tiistai 1. helmikuuta 2011

Joukkoliikenteen ikuinen paradoksi

Liikenneministeri Anu Vehviläiselle tänään luovutettu selvitys ruuhkamaksuista arvelee, että maksut nostaisivat joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja parantaisivat sen kilpailukykyä. Myös liikenteen ympäristöhaitat vähenisivät.

Yleinen ajattelu on, että mitä enemmän ihmiset käyttävät joukkoliikennettä, sen parempi. Asia ei ole näin yksinkertainen. Kaikki konevoimainen liikkuminen, tapahtui se millä tekniikalla tahansa, kuluttaa energiaa ja tuottaa päästöjä. Pitkän ajan tavoitteena ei voikaan olla julkisen liikenteen lisääminen vaan itse liikkumisen tarpeen vähentäminen.

Uskotaan, että ruuhkamaksun muutaman euron päivähinta saa ihmiset vaihtamaan autonsa junaan tai bussiin. Ei se niin helppoa ole. Monet käyttävät omaa autoa siksi, ettei sille käytännössä ole vaihtoehtoa. Heille ruuhkamaksu on vain yksi uusi vero, joka maksetaan hammasta purren ja siirretään omiin hintoihin aina kun mahdollista. Näin ruuhkamaksun kustannukset leviävät muidenkin kuin vain autoilijoiden maksettaviksi.

Toiset käyttävät omaa autoa mukavuussyistä. On vain paljon mukavampaa ajaa omalla autolla, kun ei ole sidottu julkisen liikenteen aikatauluihin eikä tarvitse kuunnella kenenkään häiriköintiä tai kännykkään puhumista koko matkan ajan. Oman auton kanssa ei tarvitse palella pysäkillä eikä arpoa VR:n myöhästymisten kanssa.

Tuttu 20-vuotias nuori sanoi, että luopuisi mieluummin asunnostaan kuin vanhasta autostaan. Oma auto antaa vapaudentunteen, josta nuori on valmis maksamaan kaiken minkä pystyy.

Missä määrin ihminen saa ajatella omaa mukavuuttaan, jos toisessa vaakakupissa on öljyn loppuminen tai ilmaston lämpeneminen? Se on arvovalinta, johon länsimaissa on vaikea ketään pakottaa. Elämän koettu mukavuus on yksi inhimillisyyden kriteeri, jota ei sovi unohtaa. Siksi on hyvä, että talouden sijaan on alettu puhua myös ihmisten kokemasta onnellisuudesta.

Oman auton mukavuusetu on niin suuri, ettei muutaman euron lisämaksu päivässä riitä poistamaan sitä. Siksi autoilun merkittävään vähentämiseen on vain kaksi keinoa: joko auton käytöstä on tehtävä niin kallista, ettei ihmisillä yksinkertaisesti ole varaa siihen (keppi), tai sitten julkisesta liikenteestä on tehtävä niin houkuttelevaa, että se pystyy kilpailemaan auton kanssa (porkkana).

Ja tässä on dilemma: jos julkista liikennettä todella kehitetään reittejä lisäämällä ja vuoroväliä tihentämällä, se ei enää ole sen paremmin tehokasta kuin ympäristöystävällistäkään. Julkisen liikenteen paradoksi on siinä, että se on hyvää vain toimiessaan huonosti.

Mikään ei ole tehottomampaa kuin tyhjänä kulkeva bussi. Niiden määrä moninkertaistuisi, jos valittaisiin porkkanalinja ja pyrittäisiin tekemään joukkoliikenteestä todella mukavaa. Henkilöauto on pieni yksikkö, joten se skaalautuu helposti kuljetusmäärän mukaan. Bussi on iso yksikkö, joten sen hukkaprosentti on aina suurempi. Mitä enemmän autoja pannaan liikenteeseen, sitä alemmaksi niiden käyttöaste laskee.

