tiistai 30. lokakuuta 2012

Miksi niin harva äänesti?

Kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi 58,2:aan, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa (61,3 %) ja kaukana 1980-luvun lukemista (jopa 78,5 %). Tällä menolla vuoden 2020 vaaleissa äänestää alle puolet äänioikeutetuista. Äänestyspäivän sää oli loistava, joten tällä kerralla edes huono sää -kortti ei auta.

Demokratian kannalta hiipuva kiinnostus on tietenkin huolestuttavaa. Pääministeri Katainen ehti jo kutsua tulosta "todella katastrofaaliseksi".

Mutta voiko asialle tehdä mitään? Ja onko kyseessä edes todellinen ongelma? Poliitikkojen mielestä laskeva trendi kertoo kansalaisten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä, mutta niin he sanovat kaikista ikävistä ilmiöistä. Äänestyslaiskuus voi kertoa monesta muustakin asiasta.

Kuten vaikkapa vaaliväsymyksestä. Vuonna 2011 oli eduskuntavaalit, alkuvuonna presidentinvaalit ja nyt kuntavaalit. Vuoden 2000 vastaavassa vaaliputkessa kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi vielä alhaisemmaksi (55,8 %), vaikka Suomella meni loistavasti. Talous kukoisti, markka oli käytössä ja alkanut uusi vuosituhat näytti kaikin puolin lupaavalta.

Television lukuisat vaaliohjelmat eivät varsinaisesti lisää kiinnostusta. Samat puoluejohtajat istuvat ilta toisensa jälkeen eri kanavilla ja sanomalehtien nettivideoilla teennäisen hauskoissa tenteissä, joissa heiltä kysytään samoja keinotekoisia kysymyksiä. Heidät laitetaan leikkimään, kaksintaistelemaan keskenään ja ottamaan kantaa asioihin, jotka eivät millään tavalla ole edes vaalien aiheena (kuten kotimaan politiikka presidentinvaaleissa tai EU-asiat kuntavaaleissa). Raati arvioi puheenjohtajia Idols-tuomariston tapaan ja studioyleisö saa osoittaa suosiotaan.

Vaalitenteistä on tullut huonoa viihdettä. Kuka jaksaa katsoa sitä, kun parempaakin on tarjolla 14 muulla tv-kanavalla (muusta netistä puhumattakaan)?

Uurnille vaivautui lähinnä vanhempi väki, jolle äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja vuodesta toiseen toistuva rutiini. Nuorilla vastaavaa rutiinia ei ole. He ovat tottuneet välittömään vaikuttamiseen ja tykkäämiseen sosiaalisessa mediassa. Numeron kirjoittaminen paperilapulle muutaman vuoden välein ei vastaa heidän käsitystään vaikuttamisesta eikä edes oikeasta demokratiasta.

Fakta vain on, että muutamalla hyvällä Facebook- tai Twitter-päivityksellä voi vaikuttaa enemmän kuin äänestämällä -- ainakin, jos päivitys on niin hyvä, että se lähtee leviämään sosiaalisessa mediassa eteenpäin. Päivitykset vaikuttavat muihin äänestäjiin sekä kansanedustajiin ja kuntapäättäjiin.

Sähköinen äänestäminen voisi korjata tilannetta, mutta sekään ei poista itse perusongelmaa. Kun suora demokratia yleistyy koko ajan, miten paljon epäsuoraa demokratiaa jatkossa tarvitaan? Jääkö se vanhempien ihmisten kanavaksi? Käykö siis niin, että nettiaikana vain (sosiaalisesta mediasta) syrjäytyneet äänestävät?

Ehkä nuoria eivät edes kiinnosta entiseen tapaan elämän perustarpeet kuten asuminen, työ ja koulutus. Niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Kiihkeimmät keskustelut käydään tekijänoikeuksista, maahanmuutosta -- jopa potilastietojärjestelmistä. Ei ole sattumaa, että uusista pienpuolueista vaikuttavin on piraattipuolue.

