, mikä merkitys laitteistolla siihen on. Miksei PC + Linux/DOS olisi riittänyt?

Mitä reaaliaikagrafiikkaan tulee, niin Microsoftin DirextX johtaa kilpailua vuodesta toiseen. Grafiikan mainstream on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut liukuhihnoitetussa grafiikassa, kun GeForce 256 mullisti alan.

Myös animaatiotuotannossa tarvitaan reaaliaikagrafiikkaa, joten samassa kelkassa ovat. On tehokkaampaa tehdä animaatiot jollakin pelimoottorilla.

J kirjoitti...

Kannattaa muistaa, että SGI:n koneissa oli aikanaan kunnolliset matematiikkaprosessorit, joita pc puolella ei ollut. Samoin niiden prosessoriarkkitehtuurit olivat aikanaan erittäin edistyksellisiä. Kun pc:ssä oli 16 bittiset prosessorit niin SGI:ssä oli 32 ja 64 bittisiä.

J kirjoitti...

Lisäksi muistia oli paljon enemmän.

https://en.wikipedia.org/wiki/Silicon_Graphics

1980 luvun pc olivat leluja, ei niillä pystynyt tekemään mitään vaativaa.

Jari kirjoitti...

SGI:n aika oleellinen menestyksen tekijä taisi olla Geometry Engine -siru. Tuon Wikipedia-sivun mukaan IRIS 3000 -sarjalaisissa voitiin käyttää 12 tällästä sirua. "Maailman ensimmäinen laajalle levinnyt laitteistopohjainen grafikkakiihdytin."

The Discovery Channel teki jopa pienen dokumentin sirusta.
http://www.youtube.com/watch?v=cav4i7mY7Pw

Jari kirjoitti...

J: Olet oikeassa. 16-bittisellä laskennalla ei voi mitään tyylikästä 3D-grafiikkaa tehdä.

Markus kirjoitti...

Niin. Tässä nyt on seonnut vuosikymmenet. Siis SGI:lla oli 3D grafiikka jo aikaa ennen kuin PC-maailman ensimmäinenkään voodoo-kortti oli julkistettu. Ei PC-maailmassa ollu mitään tietoa 3D:sta vielä 90-luvun alussa, tällöin pc-maailmassa pällisteltiin juuri hädintuskin 256 väristä VGA-näyttöä. 16 värinenkin oli vielä yleinen. Ennemmin 90-luvun lopulla vasta PC-maailmaan tuli ensimmäiset 3D-kortit. 2000-luvun alussa alkoi värejäkin olla jo "True color" verran. Resoluutiot jämähti pitkäksi aikaa 1024*768. Mutta tämäkin vasta 2000-luvun puolella. 90-luvun puolella kesti aikansa päästä eroon 640*480 resoluutiosta edes 800*600 resoon. PC näytönohjainten muistit oli luokkaa 512 kilotavua, ehkä jopa megatavu joka pystyi jo 256 väriin 1024*768 resoluutiolla, ja yleensä käyttökelvottomalla kuvalla sen aikaiset monitorit huomioon ottaen (14" oli vielä yleinen).

Samaan aikaa kun PC-maailmassa käytettiin 2, 4 ja ehkä jopa 8 megatavun muisteja ihan vakiona. 8 oli jo paljon ja todella kallista 486 koneissa, SGI:n koneissa muistia saattoi olla 256 megatavua. Kun PC-koneissa päästiin 128 megatavuun, SGI:n koneissa oli päätähuimaava gigatavu.

SGI:n koneet 90-luvun alussa ei ollut mitään 10 kertaa pc ja mac-koneita parempia. Nämä olivat luokkaa supertietokoneita vrt perinteinen maailma.

Tuon vuoksi Jurassic Park piirtyi mieleen kun sitä vain ihmetteli, että mitkä koneet pyörittelee tuollaista, samaan aikaan kun itse tuijottaa VGA-ruutua ja Windows 3.1:ta, joka muuten pystynyt hädintuskin edes postimerkin kokoista videota pyörittämään ruudulla.

Käyttötarkoitus huomioon ottaen SGI:n koneet ei ollu kyllä kovinkaan kalliita. Varsinkaan kun ei oikein ollut edes vaihtoehtoja. Nämä olivat yksinkertaisesti tuon aikakauden "bang and olufsen". Todennäköisin syy jyräytymiseen ei ole hinta, vaan PC-maailman pikkuhiljainen muuttuminen saman arvoiseksi. Tarinan opetus oli, että tämä tapahtui tyyliin 15 vuotta myöhemmin.

