keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Liikennekaaresta tulee pitkä, mutta tavoite on hieno

Eilen julkistettu esitys liikennekaareksi on Suomen kannalta hieno asia. Vastaavaa ei taida olla ainakaan käytössä vielä missään muualla. Jos pystymme tekemään ajatuksesta totta laajassa ja harvaanasutussa maassa, siitä versoaa vientituotteita muillekin. Kansallisesta ylpeydenaiheesta puhumattakaan.

Mikä siis on liikennekaari? Lakien kokonaisuudistus, joka avaisi joukkoliikenteen kaikille toimijoille. Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä niin paljon, että siitä tulee todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Monen on vaikea uskoa, että tätä ehdottaa nykyinen hallitus, jossa ei ole vihreää puoluetta.

Lainsäädäntö velvoittaa matkapalvelujen tarjoajat avaamaan tiedot reiteistä, aikatauluista ja hinnoista kaikille toimijoille. Tavoitteena on synnyttää palvelutarjoajia, jotka myyvät asiakkaille liikkumisen kokonaispaketteja: hintaan x euroa kuukaudessa voit liikkua rajattomasti Suomen sisällä niin, että asiointi ja maksaminen hoituu yhdellä älypuhelimen appsilla. Junat ja bussit ovat ainakin mukana, toivottavasti myös lentoyhtiöt ja taksit.

Miten kaikki palaset järjestetään, on vielä avoin kysymys. Byroslavia tai sääntely ei ainakaan nouse esteeksi, pikemminkin valtio pakottaa kilpailuun ja uuden kehittämiseen. Vastaava menettely toimi hyvin 1990-luvulla, kun telemarkkinat vapautettiin. Muut maat seurasivat myöhemmin Suomen esimerkkiä.

Kaaren toisessa päässä on kultaa, mutta kaaresta tulee pitkä. Todella pitkä.

Liityntäpysäköinti vaatii yhden euron kolikon ja matkakortin.
Nykytilannetta kuvaa Espoon Leppävaaran liityntäpysäköinti. Auton voi jättää aamulla ostoskeskuksen parkkihalliin, joka täyttyy nopeasti. Tila jatkuu ulkoalueelle, mutta sekin täyttyy nopeasti. Ostarin sisällä voi pysäköidä viisi tuntia ilmaiseksi -- ainakin vielä. Kilpaileva keskus lyhensi oman maksuttoman aikansa tuntiin (kahteen, jos luovuttaa asiakastietonsa).

Liityntäpysäköinnin kustannus on yksi euro päivässä. Se pitää maksaa kolikoilla automaattiin, joka ei anna vaihtorahaa (jos taskussa ei ole kuin 2 euroa, oma häpeä). Maksua varten pitää samalla ostaa lippu junaan NFC-matkakortilla.

Luulisi, että lipunoston yhteydessä voisi veloittaa myös euron pysäköinnistä, mutta se ei onnistu. Ilmeisesti kolikko menee kauppakeskukselle ja NFC-veloitus HSL:lle. Molemmilla on oma siilonsa, eikä kukaan ajattele kansalaisten tai joukkoliikenteen mukavuutta.

Toivottavasti liikennekaari kaataa tällaiset siilot ja lähestyy asiaa matkustajan, ei erillisten palvelujen näkökulmasta.

9 kommenttia:

Toinen anonyymi kirjoitti...

Tämä tuli välittömästi mieleen tänään kun luin tulevasta liikennekaaresta ja erityisesti sen yhdestä kohdasta:
"Liikennekaaren keskeisin uudistus on, että se pakottaa liikenteen järjestäjiä avaamaan esimerkiksi aikatauluja, reittejä ja hintoja koskevat tietonsa kaikkien käyttöön. Tämän pitäisi mahdollistaa sen, että yhdellä älypuhelimella hankitulla lipulla, voisi matkustaa esimerkiksi Ivalosta Helsinkiin riippumatta siitä, mitä liikennevälineitä matkaan tarvitsee.

”Uudistuksen jälkeen kuluttajan ei tarvitsisi enää miettiä, ostaako matkalipun esimerkiksi VR:ltä tai Matkahuollolta”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön (LVM:n) osastopäällikkö Laura Vilkkonen."
Britit ovat kaukonäköisiä.

Hannu kirjoitti...

Touche!

Ja Liikennevirasto on jo toteuttanut matka.fi-palvelun, joka tosin ei ilmeisesti ole läheskään yhtä käytetty tai tunnettu kuin pääkaupunkiseudun Reittiopas. Ja kumpi on oleellisempaa matkalipun ostaminen vai reitti ja aikataulu?

MikkoR kirjoitti...

"Lainsäädäntö velvoittaa matkapalvelujen tarjoajat avaamaan tiedot reiteistä, aikatauluista ja hinnoista kaikille toimijoille."

Miten ihmeessä tästä seuraa että:

"Tavoitteena on synnyttää palvelutarjoajia, jotka myyvät asiakkaille liikkumisen kokonaispaketteja: hintaan x euroa kuukaudessa voit liikkua rajattomasti Suomen sisällä niin, että asiointi ja maksaminen hoituu yhdellä älypuhelimen appsilla."

