sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Linnanmäen PR-katastrofi

Linnanmäen toimitusjohtajan tv-haastattelu muistuttaa siitä, miten pihalla johtajat voivat olla tämän päivän maailmasta. YLEn nuoren naistoimittajan kysymykset tuottivat Lintsille PR-katastrofin, jonka vaikutuksia maksetaan pitkään.

Toimittaja Rosa Kettumäki halusi selvittää, pitävätkö netissä liikkuvat tiedot kesätyöntekijöiden huonoista palkoista ja tiukoista työehdoista paikkansa. Toimitusjohtaja Räikkönen närkästyi kysymyksistä niin paljon, että keskeytti haastattelun.

Siinä ei sinällään ole mitään uutta. Ensimmäisenä tulee mieleen Bill Gates, joka teki saman vuoden 1994 haastattelussa, kun naistoimittaja tivasi häneltä kommentteja Microsoftin kovapintaisista toimintatavoista. Sitä ennen Gates tosin oli -- toimittajan pyynnöstä -- hypännyt tuolin yli ja näin todistanut oikeiksi huhut, joiden mukaan hänellä on mahtavat jalkavoimat. Minkä mäkihyppääjän maailma Gatesissa menettikään! Mitähän toimitusjohtaja Räikkönen olisi tehnyt, jos Kettumäki olisi pyytänyt häntä tekemään jotain vastaavaa?

Räikkönen kruunasi virheensä keskeyttämällä myös uuden haastattelun. Eikä taustatukena ollut Lastenpäivän säätiön kaupallinen johtaja Carita Gil suinkaan auttanut tilannetta, pikemminkin päinvastoin.

Kerran hermostumalla pääsee uutisiin. Tekemällä sen kahdesti peräkkäin pääsee viestinnän historiaan. Case Linnanmäkeä tullaan käyttämään kouluesimerkkinä siitä, miten yritysviestintää ei pidä tehdä.

Toimitusjohtaja ei saa menettää hermojaan eikä pilata yrityksen kuvaa - ei varsinkaan silloin, kun on juuri ehtinyt kertoa, miten "viestintästrategian mukaan Linnanmäellä on vain yhdet kasvot ja yksi ääni -- toimitusjohtajan kasvot ja hänen äänensä". Nyt jokaiselle haastattelun nähneelle -- ja heitä on yksin YLEn nettisivulla yli 57 0000 -- Linnanmäen kasvot jäävät mieleen töykeinä ja ylimielisinä. Lintsillä on kaksi vaihtoehtoa: joko vaihtaa toimitusjohtajaa tai viestintästrategiaa.

Jokaisen toimitusjohtajan pitäisi tietää, miten median kanssa toimitaan. Kaikkien muidenkin pitäisi tietää, että mokailu leviää viimeistään sosiaalisen median kautta ja kääntyy yritystä vastaan arvaamattomin seurauksin.

Tässä tapauksessa toimittajan kysymykset olivat niin tavanomaisia, että ilman toimitusjohtajan omaa mokailua asia olisi unohtunut saman tien. Totta, Linnanmäki maksaa huonoa palkkaa, mutta toimitusjohtaja oli oikeassa: kyse ei ole tavallisesta työpaikasta. Linnanmäki on tapa viettää kesää. Tuskinpa Mato Valtonen toimi vuoristoradan jarrumiehenä rahan vuoksi. Ja ilmeisesti palkka on riittävä, koska halukkaita kesätyöntekijöitä riittää näilläkin taksoilla.

Kielto kommentoida yrityksen asioita julkisuudessa, vaatimus asiallisesta pukeutumisesta tai kielto matkapuhelimen käytöstä työvuoron aikana saattavat nuorten mielestä kuulostaa kovilta, mutta ovat arkipäivää kaikissa ammateissa. Lojaliteettivelvoite on muutenkin ollut otsikoissa Facebook-kommentoinnin vuoksi.

