lauantai 29. tammikuuta 2011

Kotimaiset ja ulkomaiset raiskaajat

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin vastaukset eilisessä TV2:n Pressiklubissa herättivät pientä ihmetystä. Ohjelman vetäjä Ruben Stiller esitteli tilaston, jonka mukaan 20 prosenttia raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä. Määrä on huomattava, koska ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä on vain noin neljä prosenttia. Toisen tiedon (jota ohjelmassa ei esitetty) mukaan pääkaupunkiseudun raiskaustapauksissa peräti puolessa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen mies.

Vielä jokin aika sitten kukaan ei halunnut puhua näistä asioista julkisuudessa. Netistä alkaneen maahanmuuttokriittisen keskustelun seurauksena epäsuhta on noussut otsikoihin, kuten oikein onkin.

Kenties virkansa puolesta Biaudet vähätteli tilastojen merkitystä ja vetosi siihen, että tilasto vääristyy koska vain pieni osa kantasuomalaisten raiskauksista päätyy tilastoihin. Suurin osa raiskauksista on sellaisia, joissa tekijä ja uhri tuntevat toisensa. Silloin ilmoituskynnys voi olla korkea.

Toisaalta Turun Sanomat kirjoitti viime kesänä, että viidennes raiskausilmoituksista on kokonaan perättömiä. Perättömissä tapauksissa uhri ilmoittaa tekijäksi yleensä ulkomaalaisen, koska silloin häneltä ei odoteta yhtä tarkkoja tuntomerkkejä.

Lisäksi maahanmuuttajissa on suhteellisesti ottaen tuntuvasti enemmän nuoria miehiä kuin koko väestössä. Jotta luvut olisivat vertailukelpoisia, ne tulisi suhteuttaa vastaavaan kantaväestön profiiliin, eikä laskea koko väestöstä.

Oli totuus luvuista mikä tahansa, Biaudet puhui harkitsemattomasti. Aivan varmasti myöskään kaikista ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista ei ilmoiteta, varsinkaan jos ne tapahtuvat tuttujen kesken tai perheen sisällä. Useimmissa muissa kulttuureissa vaimolla ei ole oikeutta kieltäytyä seksistä, joten mitään raiskausta ei edes voi tapahtua. Suomessa avioliiton sisäinen raiskaus kriminalisoitiin vasta vuonna 1994.

Biaudet teki virheen myös rinnastaessaan tuttujen ja tuntemattomien raiskaukset. Nainen voi jossain määrin valita seuransa ja vaikuttaa siihen, minkälaisen riskin oman puolison tai tuttujen suhteen ottaa. Sen sijaan tuntemattoman hyökkäys lenkkipolulla, työpaikalla tai bussipysäkiltä kotiin kävellessä on täysin ennakoimaton tilanne, johon ei voi itse vaikuttaa. Todennäköisesti se on myös tekona traumaattisempi ja ahdistavampi.

Pressiklubissa keskusteltiin lisäksi toisesta kiistanalaisesta aiheesta: saako rikosuutisessa kertoa, että tekijä on ulkomaalaistaustainen? Toimittajien mielestä saa ja suorastaan pitää, Biaudetin mielestä se on harvoin perusteltua. Jos tiedolla ei ole merkitystä itse teon kannalta, se leimaa helposti koko väestöryhmän.

Uutisoinnin yleinen periaate on, että kaikki oleellinen ja lukijoita kiinnostava tieto kerrotaan, ellei ole erityistä syytä pidättäytyä siitä (kuten tutkinnallinen seikka tai uhrin yksityisyys).

Oleellista ei ole se, oliko tekijällä pitkät hiukset vai oliko hän kalju, eikä se, oliko hän pitkä vai lyhyt. Näitä tietoja ei mainita uutisoinnissa. Tekijän tausta sen sijaan on kiinnostava tieto. Yhteiskunnan pitääkin olla kiinnostunut siitä, mikä on ulkomaalaistaustaisten osuus rikostilastoissa, sillä luvut kertovat epäsuorasti kotouttamisen onnistumisesta. Se on myös selvästi tieto, joka näinä aikoina kiinnostaa lukijoita.

Uutisoinnilla on toinenkin vaikutus: taustasta vaikeneminen aiheuttaa nettikeskusteluissa