maanantai 21. joulukuuta 2015

Suomalainen teräväpiirto otti askeleen taaksepäin, onneksi vain pienen

Viime viikolla hämmästytti uutinen, jonka mukaan Ylen HD-lähetykset Digitan antenniverkossa loppuvat. Ylen oma tiedote asiasta on liioitellun neutraali, aina otsikkoa myöten.

Antennikatsojat jäävät ilman Ylen HD-kanavia, elleivät he asu DNA:n VHF-verkon peittoalueella ja omista VHF-antennia (jonka monet purkivat tarpeettomana digisiirtymän tapahtuessa kymmenkunta vuotta sitten). Jos olet antenniverkossa (kuten lähes puolet kotitalouksista) ja kanavapaikoilla 21-27 näkyy nyt Ylen HD-ohjelmia, ne jatkavat näkymistä vuodenvaihteen jälkeenkin.

Muutoin olet pulassa -- tai ainakin antenniliikkeen avun tarpeessa. Tuskin kukaan pystyy katsomaan perustarkkuuden (suttupiirto) lähetyksiä nykyisiltä 55-65 tuuman televisioilta. Se yksinkertaisesti sattuu silmiin. Digitan jakelemien Ylen HD-kanavien numerot alkavat 31:stä eteenpäin.

Lähetystavan voi tarkistaa myös kanavan teknisistä tiedoista:

DNA:n VHF-verkossa kanavaväli on 7 MHz.
VHF-alueella kanavanipun koko on 7 MHz, kun se UHF-alueella on 8 MHz. Tilaa on vähemmän, mutta DVB-T2-lähetystekniika koodaa bitit tehokkaammin, joten kanavanippuun mahtuu useita HD-kanavia.

Myös Digitan jakeluverkko käytti HD-ohjelmissa DVB-T2-tekniikkaa, mutta noin 300 000 euron rahariita Ylen kanssa torppasi jakelusopimuksen ensi vuodelta.

Digitan jakelun loppuminen on takaisku suomalaiselle HD-tekniikalle. Tavoite on edelleen, että vuodesta 2017 lähtien kaikki kanavat olisivat HD-tasoa ja vain peruskanavia (Ylen kanavat, MTV, Nelonen, Fox) lähetettäisiin perustarkkuudella vuoteen 2026 asti.

Ero kuvanlaadussa on merkittävä. Ymmärtääkseni Ylen uutisia ei vieläkään tuoteta aidolla teräväpiirrolla vaan kuva skaalataan ylöspäin, mutta silti kuvanlaadussa on suuri ero. Toissailtaiset uutiset SD-suttupiirtona:

Uutiset perustarkkuudella.
Sama teräväpiirtona:

Uutiset lähes teräväpiirtona.
Ei ole vaikea valita, kumpaa haluaisi katsoa 55-65 tuuman televisiosta!

Kirjoittelusta syntyy vaikutelma, että teräväpiirto olisi jotain tekniikan huippua. Pötypuhetta, perustarkkuuden tuotantolaitteita ei ole valmistettu enää vuosiin ja HD on normi kaikissa sivistysmaissa. Tekniikan huippua edustaa nyt UHD, joka on neljä kertaa HD:tä tarkempi. Sitä tuskin koskaan saadaan antennikatsojien ulottuville, vaikka valtaosa nyt myytävistä televisioista on UHD-malleja.

Miten HD jaetaan koko Suomen antennikatsojille ja kuka jakelun maksaa on vielä avoin kysymys. Ilman Digitaa osa Suomesta jää antenni-HD:n ulkopuolelle ehkä lopullisesti. Näiden katsojien ainoa toivo on joko kaapeli-tv:ssä (vain kaupunkialueilla) sekä nopeissa laajakaistayhteyksissä, joiden kautta parempilaatuista kuvaa saa jo nyt. Nettijakelu sopii valokuituverkossa oleville tietokoneille, mutta on ongelmallinen television tai 4G-datan kanssa.

Nettikeskustelussa on syyllistetty Digitaa rahastuksesta ja pidetty Ylen jakeluverkon myyntiä pahana virheenä. Asia ei ole näin yksinkertainen. Kustannukset olivat hyvin tiedossa ja digitalisointi säästi niitä merkittävästi. Määräävän markkina-aseman vuoksi Digita ei voi nostaa hintoja pilviin.

Sitä paitsi Digita saa taas uuden kilpailijan. Vuoden 2017 alusta norjalaisen Telenorin omistama Norkring As alkaa kilpailla Digitan kanssa jakelusta. Se rakentaa oman jakeluverkkonsa Digitan UHF-mastojen ja maa-asemien varaan. Ehkä Ylen HD-jakelusta nyt putoavat katsojat saavat teräväpiirtonsa takaisin vuoden päästä?

