sunnuntai 6. marraskuuta 2016

50 states

Tänä syksynä saavutin tavoitteeni autoilla kaikissa Yhdysvaltojen 50 osavaltiossa. Olen jo lähettänyt hakemuksen leikkimielisen All fifty states clubin jäseneksi.

Se, että viimeiseksi osavaltioksi jäi Connecticut, joka on vajaan tunnin ajomatkan päässä JFK:n lentokentästä, oli puhdasta sattumaa. Käytyäni eri syistä noin kymmenessä osavaltiossa suunnittelin tarkoituksella muutaman autoloman kiertämään harvinaisempia paikkoja. Arkansas, Nebraska, Montana ja Pohjois-Dakota ovat alueita, joihin kukaan ei joudu vahingossa (ja harva edes tarkoituksella). Kesken kaiken herännyt idea kuvata osavaltioiden rajalla olevat tervetulokyltit mutkisti projektia, koska piti käydä muutamassa osavaltiossa uudelleen vain kyltin vuoksi.

Alun perin kiinnostukseni USAhan heräsi työmatkoilla. Näin, miten monipuolinen ja kiehtova maa USA on, jolloin syntyi halu nähdä loputkin -- ja nimenomaan autolla, sillä USA on kuin tehty autoilua varten. Autolla pääsee joka paikkaan, samoin majoittuminen ja ruokailu on suunniteltu autoilijoita varten. Bensa on edullista, mutta toisaalta etäisyydet ovat pitkiä. Esimerkiksi Teksasin osavaltio on pinta-alaltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Ja osavaltioita on tosiaan 50 kappaletta. Alaska ja Havaiji vaativat erilliset matkat (Tiesitkö muuten, että Alaskan pääkaupunki on osavaltioiden pääkaupungeista ainoa, johon ei voi ajaa autolla? En minäkään).

Suomalaiset tuntevat USAsta lähinnä New Yorkin ja Los Angelesin, ja luulevat sen jälkeen tietävänsä jotain Yhdysvalloista. Todellinen USA avautuu valtavana panoraamana näiden kaupunkien välissä, ja sen todellisuus on aika lailla erilainen kuin tv-sarjojen ja elokuvien välittämä kuva antaa ymmärtää.

Autoilemalla eri puolilla Yhdysvaltoja olen saanut pintapuolisen käsityksen maasta. Sen perusteella uskallan sanoa vain, että kaikki yleistykset ovat vaarallisia, koska maa on niin tavattoman laaja ja monimuotoinen. Eurooppalaisen vapaamielinen Kalifornia ja Itärannikko ovat kuin eri planeetalta maatalous- ja teollisuusvaltaisiin osavaltioihin verrattuna. Siksi suomalaisten ja etenkin median on ollut vaikea ymmärtää Trumpin suosiota, mikä kertoo enemmän mediasta kuin Trumpista.

Trump on vahvoilla New Hampshiressa.
Eniten olen nauttinut Utahin mahtavista kallioista, Montanan jylhistä maisemista ja Coloradon komeista vuorista. Nevadassa on eniten ei-mitään-alueita (yhdellä niistä salaperäinen Area 51). Floridassa lähes täydellinen sää hellii eläkeläisiä, mutta koko osavaltio on tylsä ja parasta Key Westissä on sinne johtava pitkä ajomatka mahtavine siltoineen. Arkansas on kuin Pohjois-Karjala, lähes pelkkää metsää. Osavaltion poikki kulkee yksi iso moottoritie ja pääkaupunki Little Rockin asukasluku on samaa luokkaa Suomen Turun kanssa (sinällään uskomatonta, että Clintonien pariskunta on ponnistanut Washingtoniin ja Yhdysvaltojen huipulle juuri Little Rockista!).

Monument Valley - monesta elokuvasta tuttu maisema Utahin ja Arizonan rajalla.
Kansasin, Teksasin ja Oklahoman kumpuileva preeria on loputonta. Kalifornian ja New Mexicon autiomaat, kaukana siintävät vuoret ja edessä avautuva loputon tie herättävät vapauden tunteen, joka on tuttu monista elokuvista, mutta jota ei voi sanoin kuvailla.

