perjantai 16. elokuuta 2013

Vuosi pakkoruotsia riittäisi

Kansalaisaloite on herättänyt henkiin keskustelun pakkoruotsista. Kieli ei ole pikkujuttu eikä rationaalinen asia muutenkaan. Oman kielen puolesta on sodittu ja vääriä kieliä on yritetty nitistää pakolla, yleensä siinä onnistumatta.

Lukiessani viikolla pakkoruotsin kannattajien perusteluita olen oivaltanut, miten heikolla pohjalla ne lepäävät. "Kaksikielisyys on rikkaus" -argumentti on kaikista kulunein ja hölmöin. Jos kaksikielisyys on rikkautta, kolmikielisyys on varmaan jo pelkkää taivasta? Miksi sen toisen pitäisi olla juuri ruotsi? Ja miten paljon tämä rikkaus meille maksaakaan?

"Kaikki kielitaito on hyväksi". Hyvä argumentti, mutta ei mitenkään liity ruotsin kieleen. Ehdotuksena ei ole kielenopetuksen vähentäminen vaan kielten painottaminen nykyajan tarpeiden mukaisesti.

Itselleni uusi argumentti oli ruotsin kielen asema osana "kansallista identiteettiä". Kuka voi määritellä kansallisen identiteetin? Kuuluko suomalaiseen identiteettiin sauna, keihäänheitto ja Koskenkorva? Olenko huono suomalainen, kun en piittaa noista yhdestäkään?

Mikään pakkoruotsia puoltavista väitteistä ei pidä vettä. Eikä tarvitsekaan, sillä kieli on henkinen asia. Pakkoruotsia voi perustella vain tunteilla ja historialla.

Historiaan takertuminen ei tosin juuri nyt ole hyvässä huudossa. Talouskurimuksessa meitä vaatimaan unohtamaan vanha ajattelu ja sopeutumaan muutokseen. "Ai­ka men­nyt ei kos­kaan enää pa­laa", sanoo valtiovarainministeri ja on epäilemättä oikeassa. Suomi lähestyy Eurooppaa ja avautuu itään, joten myös kielitaidon vaatimukset muuttuvat.

Historia on huono perustelu senkin vuoksi, että pakkoruotsi tuli käyttöön vasta peruskoulun myötä. Kuinka paljon se on parantanut ruotsinkielisten mahdollisuuksia saada palvelua omalla kielellään? Todennäköisesti trendi on ollut laskeva. Ruotsia osattiin laajemmin 1960-luvulla kuin nyt.

Sen kyllä haluaisin tietää, millä ihmeen lehmänkaupalla ruotsinkielenopetusta päätettiin jatkossa aikaistaa vuodella? Tälle ei löydy sen paremmin järki- kuin tunneperustettakaan.

Yhteiskunnassa vallitsee nyt tehokkuusajattelu. Työuria halutaan pidentää ja valmistumista nopeuttaa. Tästä näkökulmasta pakollinen ruotsinopetus on tuhlausta, joka on lisäksi pois muista kielistä.

Ehdotan kompromissia: typistetään pakkoruotsi yhteen vuoteen. Siinä ajassa oppilaille ehditään antaa perustiedot ruotsin sanoista ja kieliopista. Halukkaat voivat jatkaa kielen opintoja entiseen tapaan, muut valitsevat sen tilalle venäjän, saksan, ranskan, portugalin tai kiinan. Jos myöhemmin huomaa tarvitsevansa ruotsia, nuorena saatu vuoden pikakurssi auttaa omaksumaan loputkin.

Epäilen, että kovin moni ei tarvitse.

34 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Blogistilla jäi tekstiin vielä yksi väärin yhteenkirjoitettu ruotsin kieli.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tackar och pockar!

Jari kirjoitti...

Näen ihan saman kehityksen, henkisten asioiden sivuuttamisen.

Niinistö sanoi, että hän vierastaa arvojohtajuutta. Se on tätä samaa.

Ei mitään uutta auringon alla. Samalla tavalla Natsien kulttuuripolitiikka pyrki välttämään henkisyyttä. "Rappiotaide" käsitti tunteita. Se oli henkinen asia.