Täytyy toivoa parasta. Suomen 15 vuoden takainen päätös ryhtyä televisiotoiminnan digitalisoinnin edelläkävijäksi on tullut maksamaan kansalaisille jo aivan tarpeeksi niin rahan kuin teknisten ongelmien (muistatko vielä pätkivät tekstitykset) vuoksi. Teräväpiirto on ensimmäinen riittävä syy digitalisoinnin toteuttamiseen. Ilman sitä televisiolla ei ole tulevaisuutta.

Lisätty 22.12.2015 sd/hd-kuvavertailu sunnuntain uutisista.

33 kommenttia:

Markus kirjoitti...

Kyllä suomi on tipahtanut muun maailman kelkasta jo aikoja sitten. Selkeästi kaikessa haisee vain rahastus ja asiaa ei sitten myönnetä vaikka mikä olisi. Uppiniskaisesti vaikka tuhotaan asia jos ihmiset ei suostu maksamaan. Televisiokentässä itseäni nyt ei ihmetytä Digitan rahastus. Ennemmin ihmetyttää, etteikö verovaroista 450 miljoonan toimintabudjettinsa saavalla YLEllä ole varaa maksaa 300 000 euroa? YLE on vähän sellaisessa asemassa, ettei sillä pitäisi olla varaa edes valita asioita.

Toinen asia, mikä on raivostuttanut jo vuosikausia on taas meille kaapelitalouksille (ja vielä valokuitusellaisen) näkyvä ongelma. MTV3, Nelonen, FOX yms eivät näy ilman viisikymppiä maksavaa kortinlukijaa, linkitystä ja tietysti - kuukausimaksullista korttia. No kortti maksaa "vain" 2,90/kk mutta televisioita on huushollissa useita. Eli laskukin sitten kertaantuisi. Eikö nämä nyt mukamas mainostuloillaan elelisi? Enpä usko että HD-kortit ovat mikään myyntihitti. Yhdelläkään ystävälläni ei moista ole ja me ollaan sitä neljääkymppiä lähdestyvää sukupolvea. Kaikki sitten katsotaan suttupiirtoa.

Ostin olohuoneeseen viime kesänä 55 tuumaisen UHD television. Vanha oli 40 tuumainen. SD-kuvan SAI siedettäväksi - oikeastaan ihan yllättävän mukiinmeneväksi kolmen tunnin säätöjen ja tekniikkasivustojen kalibrointiohjeiden lukemisen jälkeen. Toinen syy oli, että vanha Topfield-tallennin joka hyllyllä vielä pölyttyy on SD-sellainen. Ei ole aikomustakaan ostaa uutta HD-boksia parin hassun HD-kanavan tähden, sekin tarvitsisi vielä sitten sen kuukausimaksullisen kortin.

Olen huomannut omassa perheessäni suuren televisiokatselumuutoksen. Aikoinaan tallentimessa oli valtava lista erilaisia ohjelmia ajastuslistassa. Nyt eilen kun katsoin listaa - sielä oli vain yksi ainoa ohjelma Wheeler Dealers ja sekin vain kertatallennuksella. Tavallista televisiokuvaa ei näy uudessa hienossa telkkarissa kovin usein. DVD tai Bluray-levyjä tenavat katselee, itse katselen taas YouTubea jossa on jokaiseen makuun sopivia tekniikkavideoita ympäri maailman. Englanninkielisiä tietysti. Samoin Netflix on kovassa käytössä. On muuten erikoista katsoa YouTubesta tuttua saunalahti missionary Finland - mainosta täydellä 1080p FULL HD teräväpiirrolla. Vrt tavallinen MTV3-televisiokanavalta näkyvä kopionsa. Ja sitten muksut tykkäävät pelata Xbox Onen kanssa joka jotenkin mystisesti on siirtynyt olohuoneeseen siihen uhd-television kaveriksi. Mutta pointti: en muista koska televisiosta olisi tullut jotain tavallista televisio-ohjelmaa, jota kukaan perheenjäsen olisi katsonut. Salkkarit nyt taitaa olla ainoa ja se kelpaa ilmeisesti ihan hyvin suttupiirrolla.

Aikoinaan kun HD-aikaa tuli ja tuli päätöstä, että MTV3, siihen aikaan vielä kaikille näkynyt Nelonen HD ja myöhemmin tullut FOX menevät kortin taakse. Minä päätin, että omassa taloudessa nyt on jo niin paljon erilaisia mystisiä kuukausimaksuja, että tuollasia kortteja ei KOSKAAN perheeseen tule. Jos eivät halua näyttää kanaviaan kalliin valokuituinvestoinnin tehneelle perheelle sellaisenaan ilman mitään lisämaksuja - sitten ollaan katsomatta. Siihen asti tyydytään SD-kuvaan kunnes senkin sammuttavat. Ilmeisesti päätös tuottaa hedelmää silleen, että sitä kuvaa tuskin koskaan saadaan aidosti ilmaiseksi HD-kuvaksi. Mutta eipä sitä kyllä sitten tarvitakaan. Televisionkatselu on ilmeisesti yllätyksekseni loppunut sen sijaan kokonaan (lukuunottamatta niitä salkkareita).