Näissä maisemissa autoilijan sielu lepää (Joshua Tree Natural Park, Kalifornia).
Alaska muistuttaa Suomea niin maisemiltaan kuin ihmisiltään. Selvästi valkoihoinen, manner-USA:ta kalliimpi, ja palvelukulttuuriltaan kehittymättömämpi. Havaiji on lähes täydellinen paikka, sillä länsimainen hygienia ja infrastruktuuri yhdistyvät siellä trooppiseen ilmastoon ja Tyynen valtameren aaltoihin. Kahdentoista tunnin aikaero (repikää siitä, kesäaikaan siirtymisestä valittavat!) on pisin mahdollinen, ja lento Los Angelesista saarelle kestää lähes kuusi tuntia, vaikka aikavyöhykkeitä ylittyy vain kaksi.

Seuraavassa vielä muutama sekalainen havainto.

USA on lähes tyhjä

Suurin osa USAsta on autiota, melkeinpä tyhjää. Autiomaata, metsää ja valtavia peltoja on silmänkantamattomiin. Monet pienet kylät ovat autioituneet asukkaiden muutettua kaupunkeihin. Jälkeensä he ovat jättäneet hylättyjä bensa-asemia, rapistuvia ruokapaikkoja ja ränsistyneitä taloja.

Hylätty taukopaikkarakennus Alabamassa.

Loputtomasti ei mitään Oklahoman ja Kansasin rajalla.
Pienissä kylissä ja kaupungeissa saattaa joku asuakin, mutta ketään ei tunnu olevan kotona. Kaikki näyttää tyhjältä. Melkoinen ero tv-sarjojen elämää kuhiseviin suurkaupunkeihin, siis!

Intiaanisodat

Eurooppalaisten mamujen tullessa alkoivat konfliktit paikallisen väestön kanssa. Tämä vaihe ei ole mitenkään kunniakas Yhdysvaltojen historian kannalta, olivathan monet mamuista seikkailijoita tai suoranaisia rikollisia, jotka olivat jättäneet kaiken taakseen lähtiessään aloittamaan uutta elämää rapakon toisella puolella.

Fighting terrorism since 1492 (Tuba City, Arizona).
Villin lännen valloitus (oik. haltuunotto alkuperäisiltä asukkailta) tapahtui oman käden oikeudella. Uudisasukkaiden aikoinaan kantamat raamattu ja kivääri vaikuttavat asenteisiin tänäkin päivänä.

Intiaanisotien traagisimmat tapahtumat sattuivat Oklahoman ja Coloradon alueilla, eivätkä ne olleet mitään taisteluita vaan raukkamaisia terrori-iskuja. Washitan verilöylyn (1868) paikalla on nyt muistomerkki, jonka kommenttiseinä kertoo, ettei kaikkea historiaa opeteta kouluissa vieläkään.

"I honestly never knew any of these acts and coming here just blew my mind".
Vielä järkyttävämpi oli vuoden 1864 Sand Creekin verilöyly Coloradossa, jossa ratsuväki tuhosi ystävällismielisen intiaanikylän, jonka asukkaista 2/3 oli naisia ja lapsia. Teurastuksen kuvaus puistattaa vielä tänäkin päivänä; intiaaneilta mm. leikattiin sukuelimet irti. Sotarikosta tutkittiin myöhemmin, mutta edes veritekoa johtanutta komentajaa (metodistipappi) ei koskaan rangaistu.

Aggressiivinen liikenne

Autojen suuri määrä ja vähäinen joukkoliikenne tuottavat valtavia liikenneruuhkia. Los Angelesin sadan kilometrin taajama-alue on yhtä jonotusta, liikennevaloissa seisomista ja iltaisin viiden kaistan leveydeltä seisovia ruuhkia. Työmatkaliikenne syö monta tuntia päivästä. Jep, avoautot ovat hienoja ja Tyynen valtameren rantatie houkutteleva, mutta näissä oloissa autosta on enemmän haittaa kuin iloa.