Nuoret marssivat tekijänoikeuslakia (2005), nettisensuuria ja lapsipornosuodatusta (2008), Lex Nokiaa (2009) ja liian kallista potilastietojärjestelmää (2012) vastaan. Äänestetään ensi kerralla näistä, niin nuorten prosentit saadaan nousuun. Maailmanrauha, keskimatkan ohjukset tai työttömyys? Äh, faijan ja mutsin aikaisia juttuja. Kyllä ne joku hoitaa.

Lisätty YLE-uutinen 30.10.2012: http://yle.fi/uutiset/tutkija_laskeva_aanestaminen_kertoo_eriarvoistumisesta/6357460 -- niinpä tietysti. 

29 kommenttia:

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Voidaanko sähköinen äänestys jo saada luotettavaksi,Virossahan se ymmärtääkseni on jo käytössä?

Miten varmistetaan,että äänestäjä on todella tuo fyysinen henkilö,voihan joku toinenkin päästä vaikkapa pankkitunnuksin? Sormenjälkitunnistus, iristunnistus? Laitteet lienevät kalliita,kuka maksaa ne?

Täällä Vihdissä sähköisen äänestämisen kokeilu epäonnistui. Luonnollisesti äänestämättä jättäminen on yhtä pyhä oikeus kuin äänioikeuskin,vain maissa jossa äänestetään kiväärinpiipun edessä, äänestysprosentti on 104 (ja ehdokkaita yksi;)

Hannu T Tanskanen
Varavaltuutettu, Vihdin kunta

MikkoK kirjoitti...

Niin ei tämä nyt mikään täysin poikkeuksellinen tilane ole. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli itseasiassa alhaisempi (55,9%).

Mutta ei se sitä miksikään muuta, että tilanne on huolestuttava. Toisaalta ainakin Helsingissä ja Turussa edustajien vaihtuvuus oli suurta (=muutosta haluttiin) ja ainakin Turussa taitaa nuoria alle 30:siä olla tulevassa valtuustossa enemmän kuin aikaisemmin.

Jokke kirjoitti...

en ymmärrä tuota touhua ? miksi pitää tyrkyttää tuntematonta päin naamaa ? ottakaa se joita tunnetaan hyvin.sekä sähköinen toimii hyvin kun olisi linkki äänestykseen ?? kun kaikki on äänestänyt alkaa kova sooloilu tuolla arkadianmäellä ?

Marko Mäenpää kirjoitti...

Yksi suuri syy on takuulla ehdokkaiden älytön määrä. Vantaalla esimerkiksi melkein 700 ehdokasta. Koita siitä nyt sitten perustellusti valita. "Täydet listat" kun on kaikkien puolueiden tavoite, eli 100 ehdokasta. Siinäkin on jo aivan liikaa läpikäytävää, JOS on edes puolue selvillä. Ehokkaiden määrää pitää saada järkevämmälle tasolle.

Toisaalta TV tentit kunnallisvaaleissa puolueen johtajiin, joilla ei ole mitään tekemistä oman kunnan politiikan kanssa, sekä asiat joista puhutaan ei ole kunnallisen päätöksenteon piirissä. Missä näkee väittelyä oman kunnan ehdokkaiden kesken? Aika hiljaista oli somessa. Ei kunnon keskusteluja. Nurmijärvellä oli FB ryhmä, jossa oli sentään vähän säpinää.

Sähköinen äänestys. Askel yksi: Kopissa onkin lentoaseman checkin tiskiä vastaava kone. Työnnät saamasi äänestyslapun koneeseen, isossa näytössä on puolueet ja numeronäppäimistö. Joko suoraan numero tai puolue ja naamalistasta tökkäämällä oma ehdokas. Numero tulostuu lappuun, joka kiikutetaan uurnaan. Ei jää epäselväksi onnistuiko ja jos koneet ei toimi, niin laput lasketaan. Saadaan tuloskin heti, kun äänestys päättyy. Samalla mahdollistettaisiin ennakkoäänestys tietokoneella pankkitunnuksin.

