sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Musiikkibisneksen kokonaisuus

Tekijät valittavat kuorossa, miten huonosti musiikkibisneksellä menee, mutta kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa (vinkki jollekin tutkivalle toimittajalle, ehkä tätä kannattaisi selvittää?).

Tallennemyynnin lasku on selkeä trendi, joka alkoi jo vuosituhannen vaihteessa. ÄKT:n tilastoista käy ilmi, että äänitteiden euromääräinen myynti on laskenut koko 2000-luvun ja oli vuonna 2011 yhteensä 50,7 miljoonaa euroa. Fyysisten tallenteiden myynti laski 2,2 miljoonaa euroa, mitä jonkin verran paikkasi digitaalisen myynnin 0,4 miljoonan lisäys.

Vuodesta 2006 lähtien cd-myynnistä on kadonnut 21 miljoonaa ja digimyyntiin on tullut 6,6 miljoonaa. Selvästikään levy-yhtiön perustaminen juuri nyt ei ole hyvä idea.

Tosin jos oikein tulkitsen, tämän vuoden tammi-lokakuun luvut osoittavat peräti 35 % digikasvua ja -14 % tallenteiden laskua. Onko iso trendi kääntymässä? Ehkä digikaupan perustaminen kannattaisi.

Levymyynnin pudotusta kompensoi radiossa soivan musiikin tuntuva lisääntyminen. Itse en kuuntele autossa enää lainkaan omia tallenteita, vaihdan autoradion kanavaa tiheästi ja aina joltain asemalta soi päivän hittejä.

Viime viikolla kahdella kanavalla soi jopa sama biisi (Siskoni) yhtä aikaa. Tällaisen todennäköisyyden pitäisi olla lottovoiton luokkaa, mutta kun samat uutuudet kiertävät kaikkien soittolistoilla, päällekkäisyydet ovat väistämättömiä.

Chisu tuntuu olevan radiokanavien erityisessä suosiossa. Torstaina ajaessani Naantaliin ja takaisin kuulin ainakin kolme hänen biisiään. Ei ole mitään tarvetta ostaa (tai piratisoida) Chisun cd:tä, kun se soi radiossa koko ajan.

Radiosoitosta maksetaan Teosto- ja Gramex-korvauksia. Teoston julkisesta esittämisestä perimät korvaukset ovatkin nousseet tasaisesti. Sen pdf-vuosikertomuksesta löytyy oheinen graafi (sitaatti siitä omin luvin, linkki alkuperäiselle sivulle):

Teoston perimät korvaukset kasvavat tasaisesti n. 5 % vuosittain.
Gramex-korvausten kehittymisestä en löytänyt graafia, kotisivulla mainitaan vuoden 2009 tuotoiksi 18,3 miljoonaa euroa. Todennäköisesti trendi on Teoston tapaan nouseva.

Tallennemyynti supistui siis 1,8 miljoonalla, mutta yksin Teoston tuotot kasvoivat 2,5 miljoonalla. Tästäkin jo näkee, ettei alalla kokonaisuutena kovin huonosti mene. Kakku kasvaa, vaikka sitä jaetaankin eri tavalla.

Viime vuosina tulonlähteeksi on noussut myös Spotify, jonka artisteille maksamia korvauksia on tosin kritisoitu mitättömän pieniksi. Suomalainen CMX-yhtye kertoi saaneensa 400 000 kuuntelusta korvauksena 50 euroa. Toisaalta Maija Vilkkumaa on Facebookissa kertonut yllättyneensä korvausten suuruudesta, niitä sen tarkemmin erittelemättä.

Levymyynnin väheneminen voi olla luonnollinen seuraus siitä, että musiikki soi melkein kaikkialla. Toivottavasti myös tekijät saavat rahansa uusien kanavien kautta.

Netissä käyty Chisugate-keskustelu ei anna armoa artisteille. Jokainen nettikommentoija on mielestään musiikkibisneksen asiantuntija. Mitä vähemmän tietoa, sitä varmemmat mielipiteet.

Kotimaisen musiikin asema on Suomessa vahvempi kuin monessa muussa pienessä maassa. Nuorten naisartistien suuri määrä ja mahtava menestys kertovat tuoreesta osaamisesta. Suomalaisten tekijöiden menestyminen myös jatkossa on yhteinen etumme.

Kokonaisuutena tekijöitä on kuitenkin liikaa. Sisältöteollisuus ei mitenkään pysty myymään kaikkea tuottamaansa materiaalia. Teoston tiedotteen mukaan se sai viime vuonna 4400 uutta jäsentä. Vertailun vuoksi: lääkäreitä ja juristeja valmistuu vuodessa noin 600.

