lauantai 4. elokuuta 2012

Loch Nessin hirviötä ei ole

Tuskin mikään uutinen kenellekään: Loch Nessin hirviötä ei ole. Tarina on pelkkää legendaa.

Päivän Iltalehti väittää kylläkin toista: George Edwards, joka on käyttänyt 26 vuotta hirviön etsimiseen, on vihdoin saanut napattua siitä valokuvan. Kuinka ollakaan, kuva on sen verran epätarkka, ettei sitä kannata suurentaa (miksei kaikilla voi olla kunnon järjestelmäkameroita Samsungin pokkarin sijaan?).

Mutta uskaltaako kuvan aitoutta epäillä, onhan kuvan "...independently verified by a team of US military monster experts"? En tiennytkään, että USA:n armeijalla on myös hirviöasiantuntijoita. Iltalehden toimitus on viisaasti jättänyt tämän kohdan kääntämättä :-)

Kuinka ollakaan, Edwards järjestää turisteille Nessien etsintäretkiä. Valokuva hirviöstä on hyvää PR:ää.

Oma uskoni hirviön olemassaoloon rapisi kauan sitten, kun kävin kyseisellä järvellä. Se on pitkä, mutta yllättävän kapea. Levein kohta on vain runsas kaksi kilometriä. On mahdoton kuvitella, että syvissä vesissä voisi asustaa lisko (kaiketi useampia, koska sen pitää myös lisääntyä), joka vain äärimmäisen harvoin nousisi pintaan.

Hirviölegendat pysyivät hengissä satoja vuosia, kun kameroita ei oltu keksitty tai ne olivat harvinaisia. Nyt, kun jokaisella on kamera vähintään puhelimessa, hirviöt ovat joutuneet ahtaalle. Nessiestä pitäisi kertyä läjäpäin kuvia. Uskovaisia kuvien puute ei lannista. Iltalehden jutun yhteydessä on kysely, jossa 50 % yli 5000 vastaajasta ilmoittaa uskovansa hirviöön.

Sama pätee ufoihin. Missä ovat kaikki kuvat ufoista ja humanoideista? Lähtivätkö ufot takaisin kotiplaneetalleen huomattuaan, että ihmiset olivat keksineet digikamerat?

Ikävä kyllä, digikuvaus on tehnyt maailmasta paljon aiempaa tylsemmän paikan.

JK. Sattumoisin ostin eilen marketista Blu-ray-version vuoden 1977 elokuvasta Kolmannen asteen yhteys. Sen keskikohdassa on tähän sopiva tiedonjyvä, jossa armeijan edustaja pilkkaa yleisöä: "edellisenä vuonna" (ilmeisesti siis 1976) amerikkalaiset ottivat yli seitsemän miljardia valokuvaa -- mutta missä ovat luotettavat kuvat ufoista? Yleisössä oleva uutistoimittaja vastaa hänelle: ei todista mitään, sillä ei meillä liioin ole kuvia lento- tai auto-onnettomuuksista niiden tapahtuessa.

Nyt on. Youtubesta löytyy satoja videoita lento-onnettomuuksista ja tuhansia videoita autokolareista. Digiaikana kuvia otetaan luultavasti sata kertaa enemmän kuin 1970-luvulla. Mutta niitä uskottavia ufo-kuvia meillä ei ole vieläkään.

11 kommenttia:

Jari kirjoitti...

(miksei kaikilla voi olla kunnon järjestelmäkameroita Samsungin pokkarin sijaan?)

Ai, kannattaisiko järkkäri hankkia hirviöiden vuoksi?

Tuntuu että kaikilla on jo järkkäri. Nuorilla on toisessa kädessään lonkero ja toisessa järkkäri. Onko tähän syynä hirviöiden pitäminen potentiaalisina kuvauskohteina?

Vai olisiko järkevämpää tyytyä optiikan suhteen kamerakännykkälinjaan, ja olettaa, että arkipäivä on liian tylsä järkkärioptiikalle? :)

Osmo kirjoitti...

Oikea laite hirviöiden kuvaamiseen on tietysti Nokia 808 PureView.

Nykypokkareissa on usein varsin pitkät zoomit, verrattuna järkkärissä yleensä kiinni olevaan kittiobjektiiviin, joten pokkari ei välttämättä ole huono tuollaiseen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Optiikan lakeja ei voi kiertää. Pienissä pokkareissa voi olla hurjan pitkä zoomi, mutta sen valovoima on heikko ja kuvanlaatu suttuinen. Kuva onnistuu vain kirkkaalla auringonpaisteella.

Järkkäri, jonka kittiobjektiivissa on vähemmän millejä, voi tuottaa rajaamalla paremman kuvan.

Sama pätee Nokian pureview-tekniikkaan. Siitä on hyötyä lähinnä laajispäässä, teleen siirryttäessä etu karisee nopeasti millien mukana.

Jari kirjoitti...

Totta Petteri, valovoima on tärkeä tekijä monessa tilanteessa. Etenkin Suomen talvella. Pohjoisen ihmisillä ei ole turhaan isompia silmiä. Mutta järkkärien objektin koko lienee jo ihan liikaa, koska usein näkee kuvia, joiden syvyysterävyysalue on luonnottoman pieni. Tuntuu propagandistiselta jos esim. tausta sumentuu liikaa. Ihmisellä saisi olla oikeus katsoa halutessaan myös taustan yksityiskohtia. Olisi siis hyvä jos kameran syvyysterävyysalue olisi ainakin vähän isompi kuin ihmisellä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ihmisen silmällä on huikea syväterävyys, taustan sumentuminen on psykologiaa. Väittelimme aiheesta muutaman kommentoijan kanssa blogissani.

