sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Esiintymisjärjestys vaikuttaa euroviisuissa menestymiseen

Tämän vuoden euroviisut menivät Suomelta tutun kaavan mukaan: biisiä kehutaan etukäteen ja sen odotetaan sijoittuvan kärkijoukkoon. Pettymys on kuitenkin suuri, sillä lopullinen sijoitus löytyy tuloslistan häntäpäästä.

On helppo syyttää muita maita naapuriavun antamisesta, mutta esiintymisjärjestyksellä saattaa olla suurempi vaikutus. Kun kaikki laulut on laulettu ja katsojat vihdoin pääsevät äänestämään, alkupään esitykset ovat jo unohtuneet. Siksi paikka esityslistan lopussa on menestyksen kannalta kullanarvoinen.

Oheinen taulukko kertoo, miten esiintymisjärjestys on vaikuttanut sijoitukseen vuosien 2006-2013 euroviisuissa. Ykköseksi tullut esitys on merkitty vihreällä, Suomi sinisellä.

Esitysjärjestys vs. sijoitukset.
Heti nähdään, että ennen puoltaväliä esitetty kappale ei ole voittanut kertaakaan. Voitot ovat aina menneet numeroille 17-24 (keskiarvo 19,25). Suomen vuoro on kahta poikkeusta lukuunottamatta ollut kilpailun alkupäässä. Jälkimmäinen poikkeus oli 2009, jolloin sijoitus oli 25., ja ensimmäinen vuonna 2006, jolloin 17. esityspaikka toi Lordille voiton.

Vastaavasti kymmenen ensimmäisen esityksen joukosta on kolmesti ylletty kakkossijalle (2006, 2009 ja 2012), mutta yhtä kolmos- (2011) ja yhtä nelossijaa (2008) lukuunottamatta muut hyvät sijoitukset ovat viides tai sitä huonompia.

Excelin CORREL-funktio laskee näppärästi korrelaation kahden havaintosarjan välillä. Luku +1 kertoo täydellisestä korrelaatiosta, jossa esiintymisjärjestys ja sijoitus vastaavat täysin toisiaan (ensimmäiseksi esiintynyt voittaa, kakkonen tulee toiseksi jne). Vastaavasti -1 kertoo käänteisestä korrelaatiosta: mitä myöhäisempi esitysvuoro, sitä parempi sijoitus (viimeinen voittaa, toiseksi viimeinen tulee toiseksi jne).

Jos esiintymisjärjestyksellä ei ole lainkaan vaikutusta tulokseen, korrelaatiota ei ole, ja tuloksena on luku nolla. Näin pitäisi olla, jos vain musiikilliset arvot ratkaisisivat.

Korrelaatio on kuitenkin vahva:

Negatiivinen korrelaatio on selvä, vain 2011 ja 2009 ovat poikkeuksia.
Varsinkin vuosien 2008 ja 2006 korrelaatiot ovat erittäin selviä, sillä ne ylittävät -0,5:n. Vain kerran (2009) korrelaatio on ollut plussalla, eli alkupään esitykset ovat sijoittuneet hieman loppupään esityksiä paremmin. Korrelaatioiden keskiarvoksi saadaan -0,30.

Eilisen kilpailun korrelaato oli -0,44 eli kolmanneksi vahvin taulukoiduista vuosista. Se ei varmaankaan maksanut Kristalle voittoa, mutta oli kuitenkin yksi tekijä Suomea vastaan. Toivotaan ensi kerralla parempaa arpaonnea -- ja musiikillisesti hyvää biisiä.

7 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Loistavaa! Mukava lukea tuollaista arkielämän matematiikkaa.

Mutta tänä vuonna finaalin esiintymis järjestyksen valitsee raati, ei arpa.

http://www.eurovision.tv/page/news?id=running_order_malmoe_2013_to_be_determined_by_producers

Anonyymi kirjoitti...

"Havaintoja digimaailmasta"

Anonyymi kirjoitti...

saatavilla olisi huomattavasti pidemmältäkin ajalta dataa, jolloin otanta olisi edes jollain tapaa järjellinen. En väitä etteikö näin olisi, mutta 5 kisasta ei voi vetää mitään tuollaista jothopäätöstä noin pienillä vaikutuksilla.

Ja se, että kun olisi voitu tehdä esim viimeiseltä 50 vuodelta sama, niin saa minut ainakin vaan ajattelemaan, että ollaan nimenomaan huomattu viimeiseltä viideltä vuodelta mielenkiintoinen tilastopoikkeama... Muutenhan olisi käytettyu sitä järkevää otantaa.

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Who cares? Turhanpäiväisin kilpailu heti missikisojen jälkeen. Tätä mieltä olen ollut jo n. 40 vuotta.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Anonyymit voivat vapaasti laajentaa ideaani, kertokaa sitten tulokset. Muistakaa kuitenkin, että äänestystavat ovat vuosien varrella vaihtuneet moneen kertaan joten tuloksetkaan eivät ole täysin vertailukelpoisia. Joku varmaan muistaa, milloin yleisöäänestys tuli mukaan?

Tosin sen anonyymin, joka laski kisoja olleen viisi, ei kannata vaivautua -- Excelissä oli kahdeksan vuoden kilpailut.

Ja kuten Mikko huomautti, esitysjärjestystä ei tällä kertaa arvottu, vaan se päätettiin etukäteen. Ilmeisesti parhaaksi katsotut kappaleet jätettiin tarkoituksella listan jälkipäähän, mikä vaikuttaa korrelaatioon.

Timo kirjoitti...

Eikös kuitenkin naapurien suosimistakin ole löytynyt tilastoja tutkiessa, joten ehkä noitten yhteisvaikutus on se lopullinen niitti?

Anonyymi kirjoitti...

Euroviisuista puheenollen äänestys tapahtuu tekstiviestillä tai soittamalla. Kun digi-tv noin 10 vuotta sitten tuli niin puhuttiin kuinka kaukosäätimellä voisi äänestää. Edelleen Idolsin, viisujen jne äänestys tapahtuu puhelimella.

Kaukosäädinäänestys olisi siinäkin mielessä parempi että katsoja voisi antaa pisteitä useammalle esiintyjälle. Esimerkiksi minä äänestin Tanskaa koska se oli mielestäni paras. Viro oli myös hyvä muttei paras joten se ei saanut minulta pisteitä. Kaukosäädinäänestyksessä antaisin Tanskalle 12, Virolle 10, Saksalle 8 jne.