Kaikissa ammateissa ja kaikkina aikoina parhaat pärjäävät: Nightwishin Tuomas Holopaisen viime vuoden ansiot olivat 278 000, Yö-yhtyeen Olli Lindholmin 242 000 ja Kotiteollisuuden Jouni Hynysen 152 000 euroa. 

32 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Taloussanomissa oli noista radiosoiton korvauksista, että keskimäärin 1,35€ per kappale ja kuuntelupohja on silloin 1,2 miljoonaa kuulijaa. Artikkelista kävi ilmi, että touhu ei ole kovin läpinäkyvää.

Tuohan jaetaan suurinpiirtein näin, että levy-yhtiölle 50© ja lopuista solistille puolet ja loput taustasoittajille.

Tässä Spotifyn arvostelussa artistit menevät ilmeisesti vipuun, että vertaavat saatuja loppusummia kun pitäisi verrata korvausta/kuuntelija. Tämä on käsittääkseni Spotifyssa suurempi kuin radiosoitossa.

Spotifyssa kuuntelija myös päättää mitä kuuntelee, mutta radiosoitossa sen tekee joku muu.

Kokonaiskuvaa on vaikea saada, koska tiedot saadaan pääsääntöisesti levy-yhtiöiltä, jolloin se ei sisällä koko kenttää. Tilastoista ei sen takia pysty päättelemään kuinka kulutustottumukset muuttuvat. Väittäisin, että pienten indietuottajien yms myynti on lisääntynyt.

Samahan on esim. pc-peleissä Steamista ostettuja pelejä ei näy Suomen pelitilastoissa ja uskon, että sen kautta ostetaan paljon pelejä.

Kyllä tässä tosiaan olisi paikka tutkivalle journalismille.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Radiosoiton tuotoista on pari vuotta sitten ollut tällainen uutinen: Tiesitkö tämän: Näin paljon artisti ja biisintekijä tienaavat radiosoitosta

Jani Muhonen kirjoitti...

Vuosi takaperin tein kuvitteellisen harjoituksen spotify-korvauksista vs. tallennemyynti, joka antoi aika mielenkiintoisia tuloksia. Streaming-korvauksissahan kyse ei ole ainoastaan kpl-myynnistä vaan myös aikamääreestä.

tjeu: http://www.oletkotosissasi.fi/2011/11/spotify-ja-sikarikkaat-rokkitahdet.html

Anonyymi kirjoitti...

Tuossa noita lähteitä, jotka jätin alkuperäisestä pois.
Radiosoitolla ei muusikko rikastu

Tuosta Finnpanelista yritin silloin laskin jonkinlaisen keskimääräisen luvun kuuntelijoille, koska tuo 1,39 on myös keskiarvo korvaukselle. Radioiden
Päivätavoitetavuus tuhansina

ja siihen lady Gaga kohuun liityen.
If Spotify Is The New Radio, The Artists Are Winning


Ainakin kotimaisista artisteista Vilkkumaa on kehunut Spotifya ja hänestä om ainakin minulla mielikuva bisneksensä osaavana henkilönä.

rasjani kirjoitti...

Kuka spotifyn omistaa? Levy yhtiöt. Kuka suomessa päätti paljonko spotifyn tulee maksaa korvauksia? Teosto.

Kuka valittaa teoston korvauksien vähyydestä? Tekijät.


Ja kuka on Se välistä vetäjä? Piraatit.



Petteri Järvinen kirjoitti...

Noista neljästä teesistäsi nähdäkseni kolme on puppua. Voit tietysti esittää jotain faktoja niiden tueksi.

Anonyymi kirjoitti...

https://www.facebook.com/notes/tuukka-temonen/chisu-syd%C3%A4n-len-blavatnik/10151175865123732 - aiheeseen liittyen.

Anonyymi kirjoitti...

Itseäni kiinnostaisi kovasti paljonko Yle antaa Teostolle meidän veronmaksajien rahoja vuodessa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Teoston korvauksista 59 % tulee radio- ja tv-esityksistä. YLEn osuus tästä on ylivoimaisesti suurin, eli puhutaan useista miljoonista.

Valtakunnallisella kanavalla soineesta kappaleesta tilitetään keskimäärin 4-10 euroa minuutilta. Korvaukset vaihtelevat kanavan koosta je kellonajasta riippuen. Kaupallisilla radiokanavilla korvaus peritään liikevaihdon mukaan, yleensä 7 %.

Anonyymi kirjoitti...

Tein pientä huonon matematiikan laskutoimitusta tuosta Antti Kotilaisen esittämästä piratismin aiheuttamasta 350 miljoona euron tappiosta vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisia on 5 401 267 eli tämä tarkoittaisi sitä että Kotilaisen mukaan ilman piratismia JOKAINEN suomalainen käyttäisi vuodessa 64,79 euroa enemmän piratisoituihin tuotteisiin.