Jari kirjoitti...

Eikö ole vähän puolueellista nostaa otsikohin sitä että harva äänesti, jos yksi puolue sai 169 556 ääntä lisää.

Oikea ilmaisu on: Miksi niin harva äänesti perinteisiä puolueita?

Perinteisten puolueiden saama äänimäärä putosi kyllä tasaisesti, n. 10% per puolue.

Kale kirjoitti...

Sähköinen äänestys (nettiäänestys tai miksi halutaankaan kutsua) tulee olemaan seuraava askel mutta ei missään nimessä niin kuin se yritettiin tehdä Vihdissä. Jos äänestyksen voi tehdä vain virallisessa äänestyspaikassa, niin ei siihen tarvita sadoillatuhansilla euroilla elektroniikkaa vaalipaikalle. Silloin kelpaa se paperi ja kynäkin. Mutta sähköinen äänestys pitää saada käyttäjän ulottuville sinne, missä hän on. Pietarsaaressa, Velkualla, Oslossa, Oklahomassa.

En ymmärrä miksi siitä pitää väkisin tehdä niin vaikea perustellen esim. äänestäjän tunnistamisen vaikeudesta. Miten esimerkiksi pankit valvovat, että nettipankin käyttäjä on todella se, joka luvan käyttöön on saanut? Niinpä. Ei tähän tarvita Tiedon miljardien sovellusta vaan käytetään jo olemassaolevia ratkaisuja. Ja tietenkin paperiäänestys rinnalla, koska ei kaikki käytä nettiä eikä halua käyttää tälläisissä tapauksissa.

Varmuudella äänestysprosentti nousee mutta haluaako nykyiset valtuutetut, edustajat ja europarlamentaarikot sitä?

Anonyymi kirjoitti...

Yleisin perustelu äänestämättä jättämiselle on se että yhdellä äänellä ei ole mitään merkitystä.

Jari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jari kirjoitti...

Varmuudella äänestysprosentti nousee mutta haluaako nykyiset valtuutetut, edustajat ja europarlamentaarikot sitä?

Loogisesti ne, jotka ovat tulleet valtaan korkean äänestysprosentin vaaleissa, haluavat korkean äänestysprosentin. Näitä ovat kai kookomuslaiset, demarit ja keskustalaiset. Siksi Ylen kanavilla esiintyy dogmi, joka suosittaa että kaikkien pitäisi äänestää.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Netissä on nähty niin paljon hakkerointia ja huijauksia,etten noin vain olisi valmis sähköiseen äänestykseen.

Esimerkiksi sukulaiset voisivat äänestää ymmärtämättömän mummelinsa pankkitunnuksilla. Kyllä mielestäni tuo äänestäjän fyysinen tunnistaminen on välttämättömyys.

petrip kirjoitti...

en ymmärrä miksi alhainen äänestysprosentti olisi ongelma. Riittävä näyte saadaan aikaiseksi nykyisellä tasolla.

Ari kirjoitti...

Alan äänestää sitten, kun se onnistuu helposti kotikoneelta. Vaalisalaisuuksien ja teoreettisten riskien pyörittely on menneisyyttä, samalla tavalla 'kuka vain' voi nytkin käydä äänestämässä väärennetyillä henkkareilla tms. Uskomatonta on miten Suomi tulee tässä niin jälkijunassa.

Anonyymi kirjoitti...

Varmasti nettiäänestyksen salliminen lisäisi tiettyjen puolueiden suosiota ja vähentäisi toisten suosiota. Puolueet joita nuoret äänestävät mm. Vihreät ja Piraatit varmasti saisivat uusia äänestäjiä nykyisistä nukkuvista äänestäjistä. Senioripuolue (entinen Eläkeläiset kansan asialla) taas olisi suurin häviäjä.

Jari kirjoitti...