Lisäksi reitit on aina suunniteltava enemmistön mukaan, joten asiakas joutuu aina liikkumaan mutkien kautta, kenties vaihtamaan linjaakin. Bussikaistoista ja erikoisjärjestelyistä huolimatta tätä mallia ei voi saada kovin tehokkaaksi. Julkinen liikenne vie aina aikaa ja lisää turhan liikkumisen määrää.

Onneksi tilanne ei ole ihan näin synkkä. Metro on osoittanut, että joukkoliikennekin voi olla tehokasta ja lähes mukavaa. Maan alla ei tarvitse palella ja vuoroväli on mukavan tiheä. Mutta linjojen rakentaminen on äärimmäisen kallista ja asiakastiheys Suomen oloissa ihan liian alhainen, jotta se kannattaisi laajamittaisesti.

Toinen keino parantaa palvelua on tekniikka. Kuljetuksia voitaisiin niputtaa yhteen, vuorot voisivat olla älykkäästi reittinsä optimoivia ja dynaamisia, aikataulut ja bussien sijainnit voisi nähdä reaaliaikaisesti älypuhelimesta ja niin edelleen. Mutta ei tälläkään tavalla ihmeisiin pystytä.

Keppi on paljon vaikuttavampi kuin porkkana. Ruuhkamaksun keppi on niin ohut ja taipuisa, ettei sillä ole toivottavaa vaikutusta. Ja paksumman kepin käyttöön ei ainakaan vielä olla valmiita.

Vielä yksi ihmetys: työryhmän lähtökohtana on ajatus, että ruuhkamaksua perittäisiin Helsingin seudulla arkisin klo 6-18. Miksi ihmeessä, jos kyse on kerran ruuhkamaksusta?

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Monet käyttävät omaa autoa siksi, ettei sille käytännössä ole vaihtoehtoa."

En oikein ymmärrä näitä jotka muuttavat paikkaan missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä ja sitten valittavat, että on pakko ajaa omalla autolla.

Sama porukka varmaan muuttaisi preerialle asumaan ja valittaisi sitten, ettei siellä voi hiihtää vesisuksilla...

Espoo on kaavoitettu hajalleen, ilman kokonaisnäkemystä, typerästi kuin öljyvarannot olisivat ehtymättömät, sinne on tosiaan vaikea saada aikaan toimivaa joukkoliikennettä. Nyt haitta tästä kaatuu helsinkiläisten niskaan melun, päästöjen ja ruuhkien muodossa, kun espoolaiset ajavat helsinkiin töihin ja asioille.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Minä taas en ymmärrä ihmisiä, jotka muuttavat huippuhintaisiin asuntoihin Helsingin keskustaan ja sitten valittavat, että siellä on liikaa autoja.

Ei se kaikki liikenne Helsinkiin suuntaudu, siellä on lähinnä virastoja ja kauppoja. Siellä on myös toimiva joukkoliikenne. Espoossa molempien tilanne on toisin.

jeejee kirjoitti...

Tuossa joukkoliikenteen paradoksissa yhteiskunnan keppi/porkkana menetelmä toimii hieman heikosti koska hyödyt ja haitat eivät kohdistu tarkasti.

Eli jos joukkoliikennettä parannetaan (vaikkapa 10% autoilijoista siirtyy julkisten käyttäjiksi), niin siitä hyötyvät merkittävästi myös henkilöautoilijat kun ruuhkat vähenevät.

Jos autoille annetaan keppiä, esim rajoitetaan nopeuksia ja ajoväyliä, niin käytännössä tukkoinen liikenne jumittaa myös busseja.

Loogisesti ajatellen yksityisautoilussa ei ole mitään järkeä. Tarvitaan yli tonni rautaa kuljettamaan 80 kg kuljettaja. Siinä olet kyllä oikeassa että vielä hassumpaa on ajattaa iltaisin 20-metrisellä bussilla 2-3 matkustajaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Ei se kaikki liikenne Helsinkiin suuntaudu, siellä on lähinnä virastoja ja kauppoja. Siellä on myös toimiva joukkoliikenne. Espoossa molempien tilanne on toisin."