Jonojen vastapainoksi maanteillä ajetaan reippaasti ja aggressiivisesti. Kaistaa vaihdetaan viime tipassa ja monta kertaa peräkkäin, mikä johtaa helposti onnettomuuksiin. Myös isot rekat ajavat ronskisti eivätkä arkaile ohituksia ahtaissakaan paikoissa tai pienillä nopeuseroilla.

Yksi perustelu robottiautojen kehittämiselle on liikennekuolemien vähentäminen. Vaihtoehtona olisi opettaa amerikkalaiset ajamaan.

Bensan hinta vaihtelee suuresti osavaltiokohtaisista veroista johtuen. Tänä syksynä alimmat näkemäni hinnat olivat selvästi alle kaksi taalaa gallonalta (3,8 litraa), mikä vastaa noin 0,45 euroa litralta. Halpuus on kuitenkin näennäistä, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja kaikkialle on lähes pakko mennä autolla. Polkupyörä, kävely tai julkinen liikenne (metro) ovat vaihtoehtoja vain joissain kaupungeissa.

USA on täynnä sääntöjä

Suomalaiset kuvittelevat usein, että vapaa USA on vastakohta Suomen ylisääntelylle. Todellisuus on jotain muuta, sillä sääntöjä ja rajoituksia riittää. Lait vaihtelevat osavaltiokohtaisesti, mutta myös piirikuntien (county) välillä on eroja, etenkin alkoholin myynnissä. Esimerkiksi Arkansasissa valtava Wall-Mart-tavaratalo ei myynyt edes olutta, koska se oli piirikunnassa kielletty; naapurikylässä myynti oli taas sallittua.

Polttopuiden tuominen osavaltioon kielletty.
Mainen ja Connecticutin osavaltioihin ei saa tuoda polttopuita tuhohyönteisten vaaran vuoksi. Kumma kyllä naapuriosavaltioissa tätä rajoitusta ei ole. Virginia kieltää tutkanpaljastimien käytön. Sakot roskaamisesta voivat olla tuntuvia, Massachusetssissa 10 000 dollaria, Oregonissa 8000 ja Kaliforniassa 2000 dollaria.

Roskaaminen kielletty 10 000 dollarin sakon uhalla.
Sääntely ulottuu korttelitasolle. Paremmilla asuinalueilla määrätään hyvinkin tarkasti pitämään huolta piha-alueesta ja julkisivusta. Jos valtio ei valvo, niin naapuri valvoo.

New Mexicon kaupunkialueella ei saa pyhänä myydä edes olutta.
Sääntöjä ei välttämättä noudateta yhtä tarkasti kuin Suomessa. Ehkä se johtuu juuri siitä, että osavaltioiden välillä liikkuvat ihmiset ovat tottuneet lakien muuttumiseen ja ristiriitoihin, eivätkä ota kaikkia kirjaimellisesti.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta

"Matkustan ulkomaille oppiakseni tuntemaan kotimaata", sanoi joku ja oli oikeassa. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on viime aikoina arvosteltu pahoinvointiyhteiskunnaksi ja on kysytty, mitä sana edes tarkoittaa. USAssa liikkuessa meille tuttu termi avautuu uudella tavalla. Hyvinvointiyhteiskunta on sitä, ettei kenenkään tarvitse työntää ostoskärryjä suurkaupungin kadulla ruokaa etsien eikä nuoren äidin ei tarvitse kerjätä liikennevaloissa vauva sylissään rahaa autoilijoilta.

Yksityinen, läpikaupallinen terveydenhuolto on johtanut siihen, että joka kolmas tv-mainos liittyy lääkkeisiin tai sairaaloihin. Hymyilevät asiantuntijalääkärit lupaavat parasta hoitoa ja uusinta teknologiaa syöpäsi hoitoon – tietenkin vain, jos vakuutuksesi hyväksyy sen. Potilaat kehuvat saaneensa elämänilonsa ja liikkumiskykynsä takaisin. Lääkitystä mainostetaan jokaiseen vaivaan.

