lauantai 14. huhtikuuta 2012

Jakakaa ihmiset enemmän Facebookissa

Aktiiviset Facebookin käyttäjät tulevat paljastaneeksi itsestään enemmän kuin huomaavatkaan. Uskonto, poliittinen tausta, seksuaalinen suuntautuminen ja monet muut yksityisinä pidetyt tiedot (juuri ne, joita henkilötietolaki kieltää edes tallentamasta) paistavat läpi kuvista, statuspäivityksistä ja ystäväpiiristä. Läheiset ystävät tietävät asiat muutenkin, mutta Facebookissa on myös puolituttuja ja työn kautta tulleita henkilöitä, joiden henkilökohtaisesta elämästä emme tietäisi mitään ilman Facebookia.

Facebook paljastaa muutakin. Millainen on ihminen, joka vääntää joka asiasta vitsin ja yrittää olla aina hauska? Entä henkilö, jolla on yli sata profiilikuvaa itsestään? Henkilö, joka suhtautuu kaikkeen aina kielteisesti ja kommentoi asioita vain negatiivisesti? Henkilö, jonka oikeinkirjoitus on vastuullisesta työstä huolimatta alakoululaisen tasoa? Henkilö, joka linkittää sivulleen jokaisen oman haastattelun, lausunnon tai julkisen esiintymisen ja ottaa digikuvat niistä artikkeleista, joita ei voi linkittää? Henkilö, joka lähettää monta kuvaa jokaiselta ulkomaanmatkalta ja patistaa muita tekemään kovemmin töitä samalla kun kehaisee itse lähtevänsä Välimerelle purjehtimaan?

Facebookin kautta ystävät tietävät meistä enemmän kuin me itse. Paljastamme luonteenpiirteitä, joita yritämme piilotella tai joita emme itse edes huomaa.

Monelle tekisi hyvää lukea oma Facebook-profiilinsa.

Eilen Helsingissä tapahtui järkyttävä perhesurma, jossa nelikymppinen johtaja tappoi kaksi pientä tytärtään, vaimonsa ja lopuksi itsensä. Järjettömiä surmatöitä tuntuu riittävän tasaisena virtana, eivätkä ne rajoitu elämän huono-osaisiin. Väkivallanteot kertovat, että jokin suomalaisuudessa on pahasti pielessä. Suomi ja erityisesti tietyt puolueet ovat kärkkäitä neuvomaan muita EU-maita, mutta eivät näe malkaa omassa silmässään. Suomiko muka ongelmien ratkaisija maailmalla? Näkis vaan.

Oletan, että surman äiti ja isä olivat Facebookissa. Suomen poliisi noudattaa yhä vanhaa tiedotusperiaatetta, jonka mukaan nimiä ei kerrota (vaikka ne netin kautta leviävätkin). Oletan, että heillä oli myös Facebookissa ystäviä. Miten on mahdollista, ettei kukaan havainnut minkään olevan vialla?

Eivätkö ihmiset jaa Facebookissa tarpeeksi tietoa itsestään? Vai onko vika siinä, että me muut olemme niin sokeita -- emme halua nähdä ja jos näemme, emme halua puuttua? Vallalla on ideologia, jossa jokainen vaatii saada elää omaa elämäänsä kenenkään puuttumatta.

Väitetään, että Facebookin ansiosta tiedämme tutuista liian paljon. Mutta ehkä asia onkin päinvastoin?

13 kommenttia:

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Petteri

"Henkilö,joka lähettää monta kuvaa jokaiselta ulkomaanmatkalta"

;=)

Olet kyllä saanut vakuuttuneeksi siitä,että jos harkitsin Facebookiin menoa (olen näin ajastani jäljessä),niin harkitsenpa uudelleen.

Muutoin erinomaista tietoa cybermaailmasta,jonka kaikki metkut eivät meille maallikoille ole ollenkaan itsestäänselviä,lisää tätä:)!

Hermiitti kirjoitti...

Facebook on yleensä nuhteeton julkisivu.

Anonyymi kirjoitti...

EI sitä mistään facebook profiilista näe ongelmia, kaikki eivät päivitä säännöllisesti ja voivat pitää yllä myös valheelista kuvaa.
Ihmismieli on outo alue, jota ei aina
ymmärrä, miksi noinkin ikävästi käy, kun on käynyt. Jos on aina tottunut onnistumaan, voi vastoinkäymiset käydä ylivoimaiseksi.

Kaino Kivi kirjoitti...