YLE:n HD-televisiokuva dolby äänineen on kyllä ihan OK. Myönnettävä se on. Ei vain ole enää sisältöä mitä katsoa. Se koskee vähän kaikkia televisiokanavia. Tämä surkea-sisältö - keskustelu onkin sitten ihan eri keskustelu.

Hyvä kysymys TV-pomoille. Kannattiko?

Tapz kirjoitti...

Miksi TV-lähetyksiä ylipäänsä lähetetään ilmateitse, kun joka talossa kuitenkin on kuituyhteys tai riittävän nopea mobiili, jotta lähetykset voisi katsoa netin kautta? Jokainen voi hankkia Elisa Viihde tai Maxivisionin palvelun, jolloin ei tarvitsisi pelleillä antennien kanssa. Tässä mielessä teräväpiirto ja koko tv-systeemi on Suomessa aivan kivikautinen. Passiivisen tv:n sijasta lähetysten pitäisi muutenkin tulla on-demand, kuten esim. YLE Areenassa tai Netflixsissä. Mutta tekijänoikeusmafialle on jotenkin eri asia katsoa lähetykset livenä ja haluamanaan aikana.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Joka kodissa ei todellakaan ole HD-tasoon yltävää nettiyhteyttä, eikä sellaista saakaan ilman muutaman tuhannen euron investointia. 4G auttaa vähän, mutta on varsinkin iltaisin liian ruuhkainen kuvan katselua varten. Lisäksi kotona on usein muitakin katsojia/nettiyhteyden käyttäjiä, joten kaista loppuu kesken.

Eri asia sitten on, voidaanko jossain vaiheessa katsoa että antennin varassa olevat katsojat eivät tarvitse HD:tä ja saavat tyytyä perustarkkuuteen. Vielä näin ei ole tehty.

Markus kirjoitti...

Luulisi, että näillä televisio-toimijoilla olisi jotain vastuuta myös mainostajille päin. On ehkä vähän hölmöä myydä mainostilaa "juu no 95% kansalaisista katsoo tätä kyllä ihan SD-tasolla". Eletään kuitenkin vuodessa 2015 ja mainostajissa ei siis ole vain suomalaisia vaan myös kansainvälisiä brändejä, jotka saattavat suunnitella mainoksen lay-outin vähintään HD-tasoa ajatellen.

On erikoista, ettei mainoskanavat ole ollenkaan miettineet asiaa niin päin, kuinka paljon tappiota on saattanut tulla menetetystä mainosajasta jo pelkästään vain sen vuoksi kun jääräpäisesti vaaditaan kortinlukijaa ja linkityksiä. Luulisi heidänkin etunsa olevan vain simppelisti vapauttaa kaikki "tavallisellakin" kuvalla näkyvät kanavat myös HD:na. Tottakai elokuvakanavat ovat sitten täysin eri asia. Mutta ne oli sitä jo ammoisina analogisinakin aikoina. Tässä tarkoitin kuitenkin niitä perus(mainos)kanavia mistä on olemassa jo HD-versio. (MTV, Nelonen ja FOX).

Tapz kirjoitti...

Maxivisionilla saa MPEG4-pakkauksen ansiosta HD-laatuista kuvaa jo 6M yhteydellä. Eli normaali ADSL tai hieman tukkoinen 3G/4G-yhteys riittää. 6M ADSL-yhteyden saa, jos asuu n. 3km etäisyydellä kunnan keskustasta. Jos asuu kauempana haja-asutusalueella, tuskin 4G on kovin ruuhkainen. Itselläni on DNA:n mobiililaajakaista (800MHz LTE) ja sen kautta tulee jatkuvasti n. 40Mbps, vaikka lähistöllä on noin sata taloa. Muiden operaattorien verkot ovat paljon ruuhkaisempia. Soneran edustajan mukaan tukiasemissa on yleensä 350M yhteys eli 6M riittäisi ainakin 50 yhtäaikaiselle käyttäjälle. Kuituyhteys on jo puolessa talouksista ja tuntuu, että sen saa helpommin osuuskunnan kautta keskelle ei mitään, kuin taajaman tuntumassa olevaan omakotitaloon monopoliasemassa olevan operaattorin kautta. Esim omakotialueella nimeltä Espoo vain 35% talouksista saa kuidun.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Samoin Netflix on kovassa käytössä.

Mitä katsot sieltä? Itse olen aika pettynyt: vanhoja elokuvia (mutta ei klassikoita) ja jonninjoutavia tv-sarjoja. House of cards ollut ainoa, minkä olen katsonut kokonaan.