Ehkä hyvinvointiyhteiskuntaan voi laskea myös sivistyksen. USAssa riittää, että tuntee oman piirikunnan asiat, miksi vaivata päätään osavaltion saati jonkin merentakaisen vieraan valtion asioilla? Eurooppalainen voi kummeksua tällaista ajattelua, mutta kuinka moni meistä tuntee USAn asioita? Kuinka moni osaisi sijoittaa kartalle Wyomingin, Rhode Islandin tai edes New Hampshiren?

Kansan tietämättömyyttä on käytetty härskisti hyväksi tämän syksyn vaaleissa. Pari viikkoa sitten käydessäni televisiossa pyöri runsaasti tuleviin vaaleihin (muihinkin kuin presidenttiin) liittyviä mainoksia. Yksikään ei kehunut omaa ehdokasta, kaikissa keskityttiin kilpailevan ehdokkaan haukkumiseen ja tämän virheiden listaamiseen.

Armeijan vaikutus näkyy kaikkialla

Sotateollisuuden suuri merkitys ja armeijan vaikutusvalta näkyy kaikkialla. Varuskunnat ja asetehtaat ovat monissa kaupungeissa suurin työllistäjä, joten niillä on myös poliittista valtaa. Aseriisunta olisi kauhistus ja johtaisi laajaan työttömyyteen. Moottoriteitä ja siltoja on omistettu eri sotien veteraaneille. Palkka-armeija houkuttelee uusia työntekijöitä näyttävillä mainoksilla.

Merijalkaväen mainos.

Drone-valmistaja yhteisönsä palveluksessa.
Shreveportissa Louisianassa voi lähettää oman valokuvansa armeijan valomainokseen:

"Proud military" - sinun kuvasi tähän.
Erityisen vahva armeijan tuki on Alaskassa, jossa kyltti toivottaa sotilaat tervetulleiksi jo lentokentän terminaalissa.

"Terveuloa kotiin, sotilaat"
Eniten ihmettelen ilmavoimien tukikohtia, joita tuntuu olevan useita jokaisessa osavaltiossa. Odottaako maa miehitystä, vai miksi ilmavoimien pitää olla läsnä kaikkialla? Kuinka strategisesti tärkeitä ovat vaikka Floridan rantakaistaleella sijaitseva Patrick AFB tai New Mexicon ja Teksasin rajalla sijaitseva Cannon AFB?

Kaiken kaikkiaan USA on valtavan iso maa, jota on helppo suositella autolla liikkuvalle matkaajalle – kunhan jaksaa istua autossa ja muistaa välttää suurkaupunkeja. Ystävälliset ihmiset kruunaavat upeiden maisemien ja lukemattomien luonnonpuistojen tuottamat elämykset.

Väitetään, että henkilökunta on ystävällistä vain juomarahojen vuoksi. Se ei pidä paikkaansa. Välittömyys on sisäsyntyistä. Se voi olla pinnallista -- mutta hei, pinnallinenkin ystävällisyys on parempaa kuin suomalainen syvällinen jurous.

Lisää matkavalokuvia Kuvat.fi-galleriassa.

20 kommenttia:

Tapz kirjoitti...

Olen itsekin huomannut, että Yhdysvalloissa ihmiset eivät ota sääntöjä kovin vakavasti. Johtuu varmaan juuri siitä, että sääntöjä on joka paikassa niin paljon. Ilmeisesti sakot esim. roskaamisesta on suuria, jotta ihmiset ottaisivat asian vakavasti. Asian huomaa myös ulkomailla, jossa jenkkituristit viisveisaavat erilaisista kielloista.

Anonyymi kirjoitti...

"jossa ratsuväki tuhosi ystävällismielisen intiaanikylän, jonka asukkaista 2/3 oli naisia ja lapsia" Onkohan USAlaisilla tämä veressä? Kuulostaa ihan My Lai -verilöyylytä reilu 100v tuon jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Lait kannattaisi ottaa vakavasti, koska rangaistukset ovat ankaria. Esim. entinen edustajainhuoneen puhemies on vankilassa strukturoinnista, eli rahojen nostamisesta omalta tililtä (suurissa määrissä, mutta pienissä erissä). Lakeja on niin paljon että niitä on tavallisen kansalaisenkin vaikea olla rikkomatta.