Facebookin perusongelma on "ystävä" / kaveri / kaverin kaveri käsitteiden käytännön epämääräisyys tai paremminkin se, että ne ymmärretään eritavalla. Ei sinne kukaan tervejärkinen laita niitä asioita, joita jaetaan ystävien kesken ja joita ei haluta julkiseksi.

Facebook on vanhanajan "centraalisantra" - globaali sellainen.

Anonyymi kirjoitti...

Media ja tekijän tunteneet kertovat tällaisissa tapauksissa lähes poikkeuksetta,kuinka "tavallinen" ihminen oli kysymyksessä,tervehti aina iloisesti jne.

Minulla oli aikoinaan naapurina erityisen kohtelias ja optimistinen miekkonen,joka hymyili aina ja muisti tervehtiä ja vaihtaa sanasen, sitten tämä ampui ykskaks kuulan kalloonsa.

Työpaikalla oli erityisen kohtelias ja aina positiivinen nainen,joka muisti tervehtiä ja vaihtaa sanasen. Tämä paljastui venäläisten vakoojaksi,joka sai Suomen pisimmän rauhanajan vankeustuomion.

Ihmisessä,joka ei koskaan ole huonolla päällä tai riitele,on jotain outoa. Psykiatrian erikoislääkäri pitää aamun Iltalehdessä perheen surmaajia äärimmäisen narsismin ilmentyminä.

Osmo kirjoitti...

Kyllähän tällaisia tapahtuu joka maassa. Tuntuu tosin, että vain suomalaiset kokevat jotain kollektiivista syyllisyyttä niiden johdosta. Mitä meissä on vialla? Mitä yhteiskunnassa on vialla? Ei mitään, vikaa oli vain murhaajassa.

Henri Mikkonen kirjoitti...

Facebookissa nimenomaisesti yritetään esittää itsestä vaan hyviä puolia ja kaikin tavoin rakentaa näyttävä kaverifasadi. Yhtymäkohdat reaaliminään vaihtelevat suuresti henkilöittäin.

Olisikin sinänsä ollut virkistävää nähdä tältä perhesurmaajalta statuspäivitys:

".. tappoi juuri vaimonsa ja lapsensa. Seuraavaksi rekan alle."

Monikohan olisi "tykännyt" tästä ja mikä olisi ollut reaktio?

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin näiden murhaajien,ulkopuolisten tai perheen,syntymäaika osuu tuohon 1960-70-lukuun,jolloin Summerhill-kasvatus,jossa lasta ei saanut moittia,puhumattakaan että olisi sormellakaan koskettu. "Mulle kaikki heti"-tunnuksenaan tämä sukupolvi ei kärsi esteitä ja tappioita. Tänään viimeksi tuohon kuvaukseen sopiva pukubemaristi roikkui mielenosoituksellisesti kiinni pikkuauton puskurissa,kun ei sulkuviivan takia päässyt heti ohi,vaikka edelläajavalla oli jo parikymppiä ylinopeutta lasissa. Ohimennessä vielä näytti keskisormea. Sanovat tuollaisen "aids"-ajon viittaavan piilotettuun
pervessioon.

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän kasvatus ole mennyt vain vapaampaan ja vapaampaan suuntaan 60- ja 70-lukuihin verrattuna.

Kuuskytluvulla annettiin vielä saletisti piiskaa..

Anonyymi kirjoitti...

Nyt kun noista uskomattoman julmista perhesurmista on tullut lisätietoa yksityiskohdista, Laajasalon murhaaja puukotti yli 140 kertaa nukkuvaa vaimoaan ja lapsiaan, Bulevardin surmaaja kuristi lapset ja puukotti vaimon, tulee pakostakin mieleen mahdollinen huumeiden tai hormonien osuus.Huumeet ovat yleisiä jet-set-piireissä ja saattavat aiheuttaa hallitsemattomia raivonpurkauksia, erityisesti amfetamiinit. Bodauksen pimeä hormoonikauppa tulee Venjältä,jossa niitä eristetään kuolleiden vankien ja mielisairaiden aivoista. Olen ihmetellyt kaljujen nuorten miesten suurta määrää,onko se vain muoti-ilmiö, ympäristömyrkyistä johtuva vaiko bodybuildingin hormoneista?

Inkivääri kirjoitti...

Facebook on minulle ajanvietettä ja siksi en siellä valittele murheitani ja kerronkin sen aina silloin tällöin. Minulla ei ole myöskään harhakuvaa siitä, että ne muut, joilla tuntuvat facebookin valossa olevan asiat vain hyvin olisivat vain hyvin.

