tiistai 7. elokuuta 2012

Sammon 477 miljardia

Sampo pankki kertoi tänään hyvin sujuneesta alkuvuodesta. Voittoa tuli 76 miljoonaa euroa vaikka henkilökunta väheni 10 prosenttia.

Mutta missä ovat puuttuvat miljardit? Helsinki-Vantaan lentokentällä on iso mainos:

Mihin Sampo kotiutti 477 miljardia euroa?
Mainoksen teksti kertoo, että "Suomalainen design on tuttu näky niin tunisialaisessa kahvilassa kuin New Yorkin MoMassa. Edistääksemme vientiyritystemme kilpailukykyä teimme viime vuonnakin 20 000 remburssia ja kotiutimme 477 000 000 000 euroa".

Siis 477 miljardia euroa? Käsittämätön summa, kun koko Suomen viennin arvo arvo oli runsaat 50 miljardia ja maan bruttokansantuote noin 180 miljardia. Remburssi on ulkomaankaupan maksujärjestely, jonka keskihinnaksi tulisi näillä tiedoilla 23 miljoonaa euroa. Kuulostaa paljolta.

Sampo pankki on osa Danske Bank -konsernia ja uutisen mukaan vaihtaa nimensä vuoden loppuun mennessä Danske Bankiksi. Kun Sampo pankki "kotiuttaa", minkä maan vientikaupasta on silloin kyse? Tekstissä viitataan selvästi Suomeen, mutta se ei selvästikään voi pitää paikkaansa.

Itselleni herää parikin kysymystä. Saako pankki valehdella mainoksiinsa mitä numeroita tahansa? Vai onko mainostoimisto lisännyt lukuun vahingossa kolme nollaa? Voiko sellaiseen pankkiin luottaa, joka ei erota miljardeja miljoonista tai remburssia Rembrandtista?

Toinen kysymys liittyy ihmisten numerosokeuteen. Eikö kukaan muu ole kiinnittänyt huomiota paraatipaikalla olevan mainoksen numeroihin? Onko tosiaan niin, että suurin rahamäärä minkä ihminen ymmärtää, on hänen oma palkkansa? Kansanedustajienkin on helpompaa päättää miljardien kuin miljoonien menoeristä.

Kaikeksi onneksi teksti on vain suomeksi. Ulkomainen, laukkujaan odottava turisti ei ymmärrä mainoksesta mitään -- saattaa jopa luulla, että 477 miljardia on Suomessa sataneiden lumihiutaleiden määrä viime talvena. Ja voihan se olla sitäkin.

Lisäys 9.8.2012: Soitin Sampo pankin viestintäpäällikölle ja hän selvitti asiaa. Luku 477 miljardia on koko 15 maassa toimivan Danske Bank -konsernin ulkomaanliikenteen rahavirtojen määrä. Jos mukaan otetaan myös maiden sisäiset siirrot, summa nousee 980 miljardiin. Remburssien kappalemäärä on oikein. Suomenkielinen teksti, Sampo pankin logo ja kotiutus-termi antavat aivan erilaisen käsityksen.

7 kommenttia:

Henri Mikkonen kirjoitti...

Huomasitko tämän jutun Kymmenen uutisista 31.7.? Juttu on Katsomossa, lähetyksen loppupuolella n. 10 minuutin kohdalla.

http://aijaa.com/0033910668605

Ei ole toimittajillakaan kertolasku ihan hallussa. Selostus meni:

"Nopea laskutoimitus. 43000 lippua, keskihinta 79 euroa, tuo kassaan melkein 340.000 euroa. Mutta se ei riitä tilavuokraan, järjestelyyn ja 18 artistin bändiin."

Ihan käsittämätöntä, että tällaista pääsee lähetykseen asti läpi. Vielä kun tuo laskutoimituksen tulos on niin ilmiselvästi väärä.

Henri Mikkonen kirjoitti...

Vielä suora linkki Katsomoon:

http://www.katsomo.fi/?progId=133889

Petteri Järvinen kirjoitti...

En huomannut, olin silloin matkoilla. Vaikka tulisi näppäilyvirhe laskimeen, pitäisi toimittajan sentään arvioida suuruusluokka ja nähdä, että tulos on ihan poskellaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ihmisillä esiintyy jopa ihan insinöörejä myöten paljon numerotaidottomuutta. Osittain kysymys on myös "numerolaiskuudesta". Ei vain viitsitä laskea asioita auki.

Yksi hyvä esimerkki on vaikkapa auton ylläpito. Olen töissä työpaikassa, jossa lähes kaikki työkaverit ovat diplomi-insinöörejä tai insinöörejä. Silti hyvin harvalla on käsitystä, paljonko oman auton ylläpito maksaa.

Anonyymi kirjoitti...

Suuruusluokkavirheitä näen ja kuulen itse mediassa lähes joka päivä niin kuin moni muukin. Ei nyt sentään ehkä aivan yhtä karkeita ja älyttömiä kuin Petterin huomaaman täytyy olla tai sitten kyseisessä pankissa olisi ilmeisen ylimääräisen vero- tai tilitarkastuksen paikka.

Lisääntyneiden virheiden määrään syy on ilmeisesti siinä, että niistä ei enää toimituksissa ym. välitetä koska joko palautetta ei ehkä enää tule tai sitten mikään ei oikeastaan pakota heitä niitä korjaamaan. Sinänsä nykytekniikalla palautteen antaminen on ainakin helppo järjestää, jos sitä vain halutaan.