Trumpin suosio johtuu varmaankin köyhien ihmisten protestista. Mutta Trump on mielestäni vaarallisen tasapainoton ihminen presidentiksi. Saa nähdä miten käy.

Anonyymi kirjoitti...

Kuinka moni muistaa, että Alaska ja Suomi ovat olleet osa samaa valtiota?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hyvä pointti - ajatella, että joskus Suomesta on voinut matkustaa Alaskaan joutumatta ulkomaille!

Anna-Liisa kirjoitti...

Olipa kiva matkakertomus! Ja kivat kuvat, erityisesti kylttigalleria on hauska. Kiitos blogi-isännälle.

Anna-Liisa kirjoitti...

(Ihmislajiin kuuluvaisuutta todistaessa katukylttitunnistustehtävässä on ilmiselvien kylttien lisäksi yhdessä kuvassa liikennemerkki. Eikö se katukyltti? Merkitsin sen kyltiksi ja sain toisenkin tunnistustehtävän.)

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tunnistustehtävät tulevat Googlelta eivätkä näy kirjautumisen vuoksi minulle lainkaan, joten niihin en osaa ottaa kantaa.

jeejee kirjoitti...

Ilmavoimien tukokohtien sirotteluun ympäri maata on periaattessa kaksi syytä: Kepuilu ja kansalliskaarti.

Poliitikot haluavat tietenkin pitää kiinni äänestysalueensa hyvistä työnantajista, ilmavoimien tukikohta työllistää suoraan ja välillisesti valtavan määrän väkeä. Tukikohdan sulkeminen virkakauden aikana olisi takuuvarma kuolinisku kenen tahansa poliitikon uralle.

Ilmavoimissa kansalliskaartin toiminta on aktiivista, siellä on paljon liikennelentäjiä jotka palvelevat viikoista - kuukauteen parin vuoden välein. Samoin kenttähenkilöstöä kutsutaan riviin ihan säännöllisesti. Kai se on kätevää ylläpitää sotilaslentokenttiä ympäri maata kun kerran ammattihenkilöstökin on siroteltu ympäriinsä.

Ari kirjoitti...

Wow, aikamoinen saavutus! Mielenkiintoisia havaintoja ja kiinnostavaa juttua, kiitokset.

Anonyymi kirjoitti...

Amerikan puolustusjärjestelmää - kuten muidenkaan isojen maiden puolustusjärjestelmiä - ei ole suunniteltu vain ulkoisen uhan varalle. Ennen kaikkea ne on suunniteltu sisäisten uhkien varalle. Armeijoiden ensisijainen tehtävä kaikkialla maailmassa on ylläpitää maan sisäistä järjestystä ja estää jo olemassaolollaan esimerkiksi vallankaappausten uhkaa. Jos on tiedossa, että armeija on lojaali nykyiselle päättäjäkunnalle, ei vallankaappauksia edes yritetä tehdä kuin vaalien kautta. Jos tilanne on toinen, kuten joissain maissa on käynyt, ja armeija vaihtaa puolta, sisäinen vallanpitäjä saattaa vaihtua aika helpostikin. Nykyisenä digiaikanakin valtiovaltaa on hankala pitää hallussaan, jos armeija tukeekin jotain muuta vallanpitäjää. Poliisijärjestelmien laajentumisen myötä poliisi huolehtii nykyään joiltain osin samasta tehtävästä kuin mikä armeijoiden tehtävä on ollut vuosisatojen ja vuosituhansienkin ajan, mutta vain joiltain osin. Vasta armeijoiden toissijainen tehtävä on varautuminen rajojen ulkopuolelta tuleviin uhkiin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ymmärrän kansalliskaartin monet varikot tätä taustaa vasten, mutta ilmavoimien tukikohdat pommittajineen menevät yli. Eivät ne edes sovellu lähialueilla käytettäviksi. Kyse täytyy olla aluepolitiikasta ja armeijan PR-toiminnasta.