Neuvostoliitossakin toteutettiin pelkkää tehokkuutta, vaikka maan johtajat piti kommunismin kulissia yllä.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä olisi tiedostaa kaksikielisyyden ylläpitämisen hintalappu: Suomen taloudellinen menestys kansakuntana riippuu suuresti täällä olevan työvoiman osaamisesta. Ruotsin kielen opiskelu on pois kaiken muun hyödyllisen osaamisen hankkimisesta vaikkapa sitten luovista aloista insinööritieteisiin. Tottakai tarvitsemme ruotsin kielen osaajia mutta ei kaikkien tarvitse osata sitä - kyse on samasta kuin kaikki koulutettaisiin lääkäreiksi tai lakimiehiksi.

Varmaan on turha edes luetella, mitä kaikkea hyödyllistä lisääntyneen taloudellisen hyvinvoinnin tuomilla julkisilla varoilla voi tehdä. Arvokysymys siis tämäkin - toiset arvostavat hyvää ruotsin kielen osaamista, toiset vaikkapa hyvää, ilmaista terveydenhuoltoa.

Anonyymi kirjoitti...

Pakkoruotsia suurempi ongelma saattaa olla pakkoenglannitus. Kohta suomeksi ei käännetä enää mitään, tutkimusta ei tehdä suomeksi, eikä suomenkielisiä uudissanoja synny. Suomi lakkaa olemasta sivistyskieli. Se palaa maatiaisten kieleksi, jota puhuvat työttömät luuserit. Korporaatiot ja hyväosaisten yksityiskoulut käyttävät englantia.

Anonyymi kirjoitti...

Vaihteeksi Stubbilta tuli aloite, joka ei kuulosta aivan päättömältä: pakkoruotsi alkaisi jo ala-asteen alkupuolella, ja jos ei kiiinnosta niin voisi lopettaa jo viimeistään yläasteella.

Kielten opettelu on helpompaa mitä varhaisemmassa iässä aloitetaan ja 3.-luokkalaisilla ei ole vielä kapinamurrosikä käynnissä, joten jos pakkoruotsista ei poliittisista syistä päästä eroon, niin parempii hyödyntää se täysimääräisenä?

Oma ideaalini tosin olisi jos englanti alkaisi 2. luokalla ja toinen pakollinen kieli (valitse yksi: ruotsi, saksa, venäjä, {romaaninen kieli}) esim. 3. tai viim. 4. luokalla. Nykymuotoinen kielenopetus johtaa siihen etteivät suomalaiset muuta osaakaan kuin englantia.

Lepotila zZ kirjoitti...

Ruotsin kielen opetuksella voi olla positiivinen vaikutus suhtautumisessamme Ruotsiin ja ruotsalaisiin. He ovat tietyllä tavalla tuttuja ja turvallisia kielenopetuksen ansiosta, sekä ruotsalaisten televisio-ohjelmien ansiosta.

Tämä ei mielestäni kuitenkaan puolla pakkoruotsia, vaan päinvastoin: Olisi parempi, jos meillä olisi yhtä tuttavallinen suhtautuminen muihinkin naapureihimme. Ylellä pitäisi olla enemmän venäläistä (ja miksei virolaistakin) tarjontaa. Nyt se on selvästi länteen kallellaan.

Järkevämpää olisi jos suomalaisilla olisi pakollisena yksi naapurikieli. Idässä venäjä ja lännessä ruotsi (ja ehkä jossakin viro tai norja).

Anonyymi kirjoitti...

"Ruotsin kielen opetuksella voi olla positiivinen vaikutus suhtautumisessamme Ruotsiin ja ruotsalaisiin."

Kyllä mutta pakkoruotsi aiheuttaa enemmänkin vain vihaa, joka vieläpä voi kohdistua väärin ruotsalaisiin ja suomenruotsalaisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Minä en kestäisi vuottakaan 'pakkoruotsia'. Ruotsi, jota luin, oli mieluisa oppiaine. Ehkä siihen kannattaisi suhtautua myönteisesti.

hdmi kirjoitti...

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja

Eli lasten päähän pitää pakolla iskostaa ruotsia (tai vähemmistölle suomea) mutta välitunnilla sitä ei saisi kuulla. Kaksikielisyys on siis rikkaus kaikkialla muualla paitsi koulusssa ja Ahvenanmaalla :)

Anonyymi kirjoitti...

Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Kantomit määrittävät itse virallisen kielensä.

Ainoa poikkeus on reteromaani, jolla saa aina virallista palvelua. Tämä olisi lähinnä Suomessa rinnastettava saamen kieleen.

Ei sielläkään pakkokieliä tietääkseni ole.