Jos oletamme että vastasyntynyt vauva tai letkuruokinnassa oleva vanhus ei välttämättä kanna rahojaan levykauppaan tai elokuvateatteriin ja rajaamme mukaan ainoastaan 15-69 vuotiaat niin saamme väestöksi 3829301, joka taas tarkoittaa sitä jokainen käyttäisi tuon laskutoimituksen mukaan 91,04 vuodessa edellämainittuihin tuotteisiin.

Jos otetaan vielä laskuihin mukaan köyhyysrajan alla elävät suomalaiset (13% tuota ikäryhmästä) joilla ei sosiaalitoimen tai minkään muun laskutoimituksen mukaan ole tällaisiin turhuuksiin rahaa jää väestöpohjaksi 3331492. (tästä puuttuu edelleen esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaiset ihmiset yms.)

Tämä tarkoittaa sitä että tuosta porukasta jokaisen pitäisi käyttää A.Kotilaisen mukaan 105,06 euroa vuodessa enemmän näihin tuotteisiin.

Tarkastellaan sitten tarkemmin. Pitää ottaa huomioon että esimerkiksi tietokonepelien hinnat ovat romahtaneet. Muistan kun ennen ostettiin vähän ja kalliita pelejä. Nykyään esimerkiksi Steam tarjoaa niin edullisia pelejä kuten myös monet indie-tekijät samalla rahalla saa moninkertaisen määrän pelejä verrattuna esimerkiksi 5 vuoden takaiseen tilanteeseen. Myöskin musiikkilevyjen hinnat ovat pudonneet digitaalisen myynnin myötä puoleen verrattuna perinteisiin fyysisiin levyihin. Oikeastaan uudet elokuvat, kuten myös elokuvateatteriliput ovat nousseet. Esimerkiksi allekirjoittanut ostaa jo nyt sen määrän edellämainittuja tuotteita vuodessa että kaikkeen ei ehdi edes kunnolla perehtymään ja osa jää joka katsomatta/kuuntelematta/pelaamatta. Ainut tapa siis esimerkiksi allekirjoittaneen kohdalla lisätä myyntiä yli 100 euroa vuodessa olisi nostaa hintoja.

Vielä kun lasketaan että kolmannes talouksista elää niin tiukilla että heille ei jää mitään säästöön kuukaudessa niin miten Kotilainen voi todeta että tuo raha on pois yhteiskunnalta??? Itse juuri laskeskelin että minulla on mennyt suunnilleen tuo rahasumma hammaslääkäriin kuluvan vuoden aikana. Olisiko siis esimerkiksi minun tapauksessani Kotilaisesta yhteiskunnalle hyödyllisempää että jättäisin käymättä hammaslääkärissä ja laittaisin nekin rahat musiikkiin, elokuviin ja peleihin?

Jouni Laurila kirjoitti...

Niinpä

Tuskin nuo arvioit pohjautuvat mihinkään faktoihin.

Ne ovat niin härskisti yli kuin vain uskalletaan laittaa ja minkä tasoista korvausta lähdetään hakemaan.

Artistit valittavat pienestä Spotify korvauksesta.

Mitenkähän paljon oikeasti mahtaa tulla CD korvaukseksi kun hinta on 10€ ja se soi vaikka 30-vuotta, alussa päivittäin sitten harventuen.

Ei taida tulla edes yhtaä Eurosenttiä.

Anonyymi kirjoitti...

Hesarissa Pekka Pekkala kirjoitti erinomaisen kolumnin Muusikot nälkiinnyttää levy-yhtiö - ei piratismi.

BTW, kenen ja miksi luulette hyötyvän eniten siitä, että korvaus- hyvitys-, maksu- ja tilityskäytännöt ovat niin sekavia ja vaikeaselkoisia?

Anonyymi kirjoitti...

"Hesarissa Pekka Pekkala kirjoitti erinomaisen kolumnin Muusikot nälkiinnyttää levy-yhtiö - ei piratismi."

Mielenkiintoista tuo ihmisten syvä huoli levy-yhtiöiden sortotoimista musiikintekijöitä kohtaan. Muistuttaa kovasti Neuvostoliiton sympatioita suomiduunareille talvisodan aikaan. Apua ja neuvoja annetaan, vaikka niitä ei kaivata.

Samalla voidaan esitellä kateuslistoja kovatuloisista artisteista. Häveliäästi kuitenkin unohdetaan, että se Chisu on vain yksi musiikintekijä omien kappaleidensa suhteen. Tekijänoikeustuloja saa moni muukin ammattiryhmä kuin se "artisti".

Anonyymi kirjoitti...

Apua ja neuvoja annetaan, vaikka niitä ei kaivata.