Ylellä klassikkoelokuvia (esim. lauantaina tulossa Jättiläinen ja sitä edeltää elokuvan tekoon liittyvä dokumenttia), klassisen musiikin konsertteja, asiallisia dokumentteja (enimmäkseen) ym. Olen ihan tyytyväinen Ylen tarjontaan, mutta se on nähtävä HD:nä.

Markus kirjoitti...

En minä itse Netflixistä niin välitä mutta muksut kattelee jotain piirrettyjään. Olen ihan samaa mieltä kyllä, että vanhaa tavaraa ja moneen kertaan nähdyt sarjat vain sielä on. Suunta on jopa huonontunut viime aikoina. House Of Cardsin olen myös itsekin kokonaan katsonut. Viimeeksi taisin katsoa Better Call Saulin. Ymmärtääkseni tähän tulee taas toinen tuotantokausi alkuvuodesta. Tämän jälkeen kun sen olen katsonut, tulevat Netflixin hinnankorotukset voimaan. Tässä vaiheessa todennäköisesti sanonkin palvelun irti. Netflixissä on se hyvä puoli, että itselläni on iänikuisen vanha sopimus ja tämä on jatkoajan jatkoajalla. Maksaa sen 7,90 euroa ja sillä saa sen kahteen laitteeseen HD-tarkkuuden samanaikaisesti. Itse katselen lähinnä YouTube-videoita sen vähän mitä kerkiän yleensä mitään katselemaan. Onkin uskomatonta miten YouTubesta on tullut se "televisio". Eilen juuri mietin, että 10 vuotta sitten Youtubessa oli surkea kuvanlaatu ja surkea sisältö. Nykyisin YouTubessa tulee jopa 3D-kuvaa, 4K:a yms, ja laadukasta sisältöä on ainakin tekniikkafriikin makuun niin paljon ettei katsomaan kerkiä. Sitten taas tavallinen TV-kuvanlaatu on surkea ja sisältö välttävää. Hassusti on 10 vuodessa pakka kääntynyt.

Markus kirjoitti...

YouTube-sisällöistä täyden tarkuuden HD:na voi mainita vaikka EEVBlog, The Ben Heck Show missä rakentelevat, tutkivat ja modaavat elektronisia vimpaimia. Tämän lisäksi on tietysti satoja soittolistoja. Mutta tuossa nyt esimerkkejä. Tallentelen soittolistat tietokoneella valmiiksi, näin ollen telkkarin kaukosäätimellä ei tarvitse kuin valita valmiiksi tehdyiltä listoilta haluamaansa sisältöä. Tämä on aikuisen tekniikkavalveutuneen "televisio" ainakin itselläni nykypäivänä. Eikä mainostajatkaan kärsi. Saunalahti Missionary Finland mainokset näkyvät täydellä teräväpiirrolla. Ei siis edes 1080i vaan oikein P... UHD:sta ei paljoa hyötyä ole ollutkaan. Tiedä onko laitteen elinkaaren aikana ollenkaan. YouTubessa on joitain videoita mutta ne taas ei sisällöltään vastaa makua. Sama koskee 3D:a. Lähinnä testimielessä kiva kokeilla.

Anonyymi kirjoitti...

Moi petteri kiitos teknologiapäivityksestä. Mutta kansallinen tv olisi nuutunut verkon ja satelliittijakelun alle ilman digiloikkaa t. Heikki Lehmusto..
Digisyntinen

Anonyymi kirjoitti...

Ylen uutiset tuotetaan nykyisin kyllä hd:na. Muutos tapahtui kaikessa hiljaisuudessaan joskus loka-marraskuussa. Mainoskanavat ovat varmasti menettäneet katsojia, koska hd on korttien takana. Itse olen välillä katsonut Ylen kanavia ihan vain koska kuva on niin hyvä.

Maanpäällisessä tv-jakeluverkossa on mielestäni kyseessä samankaltainen luonnollinen monopoli kuin sähkön siirrossa. Tv-jakelun maksimituottoprosentti tulisikin olla samalla tavalla rajattu.

Mitä tulee kuidun saatavuuteen, mökilla parin kilometrin päässä lähimmästä kestopäällystetiestä on jo kuitu, mutta kotona Espoossa kehätien kupeessa kuitua ei saa edes rahalla.

Tapz kirjoitti...

Antenniverkko muuttuisi samantien turhaksi, jos valtio jollain tavalla pakottaisi operaattorit rakentamaan kuituverkon myös omakotialueille.

Meillä Elisan kuidun pää on viereisen uudemman omakotialueen reunassa n. 400m meidän talostamme. Silti verkon rakentaminen vanhalle puolelle vaatisi, että vähintään puolet 100:sta talo ottaa yhteyden ja maksamme kaikki kustannukset (verkko jää siitä huolimatta Elisan omistukseen). Käytännössä 3000-4000e/talous. Suurimmalle osalle tuntuu riittävän, että mobiilidata liikkuu paikoin edes osan päivästä jollain tavalla.