Teleuudistukseen tämä vertautuu kovin huonosti. Itselleni tämä itse asiassa muistuttaa enemmän digi-tv -sotkua, jolloin Nokian digi-tv unelmia piti lähteä tukemaan yhteiskunnan käsittämättömillä panostuksilla. Nokia ehti lopettaa koko digi-tv bisneksensä ennen kuin Suomen digi-tv lähti käynttin.

Nyt lähdetään viemään läpi jotain lakiuudistuksia, jotta saataisin jotkin MaaS -palveluja myyvät yritykset lentoon. Itse veikkaan että firmat ovat konkassa ennen kuin liikennekaaren lait tulevat voimaan.

On asioita jotka soveltuvat myytäväksi kiinteällä hinnalla ja sitten on asioita jotka soveltuvat siihen huonosti. Kiinteään hintaan kannattaa myydä jos kiinteät kustannukset on suuret ja muuttuvat pienet. Liikkumispalvelut silloin kun ne koostuvat kovin erihintaisista ja erityyppisistä liikennevälineistä on todella huono kiinteään hintaan myytävä. Lopputuloksen tulee vaikeselkoinen viidakko siitä paljonko paketteihin kuuluu mitäkin palvelua, koska muuten kaikki ajaisivat taksilla kaikki matkat.

Lisäksi henkilömatkaa ei oikestaan voi myydä edes kalpeana palveluna. Matkalla on useita funktioita, yksi haluaa käyttää läppäriä, toinen juoda kahvit, kolmas kulkea koiran kanssa. Paketteja voi kuljettaa MaaS -hengessä, ihmisiä ei voi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Toki tässä on useita haas... ei kun siis epävarmuustekijöitä. Matkakulut ovat eri puolilla Suomea hyvin erilaiset, koska etäisyydetkin ovat. Olisiko palvelu henkilö- vai perhekohtainen? Perheen käytössä oma auto tulee yllättävän edulliseksi, koska sillä kulkee kaikki kerralla.

Yksi iso kysymys on kk-maksun hinta. Mobiilidatan tai Spotifyn maksu vielä menee, koska se näyttää pieneltä, mutta kuinka moni olisi valmis ostamaan liikkumispaketin vaikkapa 1000 euron kk-hinnalla? Siitä huolimatta, että nykyisellään kustannus voi olla 1500 euroa, mutta kun se koostuu monista pienistä puroista, ihminen ei hahmota kokonaisuutta.

Kk-maksut sisällään ovat tulevaisuutta. Netflix, Spotify tai mobiilidata ovat kiinteähintaisia, vaikka joku käyttää niitä 24/7 ja joku vain murto-osan. Mutta suuri kysymys on, toimiiko sama periaate liikkumisessa. Sähköiset palvelut skaalautuvat helposti, joten käytön todellinen määrä ei ole niin iso kysymys kuin todellisissa palveluissa, joissa on rajallisesti resursseja. Jos vaikka lääkärikeskus alkaisi myydä lääkäriaikoja kiinteällä kk-hinnalla, joku saattaisi istua siellä joka päivä valittamassa turhiakin vaivoja, ja se olisi pois muilta käyttäjiltä.

Joka tapauksessa MaaS-ajatus ja matkaketjut ovat tervetulleita herättäjiä. Nykyinen, postauksessa kuvaamani tilanne, on aivan päätön. Parantamisen varaa on runsaasti, vaikka puhtaaseen MaaS:ään ei vielä vähään aikaan päästäisikään.

Tapz kirjoitti...

Itse näen liikennekaaren suurimpana hyötynä sen, että markkinat avautuvat kaikille toimijoille. Uudet yritykset ovat usein paljon ketterämpiä ja innovatiivisempia, kuin vanhat jättiläiset. OnniBus on tästä hyvä esimerkki. Kenties taksien suhteen viimein päästään samaan tilanteeseen, joka jo vallitsee jenkeissä eli kyydit onnistuvat edullisesti ja näppärästi Uberilla tai Lyftillä. Odottelen myös junaliikenteeseen yhtiötä, jolla sähköiset liput oikeasti toimivat mobiiliappissa, toisin kuin VR:llä. Jos oikeasti halutaan, että julkinen liikenne päihittää yksityisautoilun, niin Helsingin ja Tampereen väliselle radalle täytyy saada lisää raiteita.

Anonyymi kirjoitti...

OnniBus on tosiaan hyvä esimerkki. Helsingistä Turkuun tai Turusta Poriin pääsee nykyään todella halvalla, mutta kääntöpuolella vaikkapa Tammisaaresta Saloon ei Onnibussi kuljeta nyt eikä koskaan.

Anonyymi kirjoitti...


Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka rahat jaetaan toimitsijoille. Tiedä sitten toimiiko tämä appsila vai kortilla.

petrip kirjoitti...

kiinteä hinnoittelu johtaa ainaresurssien ylikäyttöön. Eli ei tule kiinteähintaisia liikkumispalveluja. Vaikka USA:n terveysmarkkinat on hyvä esimerkki.

Anonyymi kirjoitti...


Onhan tälläkin hetkellä kiinteähintaisia liikkumispalveluja, kk-kortteja sekä matkakortteja. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka esim taksi yhdistettäisiin