Netissä on ehdotuksia siitä, miten toimitusjohtajan olisi pitänyt vastata ikäviin kysymyksiin. Ne ovat hyviä silloin, kun kyse on tavallisesta yrityksestä. Mutta Linnanmäki ei ole (eihän?) voiton maksimointiin pyrkivä Lintsi Oy, vaan sen takana on hyväntekeväisyyttä harjoittava Lastenpäivän säätiö. Linnanmäkeen yhdistetään iloa, hyvää mieltä ja hauskuutta. Linnanmäen kasvot ovat hymyilevän klovnin kasvot. Toimitusjohtajan esiintyminen romutti nämä mielikuvat.

Vielä pari sanaa hieman toisesta asiasta. Jälkimmäisellä kerralla toimitusjohtaja pyysi kysymykset etukäteen ja suuttui, kun toimittaja ei pysynyt niissä. Toimittajalla ei ole mitään pakkoa lähettää kysymyksiä etukäteen ja hän voi kysyä mitä haluaa. Se on sitä länsimaisen lehdistön vapautta.

Haastateltavan oikeudeksi jää kieltäytyä haastattelusta tai vastata sen aikana "en kommentoi". Jos valmiiseen juttuun jää selviä virheitä, asianomaisella on lain nojalla oikeus vastineen julkaisuun.

Toimittaja Kettumäki sai lentävän lähdön toimittajauralleen. Ties millainen tähtitoimittaja hänestä vielä kehittyy!

8 kommenttia:

Janne Granström kirjoitti...

juuri näin, johtajalla ei olisi ollut syytä edes suuttua, työehdot eivät ole sen kummoisimpia kuin missään muuallakaan, lapsille se vain voi olla kova paikka kun heidän elämäänsä tuleekin säännöt, vaikka sitten vain työpaikalla. Nykyään sääntöjä kun ei oikein lapsille muualla näytä olevan :)

palkka on mielestäni myös täysin normaali ja jopa hyvä. Se että työtunteja voi tulla lennossa lisää on sitä työnantajien peräänkuulutettavaa joustamista.

nuori ei myöskään osaa vaatia joustoa työnantajalta, varsinkaan tilanteessa missä ensiksi kovalta tuntuvat säännöt tekevät miltei mahdottomaksi keskustelumahdollisuuden johdon kanssa, vaikka se normaalia onkin... Psykolooginen puoli on se jolla nuorten kanssa pelataan ja ehtoja tehdessään voisi olla hyvä muistaa kelle ne tehdään. Lapsi kun ei vaan tajua.

jaska kirjoitti...

"Haastateltavan oikeudeksi jää kieltäytyä haastattelusta tai vastata sen aikana "en kommentoi". Jos valmiiseen juttuun jää selviä virheitä, asianomaisella on lain nojalla oikeus vastineen julkaisuun."

Tän lisäksi tietääkseni voidaan tehdä sitova sopimus (sopimussakkoineen) julkaistavan jutun sisällöstä, mutta en tiedä suostuuko mikään lehti sellaiseen. Esimerkiksi lehti sitoutuisi julkaisemaan vain etukäteen sovittujen kysymysten vastaukset.

Lehti toki voisi sitten tehdä jutun haastattelun saamisen vaikeudesta, jos sellaista ei saa kohtuullisilla ehdoilla :)

Petteri Järvinen kirjoitti...

Suomessa on sopimusvapaus, mutta sellaisen tekeminen ei ole enää journalismia. Siksi en usko yhdenkään lehden suostuvan siihen.

Jussi Kallioniemi kirjoitti...

itseäni kummastutti tuo sananvapauden rajoittaminen.

Milestäni kyseinen naistoimittaja ei edes kysynyt mitään sopimatonta vaan normaaleja tesiin liittyviä juttuja.

Toivoisin , että tuosta saataisiin vielä kunnon haastattelu missä kumpaakin osapuolta kuullaan ja kukaan ulkopuolinen ei keskeytä pr syistä haastattelua.

Pia kirjoitti...