Ajattelu mediassa kulkee luultavasti niin, että koska siitähän voi tulla kustannuksia, se lisäksi on niin noloa ja kun se ei edistä bisnestä niin miksi sitä pitäisi tehdä kun ei sen tekemättä jättämisestä seuraa mitään käytännössä tuntuvaa sanktiota. Se ei ole kannattavaa toimintaa, joten emme tee sitä.

Niille jotka kuitenkin vielä välittävät asiasta, kannattaisi huomaamistaan virheistä tietysti laittaa palautetta suoraan julkaisijalle/ilmoittajalle, koska heillä on JSN:n Journalistin ohjeiden mukaan välitön velvollisuus korjata asia.

Voimassa oleva laki (Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä) antaa vain vaatia oikausta itseään (yksityis- ja oikeushenkilön tapauksessa) tai toimintaansa koskevissa asioissa.

Lisääntyneisiin virheisiin ja niiden korjaamiseen ei ilmeisesti kohdistu riittävästi mielenkiintoa myöskään lainsäätäjien ja viranomaisten taholta tai ainakaan en ole kuullut että asiaintilalle oltaisiin jotain tekemässä, vaikka ilmiselvästi syytä olisi. Ehkäpä se ei kiinnosta koska sillä ei voi kerätä näkyvyyttä, poliittisia irtopisteitä ja ääniä ajatellen seuraavia vaaleja.

Olen itse sitä mieltä, että pakotettu avoimmuus ja virheiden julkinen raportointi tekisivät hyvää tässä asiassa medialle ja miksipä ei blogeillekin, kun raja blogien ja julkaisujen välillä on hämärtynyt jo niin, että mm. lehtien sivuilla kirjoittavat bogistit ovat itse asiassa käytännössä lukijan kannalta samassa asemassa kuin varsinainen toimituksellinen sisältökin.

Media pitäisi velvoittaa pitämään kirjaa ja julkaisemaan, esim web-sivustoillaan vuosittaista tilastoa annetun palautteen määrästä, todetuista toimituksen/blogistin tekemistä virheistä sekä tehdyistä toimenpiteistä.

Kommenttisivujen kommentointien virheiden tarkastuksen vastuu ei tähän siis kuuluisi, koska se ei ole julkaisijan, toimituksen, blogistin tekemää ja siten sen vastuulla.

En tarkoita, että tilastojen tulisi olla mahdottoman seikkaperäisiä vaan, sellaisella tarkkuudella että niistä paljastuisi niin lukijalle kuin myös medialle ja sisällön tuottajalle itselleen mahdollisuus benchmarkata omia tuotoksiaan muihin sekä vetää tarvittavat johtopäätökset jos se sitä vaatii asiantilan korjaamiseksi.

Nyt kun ei ole ainakaan mitään tilastoa / julkista tietoa niin ei voi nähdä lakaistaanko nämä asiat vain pikinmiten maton alle unohduksiin, eikä anneta niiden häiritä vaikka meno olisi kuin sialla vatukossa.

Tilastojen vääristelystä, laiminlyönnistä, niissä olevien virheiden korjaamatta jättämisestä kun ne on saatettu tietoon ja yleisesti saatavilla pitämättömyydestä tulisi seurata niin tuntuva sanktio että sen tekemättä jättäminen ei olisi taloudellisesti kenellekään kannattavaa.

Tuon kaltaiset tiedot eivät olisi mahdottoman vaikeita tuottaa, eikä ylläpitää nähtävissä vaikkapa menneiltä 5v ajanjaksolta taaksepäin sitä mukaa kun niitä ajan myötä kertyy siellä samassa paikassa mistä löytyvät yhteystiedot jne.

Suomen Kuvalehdessä oli muuten reilu vuosi sitten hyvä kirjoitus Jarmo Raiviolta Oikaisu on terveen lehden merkki vaikka oikaisuistahan näissä nyt ei voi olla kyse kuten jo todettu. Liitän sen tähän, kun satuin sen löytämään kun hain linkkejä viitteiksi hakukoneella.

Hannu kirjoitti...

En tunne asiaa tuota Sammon aisaa lainkaan, mutta voi olla että luku pitää paikkansa.

Ja jos luvussa on kolme nollaa liikaa, niin keskimääräiseksi remburssiksi tulisi 23000 euroa, joka taas tuntuu pieneltä.

Googlen avulla löysin Nordean vuosikertomuksesta:

"vuoden 2011 lopussa 18,0 miljardia euroa (18,2).
Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen
ulkopuolisia sitoumuksia oli 19,8 miljardia euroa
(19,1). Summa ei sisällä johdannaissopimusten
nimellisarvoja.
Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi
6 992 miljardiin euroon (5 886)."

Rahoitusalalla luvut on joskus suuria...

Petteri Järvinen kirjoitti...

Soitin Sampo pankin viestintäpäällikölle ja hän selvitti asiaa. Luku 477 miljardia on koko 15 maassa toimivan Danske Bank -konsernin ulkomaanliikenteen rahavirtojen määrä. Jos mukaan otetaan myös maiden sisäiset siirrot, summa nousee 980 miljardiin. Remburssien kappalemäärä on oikein. Suomenkielinen teksti, Sampo pankin logo ja kotiutus-termi antavat aivan erilaisen käsityksen.

Website Security Test