Anonyymi kirjoitti...

En ymmärrä Järvisen ajatusta siitä, että jotakin oppiainetta opetettaisiin ainoastaan vuosi. Mikä olisi tästä koituva hyöty niille, jotka eivät jatka oppiaineen opiskelua pidemmälle? Vuodessa ei ehdi oppia kieltä etenkään peeruskoulussa - sillä tasolla, että saavutetulla kieliopilla tekisi yhtään mitään. Sama koskee muitakin oppiaineita: mitä opittaisiin, jos biologiaa opetettaisiin vain vuosi? Sen että kasvit jotenkin yhteyttävät ja että elämä saa alkunsa jostain soluista? Tai matematiikka: nämä ovat numerot ja laskumerkit, nyt tiedätte miten luetaan yhtälö 1 + 2 = 5.

Viime vuosituhannen puolella peruskoulussa opeteltiin yksi vuosi sellaisia oppiaineita kuin kotitalous ja terveystieto, eikä niillä tuntimäärillä kummastakaan jäänyt mitään mieleen.

Kalenterivuoden tuhlaus uuden kielen opetteluun rajallisilla viikkotunneilla on typeryyttä, kieltä joko opiskellaan pitkäjänteisesti tai ei ollenkaan, millään vajvaisilla välimuodoilla ei saavuteta mitään. Paitsi ehkä poliittisia lehmänkauppoja.

Anonyymi kirjoitti...

"En ymmärrä Järvisen ajatusta siitä, että jotakin oppiainetta opetettaisiin ainoastaan vuosi."

Petterin on arvokonservatiivi, urbaani insinööri, mutta myös sen verran taktinen liiketalouslobbari, että ymmärtää, kuinka "kompromissi" on täyspysäystä parempi keino lopettaa ruotsin yleinen opettaminen ja viedä sen lailla taattu asema maassa.

Vuoden opetusta kokeillaan aikansa, kunnes havaitaan, että tästä ei ole vastaavaa hyötyä, joten opetus voidaan lopettaa vähin äänin ilman vastarintaa kokonaan.

Oppi on nimeltään "näivetä ja tuhoa". Samaa Järvinen koettaa käyttää Yleen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kuinka moni oikeasti oppii ruotsin nykyisessä peruskoulussa? Kuinka moni Keski- tai Itä-Suomen peruskoulusta valmistuva pystyisi palvelemaan (hassu termi muuten) ruotsinkielisiä näiden omalla äidinkielellä? Yksi vuosi tuottaisi saman oppimistuloksen niille, joilla ei ole aitoa kiinnostusta kieleen. Kieli voisi olla kokonaan valinnainen, mutta niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jonkinlainen erikoisasema ruotsille on perusteltua.

Meille opetettiin aikoinaan vuosi kotitaloutta. Ei ollut tarkoituskaan tehdä meistä kokkeja, vaan antaa perustaidot ruuanlaitosta ja kotitaloudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitan hieman asian vierestä mutta kuitenkin kielten osaamisen tärkeydestä ja kielenvalinnan tärkeydestä.

Kirjoitin ylioppilaaksi klassikosta kauan sitten ja silloiset kieleni olivat pitkä latina, lyhyt englanti (vain lukiossa) ja pitkänpuoleinen saksa (luokat 3...8). Ruotsi oli jo ensimmäiseltä luokalta alkaen ja osaan sitä aika hyvin (laudaturin verran silloin muinaisuudessa ja edelleenkin hyvin).

Haluan kertoa, että olin työelämässä alkuvuosina kielipuoli: olin mukana kansainvälisessä kaupassa ja tuotekehityksessä ja englannin taitoni oli heikko, hävettävä. Työnantajan keksittyä tämän jouduin heti kielikurssille. Olen varma. että jos työhaastattelussa olisi huomattu heikko englannintaitoni, en olisi saanut kovasti haluamaani työtä. Hyvä ruotsinkielitaito ei olisi auttanut, sille työelämässä on ollut käyttöä 3 kertaa, aina perustellusti.

Ruotsin kieltä tarvitsen aniharvoin ihmisten välisissä keskusteluissa mutta englannin kieltä tarvitsen jatkuvasti (eläkeläisenäkin) sekä puheena että tekstinä. Saksan kieli oli joinakin aikoina tarpeen, Itäeuroopassa ei silloin osattu muuta kuin saksaa.