Mitä sitten Chisu ja Kotilainen ruikuttivat A-stream ohjelmassa?

Väärin ja pyytämättä neuvottu, niinpä niin.

Anonyymi kirjoitti...

"Mitä sitten Chisu ja Kotilainen ruikuttivat A-stream ohjelmassa?"

Kai niitä muitakin artisteja on kuin Chisu? Jos muusikko katsoo parhaaksi ulkoistaa tuottamisen ja jakelun levy-yhtiölle, niin miksi ihmeessä jonkun levyseppä-hitsaajan tai kotiäidin pitäisi närkästyä muusikon oikeuksien puolesta? Ei se artisti lapsi ole.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Mielenkiintoista tuo ihmisten syvä huoli levy-yhtiöiden sortotoimista musiikintekijöitä kohtaan.

Kieltämättä hieman erikoista arvostella levy-yhtiöitä ahneiksi kun ne ottavat osansa myyntituloista -- ja perään vaatia itselle oikeutta ladata sama ilmaiseksi.

Onko ilmaiseksi lataaminen artistin kannalta parempi kuin se, että artisti saa markkinointia ja osan myyntituloista? Vai ovatko lataajat tässä kiinnostuneita ainoastaan omasta edustaan?

Anonyymi kirjoitti...

Petteri ja toinen Anonyymi.

Niputatte nyt kaksi toisistaan erillistä asiaa yhteen ja täysin aiheettomasti.

Se että on sitä mieltä, että levy-yhtiöt riistävät artisteja ei seuraa välttämättä että on sitä mieltä että laiton lataaminen on OK.

En minä hyväksy laitonta lataamista verkosta enkä sitä itse harrasta, ole harrastanut tai aio ryhtyä harrastamaan, vaikka kuten kuka tahansa pitkäaikainen tietoliikenne- ja tietoturvan ja auditoinnin ammattilainen sen varmasti osaisi tehdä niin että kiinni jäämisen riski olisi olematon. Joudun selvittämään näitä latailuasioita osana työtäni kun poliisi pyytää tietoja osana esitutkintaa. Tiedän miten tiedot kaivetaan teknisesti järjestelmistä ja mitä järjestelmät niin meillä kuin muuallakin tallettavat ja miten. Tiedän ja tunnen yleiset käytännöt.

Laiton lataaminen verkosta ei minua voisi vähempää kiinnostaa, mutta se kiinnostaisi että näitä turhia jahteja ei tarvitsisi monta kertaa (~15-20kpl/v) vuodessa tehdä. Se on ajan ja rahan haaskausta, eikä edes enää kovin mielenkiintoistakaan muutaman kerran jälkeen tehtynä.

Ostan ja olen aina ostanut sen musiikin mitä olen halunnut kuunnella noin 40v ajan. Levyjä on kertynyt noin 400 kpl ja osan (3/4) olen siirtänyt digitaaliseen muotoon voidakseni helpommin kuunnella sitä eri musiikkilaitteilla joita käytän.

En tosin osta juuri mitään suomesta enkä suomalaisten artistien musiikkia, koska EVVK. Sama koskee radion tarjonta, muutamaa YLE:n musiikin erikoisohjelmaa lukuunottamatta ja kaupallisista jaksan kuunnella ajoittain vain Classiccia. Olen kiinnostunut Jazzista, klassisesta, ambientista, maailmanmusiikista jne.

Ja jos muusikot, useat siis ja tulevat ulos asiassa omalla nimellään ja toteavat, että heistä on OK että saavat vain sen vajaa 10% levymyynnistä ja että levytyssopimukset ym. ovat heistä varsin reiluja, niin mikäpä siinä sitten eiköhän ehdottelut artistien aseman parantamisesta lopu aika lyhyeen.

Asia taitaa kuitenkin vain olla niin, että heidät on sopimuksilla vaiennettu aivan kuten TTVK yritti vaientaa lataajan isän, emmekä tule kuulemaan mitään em. kaltaista. Sen sijaan yksittäiset artistit saattavat jopa kirjoittaa kuten yhdessä linkissä ollut Tuukka Temonen blogissaan.

Anonyymi kirjoitti...

... jatko

Niin tai sitten, jos ei sopimuksella niin itsesuojeluvaisto tai viimeistään kolleegat neuvomat olemaan purematta sitä kättä joka ruokkii, vaikkakaan ei kummoisesti.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Osaatko sanoa, kuinka paljon kustannuksia operaattorille kertyy ip-tietojen selvittelystä? Olivatko ne mukana TTVK:n vaatimassa 600 eurossa?

Ennen poliisi valitti gsm-sijaintitietojen saamisen operaattoreilta tulevan niin kalliiksi, että se rajoitti rikostutkintaa. Tämä kuulosti vähän oudolta, eivätkö tiedot tule napin painalluksella koneiden lokeista, kun kerran tarve on toistuva?