Jos tv:n antennilähetykset loppuisivat, olisi kiinnostus kuitua kohtaankin huomattavasti suurempi. Eli vanhanaikainen tv-teknologia aiheuttaa haittaa jo muullekin kehitykselle ja uudenlaisten palvelujen syntymiselle. Tässä olisi hallituksella todellinen paikka oikeasti toimivalle talouden elvytykselle.

Jari kirjoitti...

Minusta ero HD- ja SD-tarkkuuksien välillä on edelleen kyseenalainen. Olisi hyvä ymmärtää ne teoreettiset lähtökohdat, että HD-kuva samalla bittinopeudella on häviöllisempää; siinä on enemmän artefakteja. Ja vaikka niitä ei huomaa elektroniikkaliikkeen seinällä, niin pidemmänpäälle ne saattavat alkaa häiritsemään joitain yksilöitä joissain sisällöissä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

HD-kuva pakataan mp4:llä, mikä on kehittyneempi kuin SD-kuvassa käytetty mpeg-2. Siksi samalla bittivirralla saadaan parempilaatuinen kuva, vaikka tarkkuus kasvaakin SD:stä HD:hen. Mpeg-4 on teknisesti hyvin mutkikas ja siinä on monia parametreja, joita säätämällä vaikutetaan kuvanlaatuun ja pakkaamiseen kuluvaan aikaan. Lisäksi alkuperäisen signaalin laatu vaikuttaa tuntuvasti lopputulokseen.

hdmi kirjoitti...

Eihän niitä samalla bittinopeudella lähetetä. Tunnin tallennus kaupalliselta suttukanavalta vie levyltä tilaa ehkä yhden gigan, Ylen hd-kanavilta n 4-5 gigaa. Minulla oli vanha tallennus Nelonen-HD:lta ajalta kun se vielä oli salaamaton, tallennus vei 7 gigaa tuntia kohti.

Mixu kirjoitti...

Osuuskunnan kautta tänne perähikiällekin saatiin valokuitu. HD-lähetykset toimii loistavasti. Antennin kautta ei ole HD:tä koskaan näkynyt ja tuskin näkyykään. Täällä on vielä paljon alueita, joihin ei saa valokuitua, ei ole 4G:tä, eikä saa edes kiinteää liittymää. On pakko tyytyä 3G:hen. Ei paljon HD:tä katsella, kun se 3G:kään ei toimi ilman talon katolle asennettavaa lisäantennia ja silloinkin aika heikosti. Onneksi itse asun alueella, johon sentään on jo vuosia saanut Soneran 24-megaisen liittymän ja nyt osuuskunnan kautta 100/100-valokuituliittymän, mutta kyllä täällä on vielä paljon porukkaa, joka ei ole kodissaan HD:tä nähnyt, eikä ihan heti näe.

TR kirjoitti...

Markus, mielestäsi Ylen ohjelmatarjonta on surkeaa, samoin muidenkin. Mitä olisi mielestäsi hyvä ohjelmatarjonta? Itse katson etupäässä Ylen kanavia ja sieltä tulee usein hienoja leffoja, hyviä dokumentteja ja asiaohjelmia. Oikeastaan en juuri enempää kaipaa, jotta ei tule oltua liikaa tv:n äärellä.

Jari kirjoitti...

Itseasiassa MPEG-2 kykenee (korkeilla bitrateilla) parempaan kuvanlaatuun, kuin MPEG-4. Esimerkkikuvan sumeus johtuu toisaalta kapeasta kaistasta, joka taas johtuu osaltaan kanavien suuresta määrästä nipussa.

Diskreetti kosinimuunnos on tietääkseni ainoa yksittäinen menetelmä, joka pystyy kutistamaan datan muutamaan prosenttiin. MPEG-2:n lisäksi esim. MP3 ja JPEG perustuvat keskeisesti tähän tekniikkaan.

Uudemmat tekniikat palvelevatkin ehkä sitä suuntausta, että yhtä enemmän sisältöä halutaan sulloa pienempään tilaan. (Esim. blu-ray-levyille halutaan oheismateriaalia.) Toisaalta ääni- ja kuvapuolella häviöttömät flac- ja raw-formaatit ovat kasvattaneet suosiota, joka on täysin päinvastainen suuntaus.

Anonyymi kirjoitti...

"Itseasiassa MPEG-2 kykenee (korkeilla bitrateilla) parempaan kuvanlaatuun, kuin MPEG-4."

Niin, että vähemmän pakkaamalla kuvan laatu joskus jopa heikkenee vähemmän? :]

Ei vaan, mulla on vielä yksi Video-CD -90 (Indpendence Day) luvulta ja jonka kuvalaatua katsoessa ei meinaisi millään että se on MPEG-1:stä, niin lähellä se on MPEG-2:sta käyttävän DVD-julkaisun kanssa.