Sen vuoksi SGI:lla OLI iso rooli vuosikymmen aikaisemmin tehdä sellaisia taikoja mitä tavallisilla koneilla ei vain pystytty tekemään. Eli esim juuri nuo terminator 2 efektit yms. Tämän vuoksi myös ihmettelen miksi moinen jäi unholaan tietokonehistoriikeista.

Tuossa mielenkiintoinen ja selkeä video esittelee yhtä aikalaista. Sisuskaluja myöden. Näytönohjain näyttää aika hulppealta.

https://www.youtube.com/watch?v=ZDxLa6P6exc&list=WL&index=13

Anonyymi kirjoitti...

"...syy jyräytymiseen ei ole hinta, vaan PC-maailman pikkuhiljainen muuttuminen saman arvoiseksi."

PC-rauta kehittyi: väylät nopeutuivat, tallennustila kasvoi ja muistituki parani. Jopa ammattilaistason näytönohjaimet tulivat kaikkien ulottuville kotikoneessa.

Täytyy muistaa, että Silicon Graphics oli alun perin nimensä mukaisesti perustettu myymään ja markkinoimaan 3D-näytönohjainta ja sen ympärille kehitettyä softaa.

Suurin vahinko tapahtui, kun GNU/Linux tuli, näki ja voitti. Silicon Graphicsin (SGI) koneet olivat perinteisesti palvelimia tai tehotyöasemia. Servereitä alettiin ajaa PC-raudalla ja Linuxilla. SGI:ltä putosi pohja. Linux oli parempi Unix kuin Irix tai ainakin ilmainen. SGI-palvelin oli luokkaa 58 000 dollaria, kun Linux-PC-serverin sai alle 10 000 dollarilla. Red Hat tappoi SGI:n.

http://www.computinghistory.org.uk/det/8312/Silicon-Graphics-SGI/

Markus kirjoitti...

Tuo on totta. Minä koko aika hainkin takaa, miksi SGI:sta ei puhuta tämän enempää. Ihan kuin koko firmaa ei olisi koskaan ollut olemassa, vaikka sillä selkeästi on ollut oma "vuosikymmenensä" puhdikkaana tehokkaana taianomaisena työasemana, joka teki asioita joita ei tuohon aikaan osannut tavallinen PC-mies käsittää. 80-luvun loppu ja koko 90-luku käytännöllisesti katsoen. Se aika kun PC-raudasta ja Appleista ei kummastakaan ollut yhtään mihinkään järeämpään. Molemmissa oli surkea rauta ja vielä surkeampi softa. Jos tuota IRIX:ia vertaa Windows 95:kin... Niin no IRIX itse asiassa pyöritti Windows 95 vähän kuin jonkin sortin nykyaikainen virtuaalikone.

On totta, että PC-koneet ja softapuoli loppujenlopuksi kiri välimatkan umpeen. Mutta se välimatka oli todella iso ja tietotekniikan kokonaisaikakauden huomioon ottaen myös todella pitkäaikainen.

Monet muut toimijat ovat olleet vuoden-kolme kestäviä hypetettyjä kuolevia tähtiä (esim vaikka bebox ja beOS, Sparc yms), mutta SGI ei ollut tällainen. Se oli ihan oikea pitkäaikaisesti käytetty työkalu eikä pelkkä konsepti.

Jari kirjoitti...

Lähinnä kiinnostaa nuo geometriset ominaisuudet.

Tämäkin SGI:n 4GE7MCM-siru laskee liukulukuja 128 MFLOPSilla kun saman kokoonpanon CPU:ssa oli tehoa vain 35 MFLOPsia. Kyseessä vuosina 1992-1997 myyty malli.
http://www.cpushack.com/2012/12/03/gpu-of-the-day-sgi-ge7-geometry-engine/

Samassa artikkelissa verrataan, että Geforce GTX 680 (vuodesta 2012) laskee 3.09 TFLOPSilla.

Vertailukohtia aikalaisiin on vaikeaa löytää, mutta yritän laittaa jotain viitteitä:

Playstation 1 laskee 100 MFLOPS ja PS2 laskee 6 GFLOPS. Pleikassa on polygonien laskemiseen geometrinen yksikkö. Silti luvut tuntuvat kovilta. PS1:n lasketateho MIPSeinä on 66.
http://pages.experts-exchange.com/processing-power-compared/

Intel Pentium P54C 166 MHz laskee double-liukulukuja maksimissaan 40 MFLOPsia.
http://home.iae.nl/users/mhx/flops.html

GeForce 256:lle ilmoitetaan 960 FLOPSIA (single), joka tuntuu hämmästyttävän pieneltä.
http://videocardz.net/nvidia-geforce-256-ddr/

Jari kirjoitti...