Teoriassa on virhe, että kansanedustajat päättävät äänestyskäytännöstä. Hehän suosivat sitä menetelmää, jolla ovat itse päässeet valtaan. Lopulta mikään ei muutu. Ei ole muuttunut lähes sataan vuoteen. Siis itse itseään lukitseva käytäntö.

- Ei nettiäänestystä.
- Nykymittoihin aivan liian pitkä vaalikausi.
- Ei oteta huomioon kunkin äänestäjän
eritasoista kykyä päättää asioista.

Miten äänestyskäytäntö on ylipäätään koskaan muuttunut. Miten muutoksia tehtiin sata vuotta sitten? Tarvitaanko siihen väkivaltaa. En voi muistaa, koska siitä on niin pitkä aika.

Nyt muutoksista ei edes keskustella.

Osmo kirjoitti...

Minä kyllä en näe mitään tarvetta nettiäänestämiselle. Jos ei saa peffaansa tuolilta, niin ehkä on vain hyvä, ettei äänestä. Nykyään ennakkoäänestäminen on niin helppoa. Minulla ei ollut mitään aikomusta äänestää ennakkoon, mutta kun kirjastossa oli äänestyspiste, äänestin. Liian monella on ns. yhteiset pankkitunnukset.

Ainoa,missä voisin nähdä käyttöä nettiäänestämiselle on vammaiset ym. joilla on vaikeuksia päästä muuten äänestämään.

Totuus kuitenkin on, että kunnallispolitiikka on nuorille hyvin vieras asia etenkin suurissa kaupungeissa. Tässä valossa vaatimukset äänestysiän laskemiselle juuri kunnallisvaaleissa ovat outoja.

Kuka osaa nimetä kotikunnastaan edes viisi kunnan- tai kaupunginvaltuutettua?

Anonyymi kirjoitti...

Kuinka monella äänestys jää tekemättä sen takia ettei se onnistu koneella? Jos se on siitä kiinni, niin apaattisen kansanosan tulee pitää leipäläpi kiinni ja tyytyä aktiivisemman kansanosan saamaan tulokseen.

Nettiäänestys ei tule ihan heti toimimaan.
Miten voidaan olla riittävällä tasolla varmoja, ettei äänestysohjelmistossa ole troijalaista tai muuta vikaa, joka muokkaa ääniä?
"Paperi ja kynä" -äänestyksessä on kilpailevien puolueiden edustajia katsomassa äänestystapahtumaa, on epätodennäköistä että kaikki pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, että jokin puolue saisi ylimääräisiä ääniä, kun eihän ne muutenkaan pääse mistään yhteisymmärrykseen.
Ja jos nyt jotenkin tuo onnistuisi yhdessä äänestyspaikassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että se saataisiin järjestettyä riittävän monessa äänestyspaikassa ilman kiinni jäämistä? Monessahan se pitäisi tehdä, jotta sillä oikeasti edes vaikutettaisiin tuloksiin.

Sen sijaan jos olisi vain nettiäänestys, niin eihän se periaatteessa tarvitse kuin:
"update vaalitulos set votes_received=votes_received+100000 where puolue=..."

Jaa, eipä kannata kirjoittaa enempää, kaikki oleellinen löytyykin jo osoitteesta: http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html ja
http://www.effi.org/blog/kai-2009-04-12.html

jaska kirjoitti...

"Uurnille vaivautui lähinnä vanhempi väki, jolle äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja vuodesta toiseen toistuva rutiini."

"Nuoret marssivat tekijänoikeuslakia (2005), nettisensuuria ja lapsipornosuodatusta (2008), Lex Nokiaa (2009) ja liian kallista potilastietojärjestelmää (2012) vastaan. Äänestetään ensi kerralla näistä, niin nuorten prosentit saadaan nousuun."

Tässä on mielestäni iso syy alhaiseen äänestysaktiivisuuteen. Puolueet puhuvat asioista, jotka kiinnostavat varmimmin äänestäviä ihmisiä, tällä kertaa vanhusten asioista, ja se vahvistaa sitä, että vain nämä ryhmät, jotka muutenkin äänestäisivät, kiinnostuvat äänestämään.