Koska facebook on minulle ajanvietettä en edes juurikaan halua törmätä siellä valituksiin ja helppohan ne on ohittaa. Jos kuitenkin kävisi niin, että kaikki alkaisivat yhtäkkiä valitella se muuttuisi joksikin muuksi kuin ajanvietteeksi.

Perhesurmat eivät välttämättä kerro koko yhteiskunnan mädännäisyydestä, edes suomalaisuuden vioista, ne ovat kuitenkin yksilöiden tekoja.

Eiköhän niitä jo ole niin paljon, että ilman tunnistamisen vaaraa voisi taustoittaa tekoja. Minkälaisista lähtökohdista siihen on tultu ihan lapsuudesta saakka:sairaskertomus, hoitotausta eli onko oltu kotihoidossa vai päivähoidossa, nuoruus ja sen kohellukset:onko kenties kokeiltu huumeita vai pinkoja koulussa. Onko kasvettu ydinperheessä vai ehkä yksinhuoltajaperheessä...

Surmatöiden aikainen aineidenkäyttö tietysti on myös mahdollista:onko käytetty alkoholia, piristeitä, rauhoittavia, steroideja.

Näennäisesti nykyisissä oloissa ei ole yhteistä tekijää, mutta löytyykö taustalta merkkejä aikaisemmasta perheväkivallasta. Sehän on yleensä kovin pitkään piilossa, koska sitä hävetään - voiko se pysyä täysin piilossa surmatekoon saakka?

Inkivääri kirjoitti...

Facebook on minulle ajanvietettä ja siksi en siellä valittele murheitani ja kerronkin sen aina silloin tällöin. Minulla ei ole myöskään harhakuvaa siitä, että ne muut, joilla tuntuvat facebookin valossa olevan asiat vain hyvin olisivat vain hyvin.

Koska facebook on minulle ajanvietettä en edes juurikaan halua törmätä siellä valituksiin ja helppohan ne on ohittaa. Jos kuitenkin kävisi niin, että kaikki alkaisivat yhtäkkiä valitella se muuttuisi joksikin muuksi kuin ajanvietteeksi.

Perhesurmat eivät välttämättä kerro koko yhteiskunnan mädännäisyydestä, edes suomalaisuuden vioista, ne ovat kuitenkin yksilöiden tekoja.

Eiköhän niitä jo ole niin paljon, että ilman tunnistamisen vaaraa voisi taustoittaa tekoja. Minkälaisista lähtökohdista siihen on tultu ihan lapsuudesta saakka:sairaskertomus, hoitotausta eli onko oltu kotihoidossa vai päivähoidossa, nuoruus ja sen kohellukset:onko kenties kokeiltu huumeita vai pinkoja koulussa. Onko kasvettu ydinperheessä vai ehkä yksinhuoltajaperheessä...

Surmatöiden aikainen aineidenkäyttö tietysti on myös mahdollista:onko käytetty alkoholia, piristeitä, rauhoittavia, steroideja.

Näennäisesti nykyisissä oloissa ei ole yhteistä tekijää, mutta löytyykö taustalta merkkejä aikaisemmasta perheväkivallasta. Sehän on yleensä kovin pitkään piilossa, koska sitä hävetään - voiko se pysyä täysin piilossa surmatekoon saakka?

Anonyymi kirjoitti...

Joku SoMe-"profeetta" sanoi että sosiaalisessa mediassa kannattaa vain olla oma itsensä. Mitä roskaa.

Me kaikki olemme sosiaalisissa suhteissamme sekä kasvokkain että verkossa enemmän tai vähemmän keinotekoisia luomuksia, sen ihmisen heijastumia joina haluaisimme muiden pitävän itseämme.

Perhesurmien tai kouluampumisisten jälkipyykissä minua vituttaa kaikkein eniten se, miten jokainen kääntää tapahtuneen oman inhokkiasiansa syyksi: narsistien, tuloerojen, puutteellisten mielenterveyspalveluiden, vapaan kasvatuksen, huumeiden, bemaristien, kokoomuksen, maahanmuuttajien tai Soinin syyksi tietämättä juuri mitään tapahtuneesta.

(Toiseksi eniten vituttaa sitten se, että viranomaiset vääntävät tapahtuneen perusteella paniikinomaisesti toimenpideohjelmia ja lakeja jotka hankaloittavat ihmisten elämää ja kasvattavat byrokratiaa ilman että niistä on mitään hyötyä. Todelliset jotain ehkä ennalta ehkäisevät toimenpiteet kun maksavat liikaa ja vaikuttavat vasta mutkan kautta.)

Website Security Test