Vähän lisää FLOPS-lukemia:

Tässä vuoden 1994 esitteessä kerrotaan POWER Indico 2 mallista. Siinä on prosessorina R8000, ja sen laskentakyky on jo 300 MFLOPS. Kun näyttissiruja on 2, niin grafiikkaa lasketaan 256 MFLOPSIN voimin.

http://www.typewritten.org/Articles/SGI/indigo2-tm-gd_09-94.pdf

Onhan se tehokasta! Toisessa artikkelissa kerrotaan, että 486DX4/100 jää 6 MFLOPSIIN. 90MHz Pentium yltää "huimaan" 36 FLOPSIIN.

Tietysti muistin arkkitehtuuri, etenkin prosessorin välimuistin, vaikuttaa paljon.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei nuo erot niin suuria ole. Itse pelasin aikanaan 386:lla Indianapolis 500 -peliä. Siinä oli 3D-peli, joka pyöri jouhevasti. Toki matikkasuoritin oli koneeseen asennettuna.

Markus kirjoitti...

Hersyvän hauska yksityiskohta on, ettei edes Steve Jobsin ostama Pixar olisi saanut suosikkimenestystä Toy Storya tehtyä ilman SGI:n koneita. Eihän siihen maailman aikaan ollut muita koneita joilla olisi voinut moista tehdä.

Steve Jobs myös julkisesti kehui SGI:n koneita parhaiksi mitä löytyy. "Tietysti käytämme parasta mitä on". Tämä siis julkisessa haastattelussa.

Samaan aikaan Steve Jobsilla oli oma NExT. Tosin tämän tarkoitus oli varmasti jotain ihan muuta kuin tehdä tietokone. Niin tai näin, vaikka Pixar ei suoranaisesti liittynyt Applen tapahtumiin, voisi silti kuitenkin Applen kohtalo olla ollut erilainen, jos Pixaria ei olisi kuvioissa ollut, eikä SGI:ta...

Steve Jobs sai varmasti SGI:sta ja IRIX:sta jotain mallia miten tehdään Mäkkejä ja MAC OS X ... (joka myös on unix-pohjainen).

SGI ei tehnyt pelkkiä IRIX-koneita. Myöhemmin oli ihan Itanium ja Xeon Windows NT ja Red Hat linux koneita. Kyllä SGI:kin siis kehittyi aikojen saatossa ja dumppasi myös oman käyttiksensä. Mutta kun mennään aikaan jolloin SGI oli huipulla ja IRIX oli se ainoa käyttis - kilpailijana Windows 3.1, IMB OS2 tai Applen muinaiset Mac OS:t... Oli kyllä niin softallisesti kuin raudallisesti ylivoimaisia.

Markus kirjoitti...

Voisi melkein väittää, että IBM:n OS/2 oli ainoa näistä PC-puolen käyttöjärjestelmistä joilla oli edes mitään lukua verrattuna tuohon IRIX:n. Linux oli tuohon aikaan vasta ihan ensimmäisissä kuoseissaan, joten ei ollut vielä suora kilpailija.

DOS/Windows oli pelkkä vitsi (ja taitaa olla tänä päivänäkin). Mac Os oli tuohon aikaan vielä suurempi vitsi.

J kirjoitti...

Kyllähän Windows on vieläkin vitsi, jos aikoo jotain tosissaan tehdä. Niin moni ongelmaista käyttöjärjestelmää kuin Windows on; on varsin haasteellista tehdä.

Jari kirjoitti...

Mutta Pixar teki Toy Story -tasoisia animaatioita jo anivarhain. Andre ja Wallyn jo 1984, sekä Luxo jr. 1986, joka viimeistään on puhdasta Toy Storya.

Tekniikan lisäksi oleellinen asia on ollut rajapinnat ja kielet. SGI:llä oli jo 1980-luvun alussa IRIS GL-ohjelmisto, joka on edelleen voimissaan OpenGL-rajapintana. Pixarilla vastaavasti RenderMan, jonka täytyy olla paljon sukua SGI:n kielelle. Tyyli on niin lähellä sitä.

Geometrinen, teksturoimaton tyyli on niin kaunista ja ainutlaatuista. Voisin melkein väittää, että tämäkin Yle TV2:n logo vuodelta 1995 on tehty näillä 1980-luvulta polveutuvilla tekniikoilla.

https://www.youtube.com/watch?v=J5uplnnHmKM

Website Security Test