Kale kirjoitti...

Hannu Tanskanen sanoi...
@Netissä on nähty niin paljon hakkerointia ja huijauksia,etten noin vain olisi valmis sähköiseen äänestykseen.

Esimerkiksi sukulaiset voisivat äänestää ymmärtämättömän mummelinsa pankkitunnuksilla. Kyllä mielestäni tuo äänestäjän fyysinen tunnistaminen on välttämättömyys.



Miksi sitten esim. pankki luottaa siihen, että tunnuksia käyttää juuri se henkilö, jolle ne on annettu? Tietääkseni pankin nettitunnusten käyttöehdoissa lukee, että tunnusten luovuttaminen_kenellekään ulkopuoliselle on kielletty. Myös saman perheen sisällä luovuttaminen on kielletty. Estäähän sitä ei voi, mutta ei voi sen ymmärtämättömän mummelin aivopesua tai ympäripuhumistakaam estää. Ja mummeli äänestää juuri sitä, jota pojanpoika suositteli, tutustumatta lainkaan ehdokkaan agendaan.

Lisäksi Jari esitti hyvän kommentin:

Jari sanoi...
Teoriassa on virhe, että kansanedustajat päättävät äänestyskäytännöstä. Hehän suosivat sitä menetelmää, jolla ovat itse päässeet valtaan. Lopulta mikään ei muutu. Ei ole muuttunut lähes sataan vuoteen. Siis itse itseään lukitseva käytäntö.

- Ei nettiäänestystä.
- Nykymittoihin aivan liian pitkä vaalikausi.
- Ei oteta huomioon kunkin äänestäjän
eritasoista kykyä päättää asioista.

Miten äänestyskäytäntö on ylipäätään koskaan muuttunut. Miten muutoksia tehtiin sata vuotta sitten? Tarvitaanko siihen väkivaltaa. En voi muistaa, koska siitä on niin pitkä aika.

Nyt muutoksista ei edes keskustella.


Niin, ei edes keskustella. Kyllä se vain on niin, että kuolevan firman, kunnan tai yhteisön tunnistaa sanonnasta "Näinhän on aina ennenkin tehty".


Anonyymi kirjoitti...

Seuraan aktiivisesti politiikkaa ja olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mutta en silti jaksa käydä äänestämässä. Käytän aikani jollakin muulla, viihdyttävämmällä tavalla. Taidan siis olla tämän keskustelun ongelman ytimessä. Joku voisi nähdä, että en kanna omaa korteani kekoon tässä yhteiskunnassa - vähän kuin matkustaisin pummilla. Jos netissä voisi äänestää, äänestäisin aivan varmasti, koska tämä kauaa hukkaisi arvokasta aikaani.

Ari kirjoitti...

Suurimmalla osalla ihmisistä lienee olemassa kipukynnys, minkä vaivan arvoiseksi oman äänensä katsoo. Jos lähin äänestyspaikka olisi 50 km tai 100 km päässä, äänestysprosentti olisi varmaankin pienempi. Minulle nykyinen äänestyksen työläys ylittää kipukynnyksen, mutta nettiäänestykseen ottaisin varmasti osaa.

Jari kirjoitti...

Seuraan aktiivisesti politiikkaa ja olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mutta en silti jaksa käydä äänestämässä. Käytän aikani jollakin muulla, viihdyttävämmällä tavalla.

Tuo kuvaa hyvin myös minua. Suurin osa ei taida olla kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, ja puolueet suuntaavat kaiken vaalityön juuri tuolle ihmisryhmälle. Vai milloin olette kuulleet jonkun politiikon neuvovan äänestäjää harkitsemaan kantaansa.

Todellinen yhteiskunnan tila taitaa olla se että maailmanloppu, taantuminen 200 vuotta ajassa taaksepäin, on aivan ovella, 2-3 vuosikymmenen sisällä. Mutta tämä aihe on aina offtopic. Hyvin epäpolittiinen aihe.

