perjantai 4. helmikuuta 2011

Pakkoruotsi ei toimi

Komppaan Tuomas Enbusken kirjoitusta pakkoruotsin ongelmallisuudesta. Se ei vain toimi.

Pakkoruotsista on vaikea keskustella, koska kielikysymyksiin liittyy aina vahvoja tunteita. Se pieni vähemmistö, jolle ruotsi on oikeasti äidinkieli, näkee Suomen säilyttämisen kaksikielisenä välttämättömänä oman kulttuurinsa ja identiteettinsä vuoksi.

Suomenkielisen enemmistön mielestä ruotsinkielisyys on vanha jäänne, jonka ylläpitäminen tulee kalliiksi ja joka aiheuttaa tyytymättömyyttä. Ruotsinkielisillä on rikkaat säätiöt ja pienet koululuokat. Ruotsinkieliset ovat onnellisempia ja elävät pidempään. Puhumattakaan varsinaisesta Ruotsista, jossa kaikki on muutenkin paremmin.

Tärkein perustelu pakkoruotsin säilyttämiselle on se, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja siksi jokaisella kansalaisella on oikeus saada palveluita äidinkielellään. Siispä 95 prosenttia kansasta joutuu opiskelemaan ruotsia, jotta voisi palvella viittä prosenttia, vaikka ei muutoin kieltä tarvitsisikaan.

Pääkaupunkiseudulla ja rannikolla asuvien on vaikea ymmärtää, miksi moni kokee ruotsin opiskelun tarpeettomana ja vastenmielisenä. Voin valaista asiaa, sillä synnyin ja asuin 25-vuotiaaksi asti Tampereella. Koko sinä aikana -- siis kertaakaan 25 vuoden aikana -- en kuullut ihmisten puhuvan ruotsia muualla kuin koulussa ja televisiossa. Onko siis ihme, että motivaationi ruotsinkielen opiskeluun oli likipitäen nolla?

Itse asiassa luulin, että Suomessa ruotsia puhuvat vain ihmiset, jotka haluavat vaikuttaa tavallista hienommilta. Vasta pääkaupunkiseudulle muutettuani huomasin, että ruotsinkielisiä suomalaisia on ihan oikeasti olemassa, eivätkä he kaikki suinkaan olleet bättre folkia vaan ihan tavallisia ihmisiä.

Nyt vuosia myöhemmin voin vain todeta, että en ole vielä kertaakaan joutunut tilanteeseen, jossa olisi todella pitänyt osata ruotsia. Tukholmassa voi asioida englanniksi, joissain paikoissa jopa suomeksi. Olisin mieluusti käyttänyt ruotsin opiskeluun kuluneet vuodet vaikkapa saksan tai italian opiskeluun, venäjästä puhumattakaan. Ranskakin jäi turhan lyhyeksi. Niitä kaikkia olisin oikeasti tarvinnut.

Nämä ovat tietenkin henkilökohtaisia kokemuksia, enkä väitä niiden olevan yleistettävissä. Työstä, matkoista tai opiskelusta riippuen ruotsintaidosta saattaa olla selvää hyötyä. Ruotsin kielen asema pohjoismaisessa yhteistyössä on kuitenkin 1970-luvulla syntynyt myytti, joka tarvittiin vastapainoksi Neuvostoliitolle. Kaikki pohjoismaalaiset osaavat paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ruotsia. Eikä tanskalaisten mongerrusta ymmärrä edes hyvällä ruotsilla.

Television pakkoruotsi-illassa väitettiin, että tamperelaisenkin (no, siinä oli kyllä jokin toinen kaupunki esimerkkinä) kannattaa opiskella ruotsia koska on mahdollista, että hän muuttaa myöhemmin vaikka Porvooseen asumaan. Todennäköisempää on, että tamperelainen muuttaa ulkomaille, jossa ruotsille ei ole käyttöä. Pohjoismaisesta yhteistyöstä olemme siirtyneet EU-aikaan. Suomi on kansainvälistynyt.

Pakkoruotsin pitäisi varmistaa, että jokainen suomalainen oppii kieltä ainakin tyydyttävästi. Mutta näin ei ole. Pakkoruotsi ei yksinkertaisesti tuota tuloksia, joita juhlapuheissa käytetään pakon perusteluina.