Olen samaa mieltä siitä, etteivät levytyssopimukset ole mikään peruste piratismille.

Muistutan myös siitä, että kirjailija saa n. 15 % kirjan hinnasta, eikä uuden kirjailijan markkinointiin tarvitse panostaa läheskään yhtä paljon kuin uuden iskelmätähden markkinointiin. Aiemmin kirjailijasopimuksissa ei ollut neuvotteluvaraa, nykyään on. Varmaan samaa voisi soveltaa levybisneksessäkin? Artisti voisi jakaa osan riskistä ja saada vastineeksi paremman sopimuksen.

Jouni Laurila kirjoitti...

Onko tietoa voiko jonnekin itse laittaa musiikkia myyntiin.

Kirjailijathan voivat laittaa esimerkkiksi Amazonille myyntiin kirjansa suoraan. En tietysti ihan tarkkaan tunne mitenkä toimii, mutta sillä tavalla saa varmasti enemmän kuin 15%. Sieltähän hyvin edullisia kirjoja joissa varmasti on näitä välikäsien kustannuksia leikattu.
Onko muuten nykyisissä sopimuksissa rajoituksia joiden mukaan pitää käyttää vain yhtä julkaisijaa?

Jos nimittäin olisi olemassa samantapaisia mahdollisuuksia musiikin jakeluun voisi uusia tähtiä nousta nopeammin ja musiikki kehittyä nopeammin. Youtubeenhan laitetaan jo, mutta sieltä ei kai ole saatavissa rahaa kuitenkaan.
Äkkiä laskien nykyisellään artisti saa 15 senttiä per kappalen. Jos esimerkiksi Applen yleinen taksa vaikkaohjelmissa on 30%, niin silloin hinnaksi tulisi 20 senttiä ja artistin tuotto sama. Nyt maksamme 99 senttiä vastaavasta. Kyllä tuossa on aika paljon pelivaraa olemassa ilman että artisti häviää.

Anonyymi kirjoitti...

@Petteri

Tarkkojen kustannusten lukujen antaminen per IP on oikeastaan mahdotonta, koska ne vaihtelevat tapauskohtaisesti ja varmasti myös operaattori/ISP kohtaisesti hyvin paljon sen mukaan minkälaisista järjestelmistä tietoja joutuu keräämään. Eri ikäisten järjestelmien integrointiasten vaihtelee ja vaikka viime aikoina erilaiset loki analyysijärjestelmät ja SIEM järjestelmät ovat yleistyneet niin ei niistä välttämättä vielä löydy kaikki tarvittu tieto.

Yleisimmin tarvittavat ja tärkeimmät järjestelmät toki on jo integroitu niihin, mutta prioriteetti ja tärkeys eivät ole palveluntuottajan näkökulmasta muutama kymmenen virka-apupyyntöä vaan järjestelmiä kehitetään muista lähtökohdista kuten laskutuksen tarpeet, volyymien seuranta, kapasiteetin hallinta, vikojen & laajempien häiriöiden selvittäminen sekä tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen ym.

Lokianalysaattorien & SIEM järjestelmien lisenssit ovat usein volyymipohjaisia ja esim. erään tuotteen 1GB indeksoitu lokimäärä per päivä lisenssi maksaa toistakymmentä tuhatta. Eikä tarvitse olla kummoinen operaattori kun 100 gigaa per päivä kertyy lokia jos kaikki lokit halutaan integroida yhteen. Siksi kaikkea ei välttämättä vielä lokiteta näihin järjestelmiin ja hakeminen on vaikeampaa.

Karkeaa arviota lokianalyysin hinnasta voisi laskea em. hinnan mukaan ja siihen sitten huoltosopimukset rauta ym. infra päälle (tarvitaan useita isoja servereitä ja käytännössä storage taakse johon järjestelmän tietokanta sijoitetaan), eikä tämä hankittu järjestelmä tee vielä itsessään automaattiseesti sen enempää kuin CAD-puolella ns. foundation versio tai vaikka Excel taulukkolaskenta.

Järjestelmän päälle täytyy vielä rakentaa ja koota osin valmiista moduuleista varsinainen sovelluskokoelma itse, jolla käytettävissä olevaa sisään tulevaa dataa voi analysoida, siitä voi kuvitella hyötyvänsä. Ja ennen kuin siihen voi kuvitella luovuttavansa oikeuden ihmisille joiden työtehtävät edellyttävät osan ko. tietojen käyttöä. Lainsäädännön vuoksi kovin moni ei saa päästä kaikkiin tietoihin, eikä ilman tosiasiallista tapauskohtaista tarvetta.