Osmo kirjoitti...

Moni nuori voi kuvitella, että blogia pitämällä tms. vaikuttaa enemmän, mutta tuskin suurin osa niistä yli miljoonasta nukkujasta on jotain aktiivisia blogivaikuttajia. Äänestäminen on asia, jolla yksilönä voi tehdä vähän, mutta kun usea samanlailla ajatteleva äänestää, niin se jo vaikuttaa. Nuorilla usein on epärealistiset käsitykset omista kyvyistään.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ajatus olikin, että sosiaalisen median kautta voi vaikuttaa muiden äänestämiseen. Eli viime kädessä jonkun täytyy tietysti äänestää.

Toinen juttu: vaaleissa voi vaikuttaa kerran neljässä vuodessa, somessa joka päivä. Vaikka nettivaikuttamisen teho olisi 1/1400 osa äänestämisen vaikuttavuudesta, lopputulos menee suunnilleen samoihin : -)

Ja annetusta äänestäkin on hyötyä vain, mikäli ehdokas tulee valituksi. Ilman sitä ääni menee tavallaan hukkaan.

Selvästikin neljän vuoden välein järjestettävä lippuäänestys on peräisin ajalta, jolloin parempia vaikuttamistapoja ei vielä ollut.

ihmettelevä esko kirjoitti...

"Ja annetusta äänestäkin on hyötyä vain, mikäli ehdokas tulee valituksi. Ilman sitä ääni menee tavallaan hukkaan. "

Olisikin näin.

Minua kun niin sieppaa, kun en oikeasti voi äänestää henkilöä, vaan puoluetta.
(suhteellinen vaalitapa)

Jos tämä minun ehdokkaani ei pääse läpi, ääni menee kyllä jollekkin muulle.

Tämän takia puolueet haluavat mahdollisimman monta ehdokasta, koska muutaman äänen saajatkin kerryttävät puolueen kokonaisäänisaalista.

Tämän takia kansanedustajat ovat ehdolla kunnallisvaaleissa(ns. ääniharavina), vaikka siinä mitään järkeä olekkaan.
Tästä seuraa, että joku saattaa tulla valituksi jopa muutamalla sadallakin äänellä, kun taas joku muu joka on saanut enemmän ääniä, ei pääsekkään.

Mielestäni kansanedustajilta pitäisi evätä mahdollisuus toimia kunnallisvaaleissa.

Jari kirjoitti...

ihmettelevä esko: Minua kun niin sieppaa, kun en oikeasti voi äänestää henkilöä, vaan puoluetta.

Miksi pitäisi äänestää vain yksityistä henkilöä? Puolueen äänestämisen idea on että äänestetään koko ideologiaa. Henkilön tilanne voi muuttua, tulla esim. hulluksi, mutta kun äänestäjä voi äänestää jotain ryhmää joka ajaa ideologiaa, niin se ei ole altis henkilön muutokseille.

Ongelma on ennemminkin se ettei ole yhtään erityisen hyvää puoluetta, jota äänestää ja johon liittyä ehdokkaaksi. Esim. maalla asuvan on ollut melkeinpä pakko äänestää keskustaa, koska se on ainoa puolue, joka ajaa syrjäseutujen asiaa. Äänestäjän on pakko unohtaa kaikki sekundaarinen, kuten kysymys perustulosta tai tekijänoikeuksista.

Voisi olla tervettä harkita esim. järjestelmää, jossa äänestettäisiin ja oltaisiin ehdolla useammassa puolueessa. Sitten ehdokkaan valituksi tuleminen riippuisi useista eri puolueista, eli eri aatteista joissa hän on mukana. Mutta tästäkään ei keskustella lainkaan.

ihmettelevä esko kirjoitti...

"Henkilön tilanne voi muuttua, tulla esim. hulluksi, mutta kun äänestäjä voi äänestää jotain ryhmää joka ajaa ideologiaa, niin se ei ole altis henkilön muutokseille."