Jos joku on joskus itse yritti kuinka vaikea sillä (MPEG-1) oli saada hyvältä näyttävää laatua, siihen ei riitä edes lehmän hermot. Sen kanssa nimittäin jokainen otos, jossa hiemankin valoisuus muuttuu täytyy säätää käsin. Työmäärä on lähes sama kuin RAW kuvista digijärkkäristä koostaisi koko elokuvaa säätämällä lähes joka ruudun erikseen. Mutta joo, varsin hyvän näköistä jälkeä saa jos jaksaa nysvätä. Jaksoin kerran itse tehdä noin 12 minuutin (DV -> NLE -> VCD/MPEG-1) pätkän ja se riitti mulle. No, sitten DVD:n yleistyttyä reilu 10h ja välineiden kehityttyä DV -> NLE -> DVD/MPEG-2 menikin jo aika kivuttomasti 4-5 vuotta kuvauksen jälkeen uusia esitysversioita tehdessä.

Audiopuolella jakeluformaateista pakkaamattomiakin digitaalisia formaatteja on ollut jo jonkin aikaa saatavilla, mutta en nyt sanoisi että ne ovat sentään vielä mitenkään yleistymässä.

Kyllä ne melkoisesti marginaalissa ovat, jos ei lasketa CD-levyjä, niin niitä ostavat lähinnä hifistit ei muut.

Hifistien joukko on varsin pieni. Wannabe hifistelijöitä joista joku ehkä omasta mielestään "investoi" omaan musiikkikokoelmaansa ja haaveilee tulevaisuudessa ostavansa "sitku mulla on rahaa tyyliin". Enkoodaa omistamansa CD:t pakkaamattomiksi valmiiksi, warettaa pakkaamattomia verkosta ja ostaa muutaman julkaisun pakkaamattomana per vuosi. Marginaalista touhua kaikkinensa, niin myynnin volyymilla kuin rahassakin mitattuna.

Tallennus ja tuotantoformaatteina tietysti käytetään paljon pakkaamattomia formaatteja siihen on hyvät syyt, pakkaamattomista voi tehdä sitten tekniikan kehityttyä uusia julkaisuja ajan kanssa.

TV:n (DVB-T2 jne) MPEG-4 AVC (H.264+AAC/MP3) videokoodekki korvautunee HEVC (H.265) koodekilla jollain aikajänteellä ja taas tarvittava bittivirta per HD-kuva pienenee. Sitä en tiedä miten 4K ja 8K sitten myöhemmin, miten fiksuja ne on terrestrial jakeluun tuoda.

BTW, H.265:sta voi jo hyvin tehdä ja kokeilla ffmpeg:n avulla, kun sen kääntää siihen mukaan. FFmpc:ssä, jota mm. YLE:n Areena pitkään käyttänyt sitä ei (v0.7.4) ole ainakaan vielä.

Kokeiluja tietysi vielä hidastaa se, että laitetukea purkamiselle on vielä aika harvassa, joten ei kannata vetää nopeita johtopäätöksiä jos ei vielä oikein vakuuta, kone kuormittuu ja akku tyhjenee nopeasti -- nämä korjautuvat sitten kun laitetuki tulee ja sellaista laitetta käyttää.

Jari kirjoitti...

Tarkoitin, että MPEG-2 kykenee parempaan kuvanlaatuun, kuin MPEG-4 _samalla bittivirralla_, mikäli bittivirta on hyvin korkea, eli hifistelytasoa. H.264 on omiaan YouTubessa, ja H.265 tulee loistamaan vaikka 3G videopuheluissa. Tuo väli on sitten harmaata aluetta, jossa kieltämättä määrä dominoi laadun kustannuksella.

hdmi kirjoitti...

"Tavoite on edelleen, että vuodesta 2017 lähtien kaikki kanavat olisivat HD-tasoa ja vain peruskanavia (Ylen kanavat, MTV, Nelonen, Fox) lähetettäisiin perustarkkuudella vuoteen 2026 asti."

Liikenneministeriö ei ota kantaa siihen lähetetäänkö T2:lla SD:tä vai Hd:tä. Vaikea uskoa että kaiken maailman Avat ja Jimit vuoden päästä olisivat HD:tä. Vanhalla tekniikalla mennään mahdollisesti muissakin kuin A-nipussa:

http://www.lvm.fi/-/uusi-verkkotoimija-antennitelevisiomarkkinoille-856757

" Perustasoisille lähetyksille varattu kanavanippu (UHF A) on ensisijaisesti Yleisradion ja kaupallisten yleisen edun kanavien käytössä. Lisäksi vuodesta 2017 lähtien on käytössä kolme teknologianeutraalia kanavanippua (UHF C, UHF E ja Pohjanmaan kanavanippu) joissa yritys itse valitsee käytettävän tekniikan. "

Anonyymi kirjoitti...