Jos kerrot em. arvion rauta+softalisenssi x 1.5 niin saat ehkä jonkinlaisen käsityksen siitä missä hintaluokissa liikutaan ennen kuin on toimiva lokianalyysi & SIEM järjestelmä pystyssä töineen. Siihen sitten se ~18% ylläpitokulut vuosittain ja raudan uusinta 4-7v välein, jos tarve ei ylitä aiemmin lisä- tai korvausinvestointeja, jos niitä tulee niin se on sitten lisää rahan menoa.

Anonyymi kirjoitti...

... jatko

Tietoja etsiessä paljon riippuu kuinka vanhoista tiedoista on kyse ts. joudutaanko palauttamaan varmuuskopioilta, kaikki tieto kun ei löydy lokeista vaan lokien perusteella löytyy vasta korkeintaan liittymän tunnistetietoja ja sen jälkeen täytyy etsiä asiakasrekisteristä tietoja. Jos pyyntö koskee kovin vanhoja tietoja on kaivettava arkistoituja tietoja on tai palautettava vanha tietokanta staging-ympäristöön, jossa testataan mm. uusia versioita ja laajempia muutoksia ennen kuin ne viedään tuotantoympäristöön.

Tieto ei siis useinkaan aina löydy edelleenkään nappia painamalla ja jos osa siitä löytyykin, niin se ominaisuus ei tule halvalla. Samoin hakijan vaan täytyy osata etsiä oikeista järjestelmistä ja olla siihen valtuudet, huolehtia toiminnan lainmukaisuudesta ja pitää kirjaa mitä on tehty. Yleensä ihmisiä joilla on pääsy näihin järjestelmiin ja joille on annettu valtuudet on hyvin vähän ja pääsy hyvin kontrolloitua. Kukaan ei halua sotkeutua enää vastaavaan mikä antoi aihetta lex soneraan.

Nappia painamalla löytyy tiedot vain yritys- ja niistä liittymistä, jotka on kiinteillä osoitteilla.

Oikein helpossa tapauksessa ja kun kysytään jotain aivan vasta tapahtunutta niin on yleensä helpompi löytää tietoja. Yli 6-12kk vanhoissa asia vaikeutuu jo huomattavasti.

Etsiessä yhden IP:n tietojen etsiminen riippuu myös siitä montaako etsitään kerralla ja miten prosessi on järjestetty eri järjestelmistä etsittäessä.

Yhden etsimisessä voi olla käytännössä yhtä paljon työtä kuin 5:n etsimisessä kun prosessissa yhdistetään haut ensin yhteen järjestelmään kerralla ja mennään vasta sitten asiakastietoja etsimään kustakin.

Oman talon byrokratia ja viranomaisen kanssa paperilla käytävä kirjeenvaihto lisää omat vaivansa ja kulutkin.

Helppokin tapaus työllistää vähintään 1h hallinnollisissa rutiineissa ja ainakin osin esimies- tai CIO tason ihmisiä sekä sen lisäksi 1h teknisiä tietoturva-asiantuntijoita joiden tehtäväksi varsinainen tiedon kaivaminen usein jää. Jos mennään backupeille, arkistoituun tietoon tai jopa backuppien palauttamiseen jotta asiakastieto löytyy niin työ voi olla useita tunteja tai kokonaisia päiviä.

Aiemmin kun hyviä lokianalysointijärjestelmiä ei edes vielä ollut, niin oli aika selvää että pahimmillaan tiedon etsiminen on voinut todella olla erittäin kallista.

Anonyymi kirjoitti...

@Jouni

Omakustantaminen ja pienten riippumattomien julkaisijoiden käyttö tarkoittaa, että artisti ei kuulu isoimpien levy-yhtiöiden kultaposssukerhoon, joilla on paremmat mahdollisuudet päästä mm. soittolistoille.

Jenkeissä on käyty useampaan kertaan oikeutta, viimeiset tapaukset alle 5v sitten kun on selvitetty sitä miten levy-yhtiöt ovat sponsoroineet tiettyjen omien artistien radio-soittoa laittominkin keinoin. Siellä näitä kutsutaan Payola termillä ja sillä on jo pitkät perinteet.

Sponsorointi ja markkinointituki levy-yhtiön toimesta voi olla monenlaista ja osa keinoista ovat harmaalle alueella ja yleisön pitäisi tietää että ne ovat maksettuja mainoksia. Yhtiö, jolla on paljon tarjontaa voi paketoida ja räätälöidä alennuksen sen mukaan miten yhteistyöhaluiseksi se kokee soittavan aseman. Avustetaan tai tehdään valmiita soittolistoja tai sen osia tuottajien avuksi. Lähdetään mukaan aseman tempauksiin ja markkinointiin. Annetaan löysää markkinointirahaa, kuin edullista lainaa jota ei tarvitse maksaa takaisin kun tavoitteet soitossa ja myynnissä saavutetaan jne. Keinoja on vaikka kuinka käytössä pienempien kampittamiseen. Eikä tässä ole mitään poikkeuksellista ne tunnetaan myös muilla toimialoilla.