Haluamatta väheksyä ruotsin kieltä oma kantani on suurten kielten opiskelun kannalla.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Miapetra Kumpula-Natri perää kielikeskustelua hyötynäkökohdista (Demari-lehden uutinen). Hyötyjä hän perustelee vain sillä latteudella, että "opiskelusta on aina hyötyä" (varmasti totta, olipa kieli sitten ruotsi, saksa tai venäjä - mutta jostain enemmän hyötyä kuin toisesta).

Toinen perustelu on sekin vanha fraasi: "johtuen perustuslakiin kirjatusta Suomen kaksikielisyydestä, ruotsin kielen osaamisesta on erityistä hyötyä nykyaikaisessa työelämässä" (erityistä hyötyä??).

Jos itse perää hyötynäkökulmaa keskusteluun, odottaisi parempia perusteluita.

Lopussa Kumpula-Natri toteaa olevansa iloinen, että ruotsinopiskelu alkaa jatkossa vuotta aikaisemmin. Tämänkin perusteluita olisi kiinnostavaa kuulla.

Jari kirjoitti...

Ahaa, Demaristako nämä keskustelun aiheet viriävät? Lukevatko insinöörit nykyään sitä?

Anonyymi kirjoitti...

Kuinka moni Keski- tai Itä-Suomen peruskoulusta valmistuva pystyisi palvelemaan (hassu termi muuten) ruotsinkielisiä näiden omalla äidinkielellä?

Minusta ajatus, että pakkoruotsi olisi perusteltua, jotta kaikki oppivat palvelemaan ruotsinkielisiä ruotsiksi, on jotenkin sanoinkuvaamattoman ylimielinen. Saman ajatuksenhan toi RKP esille keskustelun alettua.

Pakkoruotsia ei siis voida onnistuneesti perustella sillä, että se olisi koululaiselle hyödyksi, vaan sitä perustellaan lähinnä kolmannen osapuolen edulla ja tarpeilla.

Ei ruotsi koulussa mitenkään ylivoimaisen vastenmieliseltä vaikuttanut, mutta jälkeenpäin on todella harmittanut se, millaista ajan haaskausta ruotsinopiskelu oli. Senkin ajan olisi voinut käyttää paljon hyödyllisemmin vaikka saksan opiskeluun. Eihän ruotsinkielisten kanssa asiointiin edes tarvitse ruotsia: kaikki puhuvat mainiosti englantia.

hdmi kirjoitti...

"Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että kielikeskustelun pitää lähteä aisoista eikä ihmisistä."

Sana aisoista esiintyy tekstissä kaksi kertaa. SDP:n on otettava aisoista kiinni ja vedettävä RKP:n vankkureita? Aina vaan omituisemmaksi käyvät pakon perustelut :)

Tai sitten pakkoruotsi on tuhonnut Demarin toimittajan suomenkielen.

Jari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jari kirjoitti...

Yksi etu ruotsin kielessä on sen puhujen yhtäläiset luonnonolosuhteet suomalaisten kanssa. Esim. kun tarvitsee tietoja ilmalämpöpumppujen käytöstä pakkasella.

Anonyymi kirjoitti...

"Tai sitten pakkoruotsi on tuhonnut Demarin toimittajan suomenkielen."

Kuka tai mikä sinun suomen kielesi tuhosi? Pakkoenglannitusko? 'Suomen kieli' ja 'ruotsin kieli' kirjoitetaan erikseen. 'Suomenkielinen' ja 'ruotsinkielinen' taas yhteen.

Itsepä lähdit halkomaan hiuksia.

Anonyymi kirjoitti...

Jos Petteri yritti veistellä ruotsiksi, niin se on kyllä "tackar och bockar".

Petteri Järvinen kirjoitti...

Siinä näet, miten huonosti ruotsinopetus (6 vuotta + korkeakoulu) on tehonnut : -)

Anonyymi kirjoitti...

"Siinä näet, miten huonosti ruotsinopetus (6 vuotta + korkeakoulu) on tehonnut."

Ettei virhe ollut tahallinen? Meriselitys ainakin tarkoitushakuinen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Miten hyvit luulet ruotsia osaavan henkilön, joka ei ole koskaan - siis oikeasti koskaan - joutunut puhumaan sitä? Ei auta 7 (vai oliko se 8) vuoden ruotsinopinnot jossain nuoruudessa, jos kieltä ei tarvitse.

Anonyymi kirjoitti...