Jannelle on sanottava, ettei Linnanmäen palkka ole normaali, se on alipalkkainen. Työ on rankkaa, sellaista mitä me toimistotuolissa istujat emme taida edes osata ajatella; 1o tunnin päivä jaloilla seisomista - säästä piittaamatta, edestakaista kulkemista, nostelua, epämukavia työasentoja ja rankkaa asiakaspalveua. Linnanmäki menestyy työpaikkana sillä, että pääset työskentelemään mukavassa joukossa nauttien kesästä ja saaden hyvän (ja kipeästi kaivatun) työtodistuksen tulevia työpaikkoja varten. Ei Lintsille mennä töihin tavoitellen loistavaa työaikaa eikä hyvää palkkaa, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö paikka voisi kohdella työntekijöitä reilusti - toilettitarvekaan kun ei katso kelloon.

Tj Räikkösen asenteella nuoria/työntekijöitä kohtaan lasketaan, jopa asiakkaiden viihtyisyyttä. En pysty näkemään, että toimitusjohtaja Räikkönen olisi toiminut samalla tavoin konkaritoimittajaa kohtaan, mutta Riikka Kettunen taisi olla liian lähellä työpaikan keski-ikää ja kysyä liian kirpsakoita ansaitakseen kunnioitusta työssään toimittajana? Haastattelussa loistanut asenne, kertoo tylyä kieltä siitä miten työntekijöitä kohdellaan silloin kun "sukset menevät ristiin".

Linnanmäellä on aina ollut oma tunnelmansa, mutta tämän kesän palvelu oli pettymys. Kaikkialla tuntui olevan tylsä fiilis, ihan kun takana olisi ollut jo koko kesä töitä muutaman viikon sijaan, joten tänä vuonna meidän perhe äänestää "Linnanmäen kasvoa" vastaan jaloilla. Täältä tullaan Tampere ja Särkänniemi!

Joel A. kirjoitti...

Minusta jutun substanssi oli ohut, kuten P. Järvinenkin jo esitti; palkkaus on kahden kauppa sen jälkeen kun työehtosopimuksen minimiehdot on täytetty, ja kauppa tuntuu käyvän hyvin, koska työnhakijoita on jonoksi asti. Toimittajan haastattelemat, potkut saaneet työntekijät tuntuivat saaneen lopputilinsä ihan asiallisesta syystä.

Tämän haastattelun olisi pitänyt olla Linnanmäelle helppo nakki, mutta Räikkönen mokasi sen törkeällä käytöksellään. Erityisen härskiä oli alentuva, "isällinen" ja jopa hyökkäävä puhetapa nuorta toimittajaa kohtaan. Siitä huokui asenne, ettei tuollaista untuvikkoa tarvitse ottaa tosissaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Ja ilmeisesti palkka on riittävä, koska halukkaita kesätyöntekijöitä riittää näilläkin taksoilla."

Johtuu varmaankin siitä että työntekijöillä ei ole valinnanvaraa työpaikkojen suhteen. 7,5 euron tuntipalkka on sellainen että pääkaupunkiseudun vuokratasoilla se ei riitä elämiseen. Mitä mieltä kokoomuslainen Järvinen on vasemmistoliiton ehdottamasta kymmenen euron minimituntipalkasta?

Tuomas kirjoitti...

Mua jäi tässä vähän ihmetyttämään että toisaalta sanotaan että lintsi ei oo mikään normaali kesätyöpaikka vaan tapa viettää kesää (mikä on tietty sinällään jo aika vänkä muotoilu) mutta toisaalta kerrotaan että kyllä näissä normaaleissa työpaikoissa on NDA:t ja pitää toimia normaalin työpaikan tavoin.

Tulee vähän mieleen että voi olla jonḿpikumpi: joko elämäntapakesäleiri josta maksetaan kurjaa palkkaa mutta se ei ole mikään työpaikka, tai sitten normaali työpaikka jossa ollaan normaalin työpaikan tavoin ja maksetaan normaalin työpaikan palkkaa.

aikamoista.

Website Security Test