Suomessa näitä asioita en tiedä selvitetyn ja tutkitun, mutta tuskinpa käytännöt kovin paljoa siitä mitä maailmalla tapahtuu eroavat kun levy-yhtiöt ovat kansainvälisiä. Jaa, no ehkä meillä ollaan ainakin ei osapuolina olevian osalta naivimpia ja kuvitellaan, että eihän meillä sellaista voi tapahtua.

petrip kirjoitti...

"Ennen poliisi valittigsm-sijaintitietojen saamisen operaattoreilta tulevan niin kalliiksi, että se rajoitti rikostutkintaa. Tämä kuulosti vähän oudolta, eivätkö tiedot tule napin painalluksella koneiden lokeista, kun kerran tarve on toistuva?"

Ei operaattorilla ole itsellään tarvetta tuolle tiedolle, joten se ei ole esimerkiksi laskutustiedoissa. Joudutaan koluamaan lokeja joihin ei normaalitoiminnassa tarvitse koskea ja jos siitä laskutetaan normaalia tuntihintaa, joka asiantuntija työssä - myytäessä pieniä määriä - on ainakin 100€/h. Poliisien budjeteissa tuo voi olla kallista

Lisäksi tiedon ulossaaminen vaatii todennäköisesti lisenssin laitteistotoimittajalta joka sekin pitää kuolettaa kohtuu ajassa.

IP-operoinnissa lokia kertyy varmasti paljon enemmän, joten lasku/IP-osoite on varmasti muutaman satasen luokkaa. Ja siihen päälle lakimiehen lasku kun hän kopioi vakiomallisen kirjeen ollaan aivan varmasti 600€ kuluissa.

Anonyymi kirjoitti...

Kari Haakana vetää yhteen tähän asti tapahtunutta YLE:n blogissa.

Olli kirjoitti...

Petteri,

"Tekijät valittavat kuorossa, miten huonosti musiikkibisneksellä menee, mutta kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa (vinkki jollekin tutkivalle toimittajalle, ehkä tätä kannattaisi selvittää?)."

Asiaa riittää kokonaiseen kirjaan, joten hyvää tietokirjailijaa tässä tarvitaan (vink, vink).

Jani, tällainenkin streaming vs downloading -vertailu löytyy.

Rasjani,

"Kuka spotifyn omistaa? Levy yhtiöt. Kuka suomessa päätti paljonko spotifyn tulee maksaa korvauksia? Teosto."

Totta, levy-yhtiöt ovat omistajina Spotifyssa. Toinen väite ei ole oikein. Levy-yhtiöt neuvottelevat suoraan ja voivat sanella ehtonsa, valitettavasti.

Anonyymi,

"Tein pientä huonon matematiikan laskutoimitusta tuosta Antti Kotilaisen esittämästä piratismin aiheuttamasta 350 miljoona euron tappiosta vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisia on 5 401 267 eli tämä tarkoittaisi sitä että Kotilaisen mukaan ilman piratismia JOKAINEN suomalainen käyttäisi vuodessa 64,79 euroa enemmän piratisoituihin tuotteisiin."


Kotilainen on suomalaiseen tapaan vaatimaton. Isossa maailmassa kalavaleetkin on parempia. Ameriikan ihmemaassa luku on $800 per capita.

Anonyymi & Petteri,

"Mielenkiintoista tuo ihmisten syvä huoli levy-yhtiöiden sortotoimista musiikintekijöitä kohtaan.

Kieltämättä hieman erikoista arvostella levy-yhtiöitä ahneiksi kun ne ottavat osansa myyntituloista -- ja perään vaatia itselle oikeutta ladata sama ilmaiseksi."


Ehkä levy-yhtiöt eivät kuitenkaan aivan viattomia ole.

Toisekseen tekijänoikeuslain tarkoitus on kai hakea tasapainoa tekijän/esittäjän ja yleisön (kuluttajan) välille. Taiteen katsotaan rikastuttavan yhteisöä - jo Aristoteles oli tätä mieltä. Kun tekijä julkaisee teoksen, hän samalla luovuttaa sen yleisön käyttöön. Tähän halutaan kannustaa antamalla tekijälle määräajaksi lakiin kirjattu oikeus kerätä tuottoja teoksestaan. Useimmat ihmiset - ja kommentoijat täällä - hyväksyvät tämän.