Yksistään Helsingin kantakaupungissa on asukkaita yli 170.000, eli 2/3 koko Espoon väkiluvusta.

Autoilu ja suomalainen erakkoluonne ovat syy ja seuraus tähän haulikolla ammuttuun yhdyskuntarakenteeseen. No sitä saa mitä tilaa, kökkikää jonossa ja maksakaa ruuhmaksunne. Samalla voi miettiä että kuinka mukavaa olisi jos edessä kulkevan täyden bussin sijasta olisikin 50 henkilöautoa.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka tehtäsiin mitä, tyhjä-/puolityhjä dieselbussi kulkee edelleen tientukkona musta nokipilvi perässään, paitsi silloin kun se saa käyttää vain busseille tehtyä kaistaa. Sitä kaistaa, jota jostain kumman sysytä myös taksit saavat käyttää, oli matkustajia kyydissä tai ei.

Omalla pienipäästöisellä ja hiukkassuodattimella varustetulla autolla kulkeminen lyhyintä reittiä pitkin pisteestä A pisteeseen B on järkevää ja todennäköisesti myös ekologista. Ainakin jos sitä tutkittaisiin ihan puolueettomasti ilman vihreää kiihkoa.

"Ruuhkamaksuja" maksetaan sitä paitsi jo nyt ihan tarpeeksi tässä maassa erinäisten autoverojen muodossa. Vielä yksi vero vielä lisää? Mitä seuraavaksi?

Anonyymi kirjoitti...

Ruuhkamaksu on minunkin mielestäni aivan väärä nimi tälle verolle.
Ei ole nyt Hesaria mukana mutta tämän päivän lehdessä Vehviläinen sanoi jotakin jonka tulkitsin näin että kun autokanta muuttuu sähköllä tai jätteillä (Back to the Future) käyväksi, bensanhintaan sisältyvä verotulo vähenee niin radikaalisti että tämä "satelliittipohjainen ruuhkamaksu" pitää saada sen tilalle.

Anonyymi kirjoitti...

Yksityisautoilua kaupungeissa itse asiassa subventoidaan, sillä autoilun haitat eivät sisälly liikkumismuodon hintoihin. Maaseudulla autoilu lienee suhteessa liian kallista.

Teppo kirjoitti...

Päästöthän ovat vain yksi - ja verrattain mitätön - osa yksityisautoilun kaupungeissa aiheuttamaa häiriötä. Niistä puhuminen on nyt vain tässä ilmastokeskustelussa ylikorostunut.

Huomattavasti isompi asia kaupungeissa on autoilun vaatima tila. Jotta yhä useampi (tästähän on kyse) voisi kulkea näppärästi omalla autolla ovelta ovelle, pitää rakentaa lisääkaistaa ja parkkipaikkoja sekä asuinalueille että asiointipaikoille.

Anonyymi kirjoitti...

@Teppo Jos puhuttaisiinkin vain kaupunkimaisesta Helsingin osasta, voisi vielä ymmärtää keskutelun "muista haitoista", mutta nyt sitä ruuhkamaksua ollaan laajentamassa alueille, joissa pysäköintitilaan ja ns. lääniä riittää ja joissa henkiöautoille ei kertakaikkiaan ole vaihtoehtoja.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Maksua kaavaillaan koko maahan, pk-seutu on vain aloituspaikka.

Tämän päivän Hesarista:

"Lähes 80 prosenttia Suomen tieverkolla ajetuista kilometreistä taittuu työryhmää vetäneen Nybergin mukaan yksityisautoilla. Muun muassa siksi tiemaksut halutaan vähitellen ulottaa koko valtakuntaan."

Anonyymi kirjoitti...