Lipputalkoot kirjoitti...

Amerikassa on moni suomalainenkin pitänyt lakeja vitsinä ja joutunut pahoihin ongelmiin viranomaisten kanssa. Siellä tulee helposti linnatuomio suomalaiselle. Muistetaan myös että virkamiehen vastustaminen ja loukkaaminenkin ovat jo rikoksia.

Hannu kirjoitti...

>Tiesitkö muuten, että Alaskan pääkaupunki on
>osavaltioiden pääkaupungeista ainoa,
>johon ei voi ajaa autolla? En minäkään.

Lisäys: myöskään Hawaijin pääkaupunkiin Honoluluun ei voi ajaa autolla.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jep, mutta useimmat tietävät Havaijin olevan saari - harva tietää, että myös Alaskan pääkaupunki on saaressa, ja vieläpä niin kaukana, ettei sinne ole edes siltoja.

Maantieteilijä kirjoitti...

Korjaan vielä muutaman epätarkkuuden ettei lukjoille jää väärää kuvaa asiasta.

Alaskan pääkaupunki Juneau ei ole saaressa vaan tukevasti Pohjois-Amerikan mantereella. Lähin tie on joko Hainesissa tai Skagwayssä, n. 70-80 km linnuntietä. Tien puuttuminen johtuu todennäköisesti siitä että kaupunki on rannikolla isojen vuorten ympäröimänä. Tien rakentaminen olisi todennäköisesti liian kallista hyötyihin nähden. Juneauhun pääsee autolla, tosin välillä täytyy laittaa auto lauttaan (laivaan).

Anonyymi kirjoitti...

Voisin itse kuvitella, että ilmavoimien tukikohtien hajasijoituksessa on kyse myös strategiasta. Sataa tukikohtaa siellä täällä on vaikeampaa tuhota kuin paria kolmea jättitukikohtaa.

Tietenkin asia on vähän niinkin, että ilmavoimien on helpompi harjoitella harvaan asutulla alueella ja toisaalta on myös varmaan aika lailla sama, missä jotkin strategiset pommikoneet USAn alueella sijaitsevat. Niillähän voi joka tapauksessa lentää toiselle puolelle maapalloa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Alaskan pääkaupunki Juneau ei ole saaressa vaan tukevasti Pohjois-Amerikan mantereella.

Olet tietenkin oikeassa, Juneaun edustalla on tosin Douglas-saari (West Juneau) mutta asutus on pääasiassa mantereen puoleisella kaistaleella. Juuri tämä tekee asian vielä erikoisemmaksi. Ja valtatie 7 on vain suora pätkä, joka alkaa tyhjästä ja loppuu tyhjään. Kiinnostavan erikoinen paikka! Isot risteilyalukset pysähtyvät kaupungissa.

Maantieteilijä kirjoitti...

Alaska on mielenkiintoinen osavaltio. Asukkaita yhteensä vain n. 700.000. Juneau on Alaskan kolmanneksi suurin kaupunki! asukkaita 30.000. Alaskan 10 suurinta kaupunkia asukaslukuineen ovat:

Anchorage 291826
Fairbanks 31535
Juneau 31275
Sitka 8881
Ketchikan 8050
Wasilla 7831
Kenai 7100
Kodiak 6130
Bethel 6080
Palmer 5937

Petteri Järvinen kirjoitti...

Alaskassa on erikoista sekin, ettei osavaltiossa ole kuin yksi iso tie, joka vie Anchoragesta pohjoiseen (Fairbanksiin ja edelleen kapeana Prudhoe Bayhin) ja etelässä Homer-nimiseen kylään (johon itsekin ajoin). Fairbanksista tie jatkuu Kanadaan ja edelleen USA:han asti. Matkaa ajamalla Anchoragesta Seattleen tulisi 2263 mailia - siinäpä oikein seikkailureitti!

Website Security Test