Taustan sumentumista pidetään yleensä toivottavana efektinä (ja se maksaa! valovoimaiset telet ovat arvokkaita), koska se "irrottaa" kohteen kauniisti taustasta. Aina erottelu ei ole toivottava efekti.

Osmo kirjoitti...

Turistit yleensä ovatkin liikkeellä hyvällä kelillä. Lisäksi tuo väite auringonpaisteen tarpeesta on liioiteltua. Toki huonommissa olosuhteissa täytyy osata käyttää kameraa. Toki pokkareilla kuvan laatu ei vastaa sitä, mitä järkkärillä pitkällä putkella, mutta parempi se on kuin järkkäri kittiputkella. Ei ne kittiputketkaan mitään valovoiman mestareita ole. Canonin kittiputken valovoima 55 mm:llä on f/5,6. SX220 HS:n valovoima 57,62 mm:llä on sama. (Nämä siis ovat todellisia polttovälejä ns. kinovastaavuudet noille ovat 88 mm ja 323 mm).

Se PureView oli vitsi. Ko. puhelimen kameraa yleisesti nimitetään hirviökameraksi.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Vaikka Loch Ness onkin varsin syvä,pitäisi siellä asiantuntijoiden mukaan asustaa vähintään 300 yksilön lauma "hirviöitä",jotta kanta olisi säilynyt näihin päiviin. Noita varmaan nähtäisiin useamminkin. Hupaisinta on,että maailman arvostetuin tiedelehti "Nature" aikoinaan ehti antaa sille jo latinakielisen lajinimen kaikuluotainkuvan perusteella.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Osmo: tarkoitin valovoiman ja polttovälin yhdistelmää. Pokkarin 200-millisestä ei ole mitään iloa pilvisellä säällä, koska valotusajasta tulee liian pitkä ja kuva jää suttuiseksi.

Kittiputken kuva voi olla parempi, koska lyhempi polttoväli ei tärähdä yhtä paljon.

Pokkarilla saa paremman kuvan, jos maltaa olla käyttämättä sitä zoomia. Toisaalta järkkärillä voi kasvattaa ISO-arvoa ja silti kohina pysyy kurissa.

Osmo kirjoitti...

En tiedä pokkaria, jossa on 200 millinen objektiivi. Omassani on 5-70 mm zoom. Pointtini oli, että tämä on 55 mm polttovälillä aivan yhtä valovoimainen kuin kittizoom. Jos näistä sitten rajataan (joko kennon koolla tai jälkikäteen) samankokoinen kuva, ei se valovoiman takia voi olla huonompi. Asian voi mieltää myös siten, että siinä järkkärissä olisikin pokkarin kenno n. yhdellä megapikselillä. Ei iso kenno auta, jos sitä rajataan suurin osa pois. Siis tämä vertailu EI ollut järkkäri telellä vs. pokkari.

Toki pilvisellä säällä on ongelmansa ja kuva helpommin voi epäonnistua.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kinovastaavana pokkarisi 70 mm on luultavasti luokkaa 300-400 milliä, mutta sitä on mahdoton tietää tuntematta pokkarin kennon kokoa. Hurjimmat pokkarizoomit yltävät 500 milliin asti.

Jotta noin pitkällä telellä saisi järkevän kuvan, valotusajan pitää olla lyhyempi kuin mihin kamera edes teoriassa pystyy. Ja ilman kirkasta auringonpaistetta objektiivin valovoiman puute pidentää valotusaikaa niin, että käsivaralta kuvaaminen on mahdotonta. Eri asia on, jos mukana on tukeva jalusta - mutta harvalla pokkarin käyttäjällä on.

Käytännössä pitkästä zoomista ei siis ole juurikaan apua. Sekä pokkarin että kittiputkella varustetun järkkärin omistajat joutuvat käyttämään lyhyempää polttoväliä ja rajaamaan kuvasta sen ufon/hirviön.

Jari kirjoitti...

Taustan sumentumista pidetään yleensä toivottavana efektinä (ja se maksaa! valovoimaiset telet ovat arvokkaita), koska se "irrottaa" kohteen kauniisti taustasta. Aina erottelu ei ole toivottava efekti.

Kaunista se on kyllä. Minua pyydettiin kuvaamaan häihin järkkärillä, mutta kuvasinkin nuppineulanpään kokoisella objektiivilla. Morsian ei tästä tietenkään pitänyt. En tiedä onko erotteluintoilussa kyse jostain kaleidoskooppi-ilmiöstä.

En tietenkään ostaisi kameraa jossa on 10x zoomi ja 10mm levyinen objektiivilinssi. Maalaisjärjellä ymmärtää että kaukaisista kohteista tulevat fotonit pitää kerätä isolla aukolla.

Mutta kuitenkin syväterävyys on vain yksi valon taittamiseen liittyvä ongelma. Teoriassahan valokuva pitäisi olla erittely siitä, millaisia fotoneita kuvattavasta kohteesta kulkee tietyn geometrisen pisteen, eli ns. neulanreiän kautta. Koordinaatit kuvassa edustaa astelukua neulanreijästä. Mutta tämä logiikka romuttuu esim. makrokuvatessa isolla objektiivilla.

Website Security Test