Selvitin asiaa kokeellisesti. Käydessäni viime viikolla Helsingin Stockmannilla katselin, millaisia lipunkuvia myyjien rintapieleen oli kiinnitetty. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisille kerrottakoon, että Helsingin Stockmann lienee (ainakin paikallisesti) pakkoruotsin vahvin kaupallinen linnake. Siellä jos missä on oikeus odottaa saavansa palvelua myös ruotsiksi.

Epätieteellisen analyysini tuloksena sain yllättäen huomata, että vain noin joka neljännellä myyjällä oli rintapielessään ruotsista kertova lippu. Aluksi arvelin, että koska ruotsinkielen osaaminen on pääsyvaatimus, sitä ei tarvitse edes merkitä näkyviin. Myöhemmin kuulin, että näin ei ole, ja että Stockmann todella testaa kielitaidon ennen lipun myöntämistä. Kielitaidosta maksetaan myös palkanlisää, joten sitä ei kannata piilotella.

Miten on mahdollista, että kymmenien vuosien pakkoruotsin jälkeen edes Stockmannin myyjistä valtaosa ei osaa sen vertaa ruotsia, että pystyisi palvelemaan asiakkaita? Miten paljon rahaa ja aikaa muualla Suomessa onkaan tuhottu täysin turhaan ruotsinopetukseen, jos tässä on lopputulos?

Pakkoruotsi ei toimi. Kokeillaan jotain muuta.

26 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tylsäksi on mennyt tämä blogi. Pelkkää populistista vaalilöpinää. Nytkin tuosta bongattu pakkoruotsi, yksityisautoilijoiden sorto, mamut, herrojen edut. Eikä oikein mitään uusia näkökulmia asioihin, kunhan nyitään tutuista ja turvallisista naruista.

Tylsää.

Teemu Kemppainen kirjoitti...

"Miten on mahdollista, että kymmenien vuosien pakkoruotsin jälkeen edes Stockmannin myyjistä valtaosa ei osaa sen vertaa ruotsia, että pystyisi palvelemaan asiakkaita?"

Tuo on kyllä hyvä kysymys. Milloin on viimeksi selvitetty ruotsin opetuksen laatua suomalaisissa kouluissa? Miten heppoisin taidoin ruotsista saa hyväksytyn arvosanan? Vaatimustasoa pitäisi ehkä tarkistaa?

Teemu Kemppainen kirjoitti...

Tässä on kirjoitus joulukuulta, jossa on sama Stockmann-esimerkki kuin Petterillä:

http://www.magma.fi/nils-erik-forsgard/en-iakttagelse

Anonyymi kirjoitti...

Pakkoruotsi-asiaan voisi odottaa viisaan miehen ratkaisua. Jospa miettisit miten homma saataisiin pakettiin että mahdollisimman moni olisi tyytyväinen.

Se on politiikkaa rooman ajoista saakka. Ilman roomaa ei olisi eurooppaa, ilman eurooppaa ei ruotsia ja ilman ruotsia ei suomea.

Kivempi rakentaa legosta kun duplosta

Mika V. kirjoitti...

"On puhuttava niin, että muutkin sen ymmärtävät". Saisko toka luokalta sais valita jos on islamia voikan sijaan?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kiitos Teemu linkistä - näköjään joku muukin oli kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Yksi kuudesta oli vielä huonompi tulos kuin minun havaintoni, mutta toisaalta kyse oli ilmeisesti jouluapulaisista.

On tosiaan syytä kysyä, millaista ruotsintaitoa koululaitos tuottaa. Jos tämä on tilanne Helsingissä, mitä se onkaan maakunnissa?

Ja vielä yksi juttu: myyjien rintapielissä oli harvinaisempia kieliä kuten venäjä, italia ja taisi olla espanjakin. Ilmeisesti koetaan, että näitä osataan paremmin kuin ruotsia? (Tai sitten Stockmann ehkä maksaa enemmän esim. venäjän kuin ruotsin osaamisesta?)

Anonyymi kirjoitti...

Onkohan Petterillä mitään omia ideoita ja ehdotuksia? Huomenna taas lumitöitä, kuten minulla?
Kirjoita vaikka miten sitä voisi kehittää. Itse on löytänyt lumitöistä paljon kehitettävää.

Anonyymi kirjoitti...

Petteri kirjoittaa asiaa. Olen Petterin tavoin tietotekniikan DI ja jossain löydän vian niin korjaan sen heti. Suomessa on ollut pakkoruotsibika kohta 40 vuotta ja poliitikot eivät tee mitään sen korjaamiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

>Television pakkoruotsi-illassa väitettiin, että tamperelaisenkin (no, siinä oli kyllä jokin toinen kaupunki esimerkkinä) kannattaa opiskella ruotsia koska on mahdollista, että hän muuttaa myöhemmin vaikka Porvooseen asumaan. Todennäköisempää on, että tamperelainen muuttaa ulkomaille, jossa ruotsille ei ole käyttöä.

Tämän näkee yllättävän usein kommenttina pakkoruotsia vastaan. Itse en mitenkään ymmärrä miksi Suomen valtion pitäisi tukea kalliisti koulutettujen nuorten aivovientiä ulkomaille. Eikö kannattaisi tarkastella kielten hyödyllisyyttä Suomen valtion kannalta?

Mape kirjoitti...

Mikä on Petteri ehdotuksesi peruskoulun kieliopetuksen valintamallin suhteen?

Petteri Järvinen kirjoitti...

@Anonyymi: harva muuttaa pysyvästi ulkomaille. Työkomennukset tai väliaikainen eläminen vieraassa kulttuurissa on hyödyllistä kaikille. Lisäksi EU-maista ja Venäjältä on paljon asiointia Suomeen päin, mitä paremmin osaamme heidän omaa kieltään sitä suurempi hyöty.

@Mape: minulla ei ole valmiiksi mietittyä ehdotusta. Kuten kirjoituksessani sanoin, "kokeillaan jotain muuta". Kun maailma muuttuu, pitäisi vanhoja asioita tarkastella avoimin silmin eikä jäädä menneisyyden vangiksi. Kielivalintoihin kaivataan lisää valinnanvapautta, se on selvä.

jeejee kirjoitti...

Silloin kun itse olin nuori niin ainakin Helsinki-Vantaa-Sipoo akselilla käytiin nyrkkitappeluita kieliryhmien välillä. Samaten fudis- ja lätkäjoukkueet olivat selkeästi yksikielisiä. Esimerkiksi omasta ikäryhmästä Sibbo Vargarna -seuralla oli kaksi vajuaakokoista jalkapallojoukkuetta (suomenkielinen ja ruotsinkielinen) eivätkä yhdistäneet niitä yhdeksi. Nykyään yksilötasolla ei isoja kieliriitoja näytä olevan, tuollaisesta takavuosien tyhmäilystä on päästy eroon.

Pakkoruotsilla ja virkamiesten kielivaatimuksella on yllättävän iso vaikutus työmarkkinoilla. Ruotsinkielisille on selkeästi matalammat pääsyvaatimukset oppilaitoksiin ja mm valtion virkoihin.

Unknown kirjoitti...

Yliopistoissa on jo vuosikausia ihmetelty, miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä luetaan vuosikausia.
Jokaisella opintojen asteella pitää aloittaa alkeista. Yliopistoissa tuhlataan suunnattomasti resursseja ruotsin kielen peruskursseihin.
Miksi kukaan ei puutu tähän virkamiesruotsiongelmaan ? Sehän tuli vasta 1978, kun RKP-läinen oli opetusministerinä..
Poistetaan ensimmäisenä virkamiesruotsi, sen jälkeen peruskoulun ja lukion pakkoruotsit nollautuvat automaattisesti (siis menettävät oikeutuksensa)
http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/valmistuminen-voi-tyssata-virkamiesruotsiin

Anonyymi kirjoitti...

"Miten on mahdollista, että kymmenien vuosien pakkoruotsin jälkeen edes Stockmannin myyjistä valtaosa ei osaa sen vertaa ruotsia, että pystyisi palvelemaan asiakkaita?"

"Yliopistoissa on jo vuosikausia ihmetelty, miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä luetaan vuosikausia.
Jokaisella opintojen asteella pitää aloittaa alkeista."

Näistä syystä pakkoruotsia on ehdotettu aikaistettavaksi ala-asteelle. Myös opetusministeri on ruotsin aikaistamisen kannalla.

Mape kirjoitti...

Järvinen sanoo "minulla ei ole valmiiksi mietittyä ehdotusta". Miksi äänestäisin ehdokasta jolla ei tarjoa älykästä ratkaisua yhteiskunnan kysymyksiin?

Anonyymi kirjoitti...

"Miksi äänestäisin ehdokasta jolla ei tarjoa älykästä ratkaisua yhteiskunnan kysymyksiin?"

Niinpä, miksi äänestää taas yhtä visiotonta, ryhmäkurin mukaan nappia painelevaa kansanedustajakloonia?

Järvisellä olisi ehkä enemmän annettavaa yksityisellä puolella, tai sitten neljän vuoden päästä uudestaan valmiiden ideoiden kanssa ehdolle.

Anna-Liisa kirjoitti...

Petteri kirjoitti: "...myyjien rintapielissä oli harvinaisempia kieliä kuten venäjä, italia ja taisi olla espanjakin. Ilmeisesti koetaan, että näitä osataan paremmin kuin ruotsia..."

Todennäköisesti, koska niiden oppimiseen on ollut halua.

Ruotsin kielen käyttöä hankaloittavat kaiken kukkuraksi suomenruotsalaiset itse: he puhuvat nopeasti, nopeasti, joskus tuntuu että he oikein tahallaan testaavat toisen ruotsintaitoa. Ja jos suomenkielinen vähänkään takeltelee, he hymyilevät ja vaihtavat suomeen. Ymmärrän sen toki: he puhuvat suomea lähestulkoon äidinkielen veroisesti ja sellaisessa tilanteessa on tuskastuttavaa sönköttää heikosti ruotsia osaavan suomenkielisen kanssa. Joka tapauksessa hymähdyksen säestämä kielen vaihto nolaa suomenkielisen aina yhtä tehokkaasti.

Riikinruotsalaisten kanssa ei ole ongelmia: he ymmärtävät selkeyttää puhettaan ja jaksavat odottaa keskustelukumppanin takeltelevaa ulosantia (pakkohan heidän on).

Anna-Liisa kirjoitti...

Petteriltä tivattiin kielipoliittista ehdotusta.

Minä esitän seuraavaa:

1. Virkamiesruotsivaatimuksia on lievennettävä. Viran/toimen kielivaatimukset on räätälöitävä virka/toimikohtaisesti.

Tämä merkitsee, että ruotsinkielisen on monin paikoin varauduttava (etä)tulkin käyttöön asioidessaan viranomaisessa tai sovittava asiointiaika etukäteen ruotsintaitoisen virkailijan kanssa.

2. Peruskoulussa riittäisi yksi pakollinen pitkä kieli + valinnaisia kieliä koulun resurssien mukaan.

Lukiossa olisi pakollisena joko ruotsi tai venäjä, jos kumpaakaan ei ole luettu peruskoulussa.

Timo Suvanto kirjoitti...

En ole ehdokkaana eduskunta- enkä missään muissakaan vaaleissa. Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä eikä sen paremmin ruotsalaista kuin suomenruotsalaista kulttuuria vastaan. Osaan itse kohtuullisesti ruotsia. Siitä huolimatta pidän pakkoruotsia niin sietämättömänä kansalaisten kyykyttämisenä täysin idioottimaisin perusteluin, että jaksan vaahdota tästä sinänsä kuudennen luokan kysymyksestä eli pakkoruotsista.
Tästä vaahtoamisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan Poikkitieteelliseen blogiini.
http://timosuvanto.blogspot.com/
Hakusana pakkoruotsi vie näkemykseni lähteille.

JJ75 kirjoitti...

Täytyy Ruotsin osalta sanoa, että jos muun maan kielisille ja lukihäiriöisille on haettu pisteytysten suhteen apua ja helpotuksia, niin kyllä suomalaisenkin pitää saada ruotsin osaamattomuudesta. Vai laitetaanko 90 prosentille lähtötilanteeksi vika päässä, kun ei opi?

JackK kirjoitti...

Kävin kuuntelemassa tuon uuden pakkoruotsia kannattamaan perustetun yhdistyksen, Kansalliskielten tukiyhdistys, paneelikeskustelua 10.2.11, missä avauksen piti Henna "Hyötyruotsi" Virkkunen. Ei tuumaakaan periksi vaan ruotsalaiseen kielikylpyyn kaikki lapset! Virkkunen ja Brax suunnittelevat kimpassa uudistuksia, että saadaan virkamiehet lukemaan ruotsia. Siinä Virkkusen puhe lyhykäisyydessään. -- Ei todellakaan tule muutosta kuin äänestämällä uudet edustajat.
Olen ehkä laittanut Sofi Oksasen kirjoituksen jonnekin eteenpäin, mutta en muista minne. Sofi on niin raikas, että ei kai haittaa vaikka tulis kahteen kertaan.
"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."