Ficora tilastoissa nopean internet-yhteyden saatavuus on kiitettävän hyvä ympäri Suomea. Toki se ei tarkoita sitä että sen saa juuri tiettyyn yksittäiseen kotiin Espoossa..

Sinällään meillä näkyy YLE:n HD-kanavat kaapeliverkosta, kaupallisten kanavien HD-vaihtoehdoista en viitsi maksaa suojelurahaa mutta kokonaisuutena perinteiset tv-kanavat ovat menettäneet merkityksensä, emme käytännössä katso niitä enää ollenkaan. Netflix, Apple TV, yms. ovat korvanneet ne täysin ja laatu on parempaa (gigabitin internet-yhteydellä 4K ei ole ongelma). Netflixin tarjonta ei tosiaan ole kovin kummoista TV-sarjoja lukuunottamatta.

Anonyymi kirjoitti...

@Jari

Tarkoitin, että MPEG-2 kykenee parempaan kuvanlaatuun, kuin MPEG-4 _samalla bittivirralla_...

Onhan se toki mahdollista jos H.264 encooderi on huono (kun on useita eri toteutuksia), vanha ja buginen tai sitten säädetään niin että lopputuloksena on enemmän kuraa, tai vaikkapa käytetään samoja arvoja joille H.263:n (MPEG-2 encoderi) on optimoitu vertailuun.

Lisäksi tietämättä mitä on tekemässä helpommin syntyy kuraa kuin priimaa. Ei encooderit ja edustaohjelmat niin automaattisia kaikin puolin ole, että niitä kuka tahansa missä tahansa tilanteessa tuosta vain osaisi käyttää niin kuin on tarkoitus.

Mutta, löydäisitkö asiallisen ja kohtuullisen puolueettoman vertailun, jossa joku H.263:sta tuottava encooderi pesee x.264:n ? Sellainen nimittäin ei ole tullut minulle missään vastaan, enkä löytänyt sellaista pienellä etsimisellä. Ainakaan MSU:n vertailuista en sellaista löytänyt.

Yleensä kun koodekit ovat erilaisia, kaikille reiluja ristiin tehtyjä vertailuja on vaikeampi tehdä kuin saman koodekin eri toteutuksien vertailuja, joissa vertailun voi tehdä samoilla parametreilla.

H.265:n 3G:n?

Heh, no MPEG-4:n kun ATSC, ISO base media file format (ISO/IEC 14496-12 - MPEG-4 Part 12), DVB ja Blu-ray lisäävät näköjään sen, niin jos nyt joku 3G datayhteyden kautta ehkä katsoisi jotain noita sisältöjä niin sitten, mutta ehkäpä kuitenkin ei koska pääosin sisältö johon HEVC (H.265):tä käytettäneen on 4K:ta tai 8K:ta ja niitä on turha edes ajatella katsottavaksi 3G:n yli streamaamalla. Perinteinen DVD:tä on päätetty jättää päivittämättä uudella koodekilla.

Laiteyhteensopivuuden vuoksi siellä missä sisällön tuottaja ei voi helposti vaikuttaa päätelaitteeseen varmistaa sen että HD sisältö on pitkälle tulevaisuuteen H.264 AVC:ta.

Netflixit yms. jossa sisältöä katsotaan valmistajan itse tekemällä ohjelmalla ja jonka päivittäminen on helpompaa H.265 voi yleistyä nopeastikin, kunhan vain laitteen jolla katsotaan prosessointikyky riittää purkamiseen.

Jari kirjoitti...

@Anonyymi

Lisäksi tietämättä mitä on tekemässä helpommin syntyy kuraa kuin priimaa. Ei encooderit ja edustaohjelmat niin automaattisia kaikin puolin ole, että niitä kuka tahansa missä tahansa tilanteessa tuosta vain osaisi käyttää niin kuin on tarkoitus.

Juuri näin. Televisiolähetyksethän koodataan lähetyshetkellä, jotta ne voidaan sovittaa kanavanippuun. Siksi koodaukselta on turha odottaa liikoja, enkä halua puhua kehittyneistä formaateista enempää tässä yhteydessä. Painetut levytallenteet on sitten asia erikseen...

Hauska yksityiskohta muuten, että A-nipussa lähetetty Lumiukko-elokuvan lentokohtaus käytti kaistaa lähes 7 Mbps. Kaikkea ei voi pakata. Enkä haluaisi nähdä sitä päivää, kun Lumiukko poistetaan jouluaaton ohjelmistosta tämän vuoksi. Toivottavasti siihen ei löydy poliittista tahtoa...

Eikö bittivirtaa ole mitenkään mahdollista lisätä? Eikö osaa 22 Mbit/s nipuista voisi nostaa esim. 100 Mbit/s nopeuteen. Sellaisen nipun vastaanottaminen olisi tietysti haastellisempaa, mutta niinhän se oli analogisenakin aikana, jolloin katsoja pystyi tekemään itse jotain kuvanlaadun eteen.

