keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Nikon 1 -kamera

Nikon julkisti tänään odotetun uuden kameramalliston: pienen, peilittömän järjestelmäkameran, jossa on aluksi kaksi mallia J1 ja V1. Nikon 1 kierrättää vanhan mallinumeron uuteen käyttöön, sillä Nikonin ensimmäinen kamera oli vuonna 1948 esitelty Nikon 1.

Yhdenmukaisuus ei lopu mallinumeroon. Tuore 1-sarja on kulmikas aivan kuten edeltäjänsä yli 60 vuotta sitten. Muotoilusta voi olla monta mieltä, mutta silmiä hivelevän kauniiksi sitä ei voi kutsua. Suorat pinnat ja kaarevat kulmat tuovat mieleen tarkoituksellisen retron.

Itseäni miellytti erityisesti V1-malliin lisävarusteena myytävä salamalaite, joka on paitsi hauskasti muotoiltu, myös oivallisesti toimiva. Salamapää pyörii 360 astetta ja kääntyy tietenkin myös pystysuunnassa. Sitä voi käyttää lisäksi videokuvausvalona. Salama käyttää kameran akkua, joka on onneksi isokokoinen. Monissa pienissä kameroissa salama pilaa kuvat takuuvarmasti, mutta Nikon 1 tuntui olevan ilahduttava poikkeus.

Lisävarusteena myytävä salamalaite on poikkeuksellisen onnistunut.

Koska J1- ja V1-mallien tekniset tiedot löytyvät netistä, listaan tässä vain omia havaintojani.

Kamera on hieman paksumpi ja painavampi kuin voisi odottaa; pienempiäkin minijärkkäreitä on nähty. V1:n EVF-etsin on korkealaatuinen, samoin lcd-näyttö.

Kameran kymmentä megapikseliä voi pitää nykymittapuulla vaatimattomana, joskin määrä on normaalikäytössä enemmän kuin riittävä. Kenno on yllättävän pienikokoinen ja sen kroppikerroin todella suuri: 2,7. Vaikka kameraan on luvassa sovite aiempia Nikon-objektiiveja varten, kroppikertoimen vuoksi ne kelpaavat lähinnä telekäyttöön.

Pieni kenno aiheuttaa väistämättä kohinaa. Kameran omalta näytöltä tarkasteltuna kohina näkyy jo ISO 400 -tasolla, mutta pikaisesta kokeilusta ei voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä.

Uusi kamera toimii parhaiten uusilla objektiiveilla. Tarjolla on esimerkiksi näppärä 30-110-millinen zoomi. Toinen vaihtoehto on hieman muoviselta tuntuva 10-30 mm. Pienikokoinen 10 mm "pannukakku" sopii mainiosti matkakäyttöön. Suuri kroppikerroin kasvattaa polttovälit 2,7-kertaiseksi, joten tällä hetkellä laajakulmaisin vaihtoehto on kinovastaavuudeltaan 27 millimetriä. Toivottavasti jatkossa saadaan oikeita laajakulmia.

Zoomeissa on erillinen kuljetusasento, jossa objektiivi lyhenee selvästi. Matkalukko vapautetaan painikkeesta, joka pidentää objektiivin kuvauskuntoon. Jos oikein luin speksejä, sama ratkaisu oli käytössä myös 63 vuotta sitten.

Nikonin tapa yhdistää video- ja still-kuvaus on nerokas: sama runko optimoidaan objektiiveilla eri käyttötarkoituksiin. Kameraan on saatavissa videokäyttöön tarkoitettu 10-100 mm objektiivi, joka on painava ja tuo käsivaralta videointiin tarpeellista vakautta. Objektiivin vasemmassa reunassa on moottorizoomin painike, jolla videoihin saa oikeasta videokamerasta tutun tasaisen zoomauksen. Ilmeisesti myös tarkennusnopeus hidastuu paremmin elävään kuvaan sopivaksi. Videoinnin aikana voi napsia still-kuvia täydellä tarkkuudella. Video-objektiivissa lukitus toimii käänteisesti: se estää objektiivia vetäytymästä sisään kun virta katkaistaan.

Nikonilla on kukoistava isojen järjestelmäkameroiden bisnes. Uusi mallisto on pikemminkin pokkari- kuin järjestelmäkamera. Se on tavallaan vahinko, sillä halutessaan Nikon olisi voinut todella uudistaa järjestelmäkameran konseptin. Pienikokoinen kenno, rungon eri värivaihtoehdot sekä monet automaattitoiminnot vetoavat pokkarien ja videokameroiden käyttäjiin. Nikon 1 yhdistää hauskasti still- ja videokuvauksen.

Vielä hauskempi on uusi video- ja still-kuvan välimuoto. Kun laukaisinta painetaan tässä moodissa, kamera tallentaa yhden sekunnin hidastetun videon ennen laukaisua. Vaikutelma on hauska, sillä video päättyy still-kuvaan. Kerrankin valokuvasta näkee, mitä tapahtui juuri ennen kuin kuva otettiin. Kuva tallentuu pienenä MOV-videona ja kameralta kuluu muutama sekunti sen laskemiseen.