Eikös tämä ole aika hauska oletus:-)

toisaalta ei se hulluus estä esim KD:tä olemasta hallituspuolue eikä P.Räsästä kertomasta miten taikavarvut toimivat kun kyseessä on a)kristitty maahanmuuttaja b)ei-kristitty maahanmuuttaja.



Oli miten oli, olen huomannut ett ehdokkaat ovat henkilöitä, joita tulee äänestää.
Siksi minut tulee äänestää henkilöä, mutta ääni menee kuitenkin puolueelle.

ihmettelevä esko kirjoitti...

"Ongelma on ennemminkin se ettei ole yhtään erityisen hyvää puoluetta, jota äänestää ja johon liittyä ehdokkaaksi. Esim. maalla asuvan on ollut melkeinpä pakko äänestää keskustaa, koska se on ainoa puolue, joka ajaa syrjäseutujen asiaa. Äänestäjän on pakko unohtaa kaikki sekundaarinen, kuten kysymys perustulosta tai tekijänoikeuksista."

jatketaan vielä.

Tämä asiahan nimen omaan ratkeaisi jos olisi henkilövaalit.
Sillä sellainen henkilö, jolla on yhtenevä arvomaailma, sopivat prioriteetit yms, on huomattavasti helpompi löytää, kuin sellainen puolue, jossa kaikki on sopivasti.

Puolueessa kun lopulta yksilön, oli sitten vaikka valittu, ole paljon painoarvoa.
Puolue todellakin ajaa niitä asioita koita katsoo parhaaksi.
Mukaan tulee ryhmäkuri.
Edustaja ei ryhmäkurin takia voi äänestää kuten itse haluaisi, vaan tulee taipua yhteisön näkemykseen.
Demokratiasta tulee näin ollen harvain valtaa.

Puoluepomot päättävät mitä nappia pesantit äänestyksessä painavat.


Jos puhutaan keskustasta ja maaseudusta, niin miksi maaseudulla on sitten asiat niin huonosti.
Kun katsoin vaalien jälkeen maan kuntakarttaa, hallitsevan puolueen mukaan värjättynä, oli koko maa käytännössä keskustalainen.
Muutamia sos.dem- ja kokoomusplänttejä sekä rannikon rkp:tä yms lukuun ottamatta keskustalla on maa hallussaan.

Miksi kuitenkaan maaseutu ei ole tyytyväinen?

Jari kirjoitti...

@ihmettelevä esko: "Oli miten oli, olen huomannut ett ehdokkaat ovat henkilöitä, joita tulee äänestää."

Niin, henkilökeskeisyys toimii varmaan jossain tilanteessa. Etenkin kunnallisvaaleissa.

Mutta on ryhmittyminen on välttämätöntä viimeistään siinä vaiheessa kun aletaan tekemään päätöksiä. Henkilöt eivät voi tehdä päätöksiä yksin. Ehkä tälläistä riippumattomuutta ovat eri alojen ministeriys ja myös lautakunnat. Mutta tällöinkin eri alat toimivat jossain vaiheessa yhteistyössä.

Henkilöiden äänestäminen on ns. edustuksellista demokratiaa. Minusta sen ongelmakohta on sekin, että valta annetaan nimenomaan ihmisille, jotka ovat kansan yläpuolella. Kuitenkin samaanaikaan ihmisiä vähennetään yrityksissä, koska järjestelmät ja koneet tekevät työt tehokkaammin ja luotettavammin, kuin ihmiset. Kansanedustamisesta on tullut suojatyöpaikka yritysmaailmasta pudonneille ihmisille. Onko tässä mitään järkeä.

Jari kirjoitti...

@ihmettelevä esko: Miksi kuitenkaan maaseutu ei ole tyytyväinen?

Niin, onko maaseudulla varaa olla niin tyytyväinen, että se voisi äänestää vaikka puoluetta, joka ajaisi 50% kaupunkien etuja ja loput 50% yleishyödyllisiä asioita?

Website Security Test