Anonyymi kirjoitti...

@Jari

Bittivirran maksimäärää siirtotiellä rajoittaa tunnetut fysiikan lait (ks: Shannon, Nyquist et al. ks: mm. 1 , 2 ), kehitetyt modulaatio-tekniikat sekä miten näitä sovelletaan käytännössä siirtotiellä mukaanlukien päätelaitteet ts. lähettimet ja vastaanottimet, joissa usein joudutaan tekemään kompromisseja vallitsevan ympäristön, lainsäädännön ja kv-sopimusten sekä aiheutettavien kustannusten suhteen.

Nykyisten digi-tv vastaanottimien (IRD) speksit löytyy NorDig.org sivuilta. Viimeisimmän NorDig Unified ver 2.5.1 version sivu 45 "3.4.9 Input/Output Data Formats
The terrestrial NorDig IRD-T2 shall be able to support TS bit rates ≤ 72 Mbit/s." mukaan näyttäisi siltä että viimeisimmänkään speksin laitteet eivät pysty 100Mbps:n ja lisäksi täytyy muistaa että siirrossa ei voi käyttää suurempia nopeuksia kuin vielä tuettavien laitteiden maksiminopeus sillä hetkellä on.

Em. kohdassa siis puhutaan TS:n (Transport Stream) ts. kanavanipun, ei yksisttäisen kanavan siirtonopeudesta.

tl;dr: DigiTV on aika monimutkainen häkkyrä kokonaisuutena, ei sitä siirtonopeutta ihan tuosta vain nosteta kun jostakin siltä alkaa tuntua.

Anonyymi kirjoitti...

Korjaus:

Em. kohdassa siis puhutaan TS:n (Transport Stream) ts. kanavanipun, ei yksisttäisen kanavan siirtonopeudesta.

Joo, ei kun per kanava, ei koko nippu.

Jari kirjoitti...

DVB-T2:n maksiminopeus on 50.3 Mbit/s, kun virheensieto on minimoitu. (http://en.wikipedia.org/wiki/DVB-T2#System_differences_with_DVB-T)

Näköjään digita on ilmoittanut hinnaston myös enkoodauksesta:
http://www.digita.fi/files/1422/Hinnasto_enkoodauspalvelu.pdf

Jari kirjoitti...

Laitoin blogiini joitain esimerkkejä huonosta MPEG-4-koodauksista. En voi vielä romuttaa h.264 -formaattia, mutta ehkä myöhemmin. Tulevaisuudessa kirjoitan myös artikkelin siitä, miksi SD-kuva riittää minulle.

http://digitaalinenilluusio.blogspot.fi/2016/01/aapuuva-kuvanpakkaus-vie-tikkaukset.html

Anonyymi kirjoitti...

Elisaviihde muutti ip-kanaviensa tallenteiden pakkaustapaa. Mobiililiittymiin sopivaa muuttuva bitrate kuvanlaatua / ääntä enää saatavissa tallenteissa.
Emämunaus on tekstityksien poistuminen suomenkielisistä tallenteista. Siinä ei vähemmistöjen ääni kuulu.
Dolby-ääni poistui myös. Nuvanlaatu kakoo välillä kunnolla.
Otaksun että nämä poistuvat myös suorists lähetteistä kunhan ovat investointinsa tulevaisuuteen tehneet.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Missä laitteissa on tällaisia ongelmia? Itse en ole huomannut vaikutusta kuvanlaatuun tai ääneen. Pitääkin kokeilla suomenkielistä tekstitystä.

Anonyymi kirjoitti...

Elisan uudempi Netgem 7700 digiboksi. Elisa Palstalla siitä jotain keskustelua. Ystäväni vaimo kuuro ja kotimaiset tallenteet katselukelvottomia hänelle ja monelle muulle heikkokuuloisille.

anni mallonen kirjoitti...

Elisa ei tiedoita mistään mitään. Elisa-palstalle saattavat vastata jos joku osaa kysyä.
http://yhteiso.elisa.fi/t5/Elisa-Viihde-Yleinen-keskustelu/Tallenteiden-monikanava%C3%A4%C3%A4net/m-p/433203/highlight/true#M39377

Anonyymi kirjoitti...

http://yhteiso.elisa.fi/t5/Elisa-Viihde-Yleinen-keskustelu/Tallenteiden-monikanava%C3%A4%C3%A4net/m-p/433203/highlight/true#M39377

Anonyymi kirjoitti...

Tallenteista: Ruotsinkielinen teksti poistui. Huononäkö tai muista syistä heikompi kuulo:koneääni poistui. Kärsijöinä suomenkieltä opettelevat, vaikkapa maahanmuuttajat.

Ylen ohjelmia voi toki katsoa Ylen areenasta.
Vaan toimiiko siellä tekstitykset ja lisätoiminnot eritavoin?

Website Security Test