Toinen selvästi peruskuvaajalle tarkoitettu ominaisuus on toiminto, joka ottaa 20 kuvaa nopeasti peräkkäin ja valitsee niistä automaattisesti viisi parasta.

Nikonissa ei ole muodikasta kosketusnäyttöä. Vaikka säätimet ovat selkeät ja toimivat hyvin (erityinen plussa pienestä vipukytkimestä oikeassa ylänurkassa, jolla voi mm. suurentaa ja pienentää katseltavaa kuvaa), kosketusnäyttö olisi tervetullut esimerkiksi tarkennuskohtaa valittaessa. Tässä Panasonicin GF2 osoitti kykynsä.

Itse asiassa Nikonissa ei voi valita tarkennuspistettä lainkaan. On luotettava sinänsä hyvin toimivaan automatiikkaan tai tarkennettava käsin.

7 kommenttia:

Peter kirjoitti...

Rehellisesti sanottuna en keksi kenelle tämä kamera on tarkoitettu? Hinta on sama kuin järjestelmäkameroissa, kuvanlaatu taas pokkaritasoa. Pienen kennon vuoksi Nikonkaan ei pysty kumoamaan fysiikan lakeja.

Sony NEX on myynyt maailmalla todella hyvin, se on samankokoinen mutta siinä on silti ”oikea” kenno. Katsotaan mielenkiinnolla tekeekö Canon saman virheen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Luulen, että kamera on ajateltu erityisesti kotimarkkinoille. Japanissa pienet minijärkkärit ovat hyvin suosittuja. Myös saumaton still/videokäyttö kiinnostanee monia. Kohina ja kennon koko kiinnostavat meitä ammattilaisia ja vakavia harrastajia, mutta peruskuvaajilla on ihan eri kriteerit.

jlaiho kirjoitti...

Kuvanlaatuun, kohinaan ja dynamiikkaan ei vaikuta pelkkä kennon koko niin oleellisesti kuin sen pikselitiheys, ts. valoherkkien elementtien koko, joka Nikon 1:n kennossa on lähes sama kuin mainitussa Sony NX-7:ssa. Toinen oleellinen kuvanlaadun tekijä on luonnollisesti kameran ohjelmisto. Ei kannattaisi tuomita kuvanlaatua ennen aikojaan.

Megapikselien määrän luulisi riittävän normaalien ihmisten käyttöön - myös jopa ns. vakavien harrastajien, ainakin mikäli kyse on valokuvauksen eikä laitehifistelyn harrastamisesta.

Nikon ei halua kampittaa hyvin myyvää DSLR-tuotelinjaansa. Radikaaleja muutoksia niihin tarvitaan vasta kun myynti notkahtaa. He etsivät siis uudelle tuotesarjalle markkinoilta tyhjää kohtaa, joka on nyt sitten tämä. Eri asia on, löytävätkö ostajat tarjottavat laitteet, etenkin kun hinta näyttää aluksi olevan aika kova.

Hienoa sentään, että joku uskaltaa tehdä jotain erilaista.

Anonyymi kirjoitti...

Olisko nyt käynyt niin, että testi on tullut hoidettua hieman hätäisesti? Lähinnä tuo väite tarkennuspisteen valinnan puutteesta ihmetyttää. Nikonin sivuilla kun väitetään:

"You can choose any of 73 focus points when using the single-point AF mode from user settings."

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tämä ei ollut mikään testi, vaan pikainen kokeilu kameran julkistustilaisuudessa. Osa kameroista oli lisäksi esituotantoversioita, joten kuvanlaadun arviointia ei voi tehdä.

Tarkennuspisteen valintaan ei kokeilemalla löytynyt sopivaa toimintoa, joten kysyin asiaa Nikonin edustajalta. Hän sanoi, ettei pistettä voi valita käsin, vaan pitää joko turvautua automatiikkaan tai tarkentaa ensin, lukita tarkennus ja sommitella kuva sitten uudelleen ennen laukaisua.

Herkkyyteen vaikuttaa luonnollisesti pikselitiheys, mutta myös kennon rakenne. Uusissa kennoissa valoherkkien elementtien reunat on saatu hyvin ohuiksi, joten kennon pinta-ala hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. NEX-7:n pikselitiheys on todella korkea (kennossa 24 megapikseliä), mutta sitä en ole itse kokeillut. Vuosi sitten julkistetussa NEX-5:ssä megapikseleitä oli 14 ja sen kohina oli todella vähäistä.

Anonyymi kirjoitti...

Entä milloin lopetat oman urkintasi. Blogisi yrittää väenväkisin tyrkyttää viittä evästettä, joka kerran kun sivun lataa.

Eivätkö omat saarnasi koske itseäsi? Vai ovatko vain kaikki muut syypäitä "urkintaan" ja "vakoiluun", josta syytät kaikkia muita, vaikka itse teet ihan samaa?

Pepe kirjoitti...

Tarkennuspisteen valinta: paina monivalintakiekon keskellä olevaa ok-painiketta, sen jälkeen voit liikuttaa tarkennuspistettä monivalintakiekolla. Toinen ok-painikkeen painallus kuittaa tarkennuspisteen siirron.

Website Security Test