Kielen osaamisessa on monia tasoja. En minäkään ruotsia puhua osaa, mutta kouluruotsi riittää silti lukemaan Dagens Nyheteriä -- sanakirjan kanssa. Ymmärrän kirjoitettua ruotsia ihan kohtuullisesti.

hdmi kirjoitti...

"Mikään pakkoruotsia puoltavista väitteistä ei pidä vettä. Eikä tarvitsekaan, sillä kieli on henkinen asia. "

Pakon puolustajilta todella tulee "uskonnollista" liturgiaa. He eivät keskustele sillä tavalla kuin keskustelu yleensä ymmärretään, eli jotenkin reagoi vastapuolen sanomaan. Pakkoruotsi on uskonto samalla tavalla kuin vihreiden ydinvoimavastaisuus.

On järkyttävää huomata että meillä on hallituksessa kolme uskontopuolutta. Kristillisdemokraatit toki ovat vähemmän kiihkomielisiä kuin vihreät ja RKP...

Osmo kirjoitti...

Suomessa kaksiskielisyys ymmärretään jotenkin oudosti. semńhän pitäisi tarkoittaa valtion kaksikielisyyttä, ei yksittäisten kansalaisten kaksikielisyyttä. Koska valtio takaa palvelut kummallakin kielellä, kansalaisten ei tarvitse osata kuin toista. Suomessa ajatus lähtee jotenkin siitä, että kansalainen olisi valtiota varten. Koulussa on opeteltava ruotsia, koska virkamiehet tarvitsevat sitä. Ihan kuin koulut olisivat virkamiesten tuottamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Oletteko kuulleet tästä: "Perjantaina 16.8.2013 hyökättiin väkivallalla suomalaista demokratiaa ja sanavapautta vastaan, kun suomenruotsalaiset aikuisikäiset ”nuoret” hyökkäsivät rajusti Ruotsi vapaaehtoiseksi -kampanjan naisosallistujia vastaan ja yksi kamppaajaan nimiä kerännyt nainen pahoinpideltiin."

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/vuoroon-vierahissa-mtv3-ja-ylevesi-antaa-jaksamista-ja-terveyttabrysselin-aromiitellan-luotettavuus-1.1447932

Anonyymi kirjoitti...

Kertaakaan en ole derivoinut lukion jälkeen. Olisi aika poistaa pakko-matematiikka.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Juuri siksi voit valita lyhyen tai pitkän matematiikan.

Matematiikan oppisisältöjä myös päivitetään arjen tarpeita vastaaviksi. Aikoinaan opetettiin paljon päässälaskua, peruskoulun tullessa joukko-oppia (!).

Pakkoruotsi vastaa sitä, että koulussa opetettaisiin yhä laskemaan kaikki päässä.

Anonyymi kirjoitti...

Kansallinen identiteetti, historia jne ovat vain kiertoilmaisuja seuraavalle: "En nyt uskalla ehdottaa ruotsinkielen aseman heikentämistä suomessa koska se maksaa minulle n kpl ääniä seuraavissa eduskuntavaaleissa"

Lyyxem kirjoitti...

Ahtisaaren kielipoliittinen komitea, jonka ehdotus päätyi Kataisen hallituksen ohjelmaan, hallituksen päätös 27.3.2013 - kaikki sensuroitu.

Puheenjohtaja: Martti Ahtisaari

Jäsenet:

Pekka Haavisto, kansanedustaja, Vihreät
Anna-Maja Henriksson, kansanedustaja
Antti Isotalus, kaupunginjohtaja, Kokkola
Gunnar Jansson, maakuntapäiväedustaja, Ahvenanmaan maakuntapäivät
Miapetra Kumpula, kansanedustaja, sosialidemokraatit
Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, Keskusta
Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus
Annika Lapintie, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
Aki Linden, toimitusjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Jukka Lindstedt, neuvonantaja, Presidentin kanslia
Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja, Kokoomus
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Sari Palm, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit
Rauno Saari, ylijohtaja, puheenjohtaja, Kieliasiain neuvottelukunta
Raimo Sailas, valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö
Kimmo Sasi, kansanedustaja
Krister Stahlberg
Paulina Tallroth, hallitusneuvos, Oikeusministeriö
Ulla-Maj Wideroos, kansanedustaja

Sihteeri: Markus Österlund

http://lyyxem.freehostia.com/komitea-salai.htm

Website Security Test