Levy-yhtiöt taas ovat tässä katsannossa välimiehiä, jotka hoitavat ihan tavallista liiketoimintaa ilman erillistä suojelua. Jos uusi tekniikka poistaa välimiehen tarpeen, niin voi voi. Tekniikka ja bisnesmallit muuttuvat, mutta taiteilijan ja yleisön suhde on säilynyt antiikin ajoista. Miksei siis säilyisi jatkossakin?

Piraatteihin voi suhtautua rakentavamminkin. HBO havaitsi, että pohjoismaissa lataillaan laittomasti heidän sarjojaan. Jotkut jopa tekstittivät niitä suomeksi. Sen sijaan, että olisivat menneet Arhinmäen porstuaan itkemään, he riemastuivat: täällähän on kysyntää! Nyt HBO aikoo tarjota ohjelmiaan tekstitettynä 24 tunnin kuluessa ensi-illasta. Piraatit eivät pystyne samaan.

Musiikkiteollisuus puolestaan on jatkuvasti yrittänyt myydä huonompaa tuotetta kuin piraatit. Ensin yritettiin käyttää kopiosuojauksia, kun piraatit tarjosivat MP3:ia. Kuka hoitaa bisnestä näin? Kun tarjolle tulee ilmaisia (tosin laittomia) palveluita, niin huonnetaan omaa tuotetta. Mahtava logiikka! Edelleenkään musiikkia ei voi ostaa mistään FLAC-versioina, mutta vertaisverkoista kyllä löytyy. Miksi?

Täytyy lopettaa, kun kommentti venyy... Mutta kyllä tästä kirjaankin riittäisi materiaalia. En sitten tiedä olisiko lukijoita - niitä maksavia siis.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän musiikkia pystyy ostamaan FLAC-versiona, esim täältä

Olli kirjoitti...

Anonyymi,

"Kyllähän musiikkia pystyy ostamaan FLAC-versiona, esim täältä"

Hienoa, että löytyi yksi FLAC-albumi. Toivottavasti ei ole se poikkeus, joka vahvistaa säännön. Tässäkin on näemmä suurimmat markkinat rajattu pois:

"Please Note: This download is not available to customers in the United States, United Kingdom, Spain, Italy, France or Germany.

Customers within these territories can buy the MP3 from here."


Pointtini on, että laillisen palvelun pitäisi olla parempi, tai vähintään yhtä hyvä, kuin laittoman.

Anonyymi kirjoitti...

Spotifystä saatavia tuloja pitäisi verrata ennemmin radiosoittoon kuin levyn ostoon - paljonko artisti saa yhdestä radiosoitosta per kuulija, ei kai kovin paljoa?

Vähän isompi summa voisi toki olla, kun saa itse valita milloin ja mitä kuuntelee. Mutta kuitenkin aika pieni sen pitää olla, jotta vaikkapa muutaman tunnin mittainen musiikin kuuntelu päivässä ei tule kohtuuttoman kalliiksi vuositasolla.

Itse spotifyn premium-tilaajana käytän nyt musiikkiin huomattavasti enemmän rahaa kuin vuosiin.



Olli kirjoitti...

Anonyymi,

"Spotifystä saatavia tuloja pitäisi verrata ennemmin radiosoittoon kuin levyn ostoon - paljonko artisti saa yhdestä radiosoitosta per kuulija, ei kai kovin paljoa?"

Juuri näin. Lisäksi Spotifyn tyyppiseen streaming-palveluun pitäisi ulottaa radiosoiton kaltainen pakkolisenssijärjestelmä, jolloin palvelu voisi sopia lisenssimaksuista tekijänoikeusjärjestön (Suomessa Gramex ja Teosto) kanssa. Tällöin palvelussa olisi kaikki musiikki ja maksut olisivat kohtuullisia, koska niitä voitaisiin viime kädessä puida oikeudessa.

Yksittäiskäyttäjän lisäksi olisi hyvä olla tarjolla myös, vaikkapa tuplahintainen, perhelisenssi. Muuten lapsiperheiden kustannukset nousevat helposti liian korkeiksi. Jos nuorisolla olisi tällainen, niin musiikin lataamiseen piraattisivustoilta ei olisi kai mitään motiivia.

Kun tottuu hyvin toimivaan streaming-palveluun, niin tuskin haluaa alkaa latailemaan sittenkään, kun tulee täysi-ikäiseksi. Latailuhan on kuitenkin kömpelöä verrattuna siihen, että taskussa kulkee koko maailman musiikkikirjasto.

Anonyymi kirjoitti...

"Chisu tuntuu olevan radiokanavien erityisessä suosiossa."

Kiva. Kuka haluaa kuunnella jotain Tsiisua?

Petri Honganmäki kirjoitti...

Minkähän verran artisti saanee iTunesista? Itse ainakin ostan ihan helppouden vuoksi musiikkini sieltä.

Website Security Test