"En pidä täysin hyväksyttävänä sitä,että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista-suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)

"Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia""En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."

"Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi."

"Reaktio yllätti Oksasen. Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."

"Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"

"Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."

"Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."

"En usko pakkokieliin"
lainattu sivulta: http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi- ... eesta.html

HP kirjoitti...

Nolon ja hämmentävän näytteen Virkkusen omasta pakko-/virkamiesruotsin toimivuudesta voi käydä katsomassa ed. linkin takaa YouTubesta.

En tiedä sitten kehtaako Petteri julkaista tätä, kun on kuitenkin oman puolueen eräästä näkyvimmästä pakkoruotsin puolestapuhujasta kyse... :)

Kyllähän tässä alkaa olla sellaista samanlaisen viivystystaistelun makua kuin aikoinaan jo suomenkielisen yliopisto-opetuksen saamisessa Helsinkiin, jonka rakas kielivähemmistömme pyrki jopa suoranaisella kiusanteolla estämään viimeiseen asti.

JackK kirjoitti...

Niitä todellisia syitä nykyiselle kielipolitiikalle ovat taloudelliset syyt. Miten pysytään vallassa ja johdetaan maata sekä taloutta. Asiasta kirjoittaa osuvasti filosofian tohtori Jukkaa Hankamäki http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/12/pois-pois-pakkoruotsi.html
"Ruotsia pakko-opetetaan kouluissa ja virkamiehiltä vaaditaan ruotsinkielen taitoa vain siksi, että näin halutaan todistella vuosisatoja vanhan kielipoliittisen valtasuhteen jatkumisesta. Tätä suomenkielisen kulttuurin syrjintää on turha edes yrittää ymmärtää minkään logiikan vaan ainoastaan historian pohjalta. Puhe pakkoruotsista on symbolista jankutusta aidanseipäistä, kun pitäisi puhua itse aidasta.

Esimerkiksi RKP ei ole suinkaan mikään kielipuolue vaan ruotsinkielisten erikoisetuja suojeleva intressiryhmä, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkieltä puhuvan taloudellisen eliitin etuja Suomessa."

Petteri Järvinen kirjoitti...

Totta, hiukkasen noloa kannattaa pakkoruotsia jos itse joutuu vastailemaan kysymyksiin välillä suomeksi. Ja ei, kyse ei ole siitä että ruotsinkielen opiskelu pitäisi aloittaa aiemmin (mitä haastattelija kysyi) vaan siitä, että kun kieltä ei arkipäivässä tarvitse, sen osaaminen hiipuu korkeintaan passiivisen kuuntelun tasolle. Tarpeen puuttumiselle koulutus tai sen lisääminen ei voi mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Hesarin versio vähintäänkin omituisesta uutisoinnista: (Ylen pikku-uutinen nostetiin verkko HS aloitussivulle)

Otsikko: Yle: Euroopan neuvosto huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa

Todellisuus: Raportti on jo 6 kuukautta vanha. Raportin päähuolenaihe on saamenkielen asema Suomessa - ei ruotsin.

Roskalehtien ajautuminen kohti eurooppalaisten kumppaniensa pahimpia esimerkkejä ei ole varmaan suuri yllätys, vaikkakin valitettavaa. Paljon vaarallisempaa on että arvostetut ja vakavastiotettavat mediat kuten Yle ja Helsingin Sanomat tekevät jatkuvasti vähintään värittynytttä, välillä täysin virheellistä uutisointia.

Suomi on siis vähiten korruptoituneiden maiden listalla ja silti tämän päivän YLEN uutisointi vähemmistökielistä on lähellä DDR:n tiedotusta.

Anonyymi kirjoitti...

Minulle on yhdentekevää, onko ruotsi pakollista vai ei, mutta eihän siitä päästä mihinkään, että tietyillä aloilla on vain yksinkertaisesti osattava ruotsia. Voisiko kuvitella, että esim. voisi opiskella historiaa ja muita humanistisia tieteitä tai olla töissä mediassa osaamatta ruotsia? Jossakin se on opittava joka tapauksessa. Mutta kaikkien ei tarvitse oppia, se on ilman muuta selvää. Toisaalta: kuka tietää peruskoululaisena, mitä tulee tekemään työelämässä?