Jos halutaan mennä siihen että autoilijat vastaisivat omista kustannuksistaan (myös epäsuorat haitat, tilantarve, päästöt ja melu) ruuhkamaksut/tietullit/haittaverot - kutsuttiin niitä millä nimellä hyvänsä - tarvitaan nimenomaan kaupunkialueille, koska kaupungeissa autoilun haitat ovat suurimmat. Nythänn autiossa kainuussa on yhtä halpa ajella kuin pk-seudulla, pysäköinti nyt joskus sentään on etelässä kalliimpaa. Tämä pitäisi muuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Autoilijat maksavat jo nyt moninkertaisesti rahaa valtion kassaan veroina, vastineeksi täytyy
saada käyttömaksuttomat tiet.Johan ne on moneen kertaan maksettu ja
maksetaan polttoaineveroina. Suomessako muka ruuhkia LOL:)

Anonyymi kirjoitti...

Autoilun kokonaishaistoista puhuvilta unohtuu myös joukkoliikenteen kokonaishaitat.

Joukkoliikenne vie merkittävästi tilaa, aiheuttaa saasteita ja melua, varsinkin mm. Helsingin ydinkeskustassa.

En oikein ymmärrä miksi asiasta on tehty näin mustavalkoinen, pelkkää keppiä tai porkkanaa. Normaali ajatteleva ihminen, joka tosin on uhanalainen yksilö nyky-Suomessa, osaa valita sen liikkumistavan joka on järkevä. Jos bussilinja on sopivasti tai metro on kivenheiton päässä, sitä käyttää mielellään vaikka pihalla olisikin oma auto.

Viime kesänä kun juttelimme naapurin kanssa hän mainitsi yhdeksi hyväksi asiaksi sijainnissa bussipysäkin läheisyyden, eräässä Espoon kohteessa näin ei ollut ja kaverilla autoja löytyy tallista tusina.

Ratkaisu on aika yksinkertainen: joukkoliikennettä pitää tehdä ja sen toimivuutta kannattaa parantaa, oli sitten kyse puolityhjistä bussilinjoista tai virtsalta haisevista ratikoista.

Toki ymmärrän hyvin että HSL:n projektipäällikkö mielummin tekee suuria linjoja kuin keskittyy selkeisiin, korjattavissa oleviin ongelmiin. Varsinkin jos oma tulospalkkaus on siitä kiinni. VR:lläkin tilanne muuttuisi jos palkkaan vaikuttaisi konsernin tuloksen tai jonkun konsultin luominen höpömittareiden sijaan pelkästään junien aikataulut, turvallisuustilastot ja hajut.

.. toisaalta ruuhkamaksussahan ei ole liikenteestä kyse vaan puhtaasti siitä että valtion kassaan halutaan lisää rahaa ja se on helpompaa uudella perusteella kuin vanhoja maksuja korottamalla.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Jos bussilinja on sopivasti tai
>metro on kivenheiton päässä, sitä
>käyttää mielellään vaikka pihalla
>olisikin oma auto.

Näin sen pitäisi ollakin. Oma auto vs. julkinen kulkupeli ei pitäisi olla periaate- vaan tarkoituksenmukaisuuskysymys. Itse pyrin käyttämään lähijunaa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja omaa autoa silloin, kun se on sopivin. Asettamalla nämä vastakkain ja syyttelemällä ei saavuteta mitään hyvää. Me pk-seudulla asuvat olkaamme tyytyväisiä, että valinnanmahdollisuus on olemassa.

Anonyymi kirjoitti...

VR:n, kaupunkien ja bussiyhtiöiden kyvyttömyys tarjota riittävät kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut aiheuttavat viherpipertäjissä vastustamattoman illuusion rahastaa ja osittain lopettaa yksityisautoilu.

Siis mikä ruuhka, kun kyseessä vain liikenneväylien mitoitusongelma? Ja ajaahan vihreät kansanedustajatkin surutta takseilla aiheuttaen bussikaistojen ruuhkautumiset Espoonsuunnalla!!

Website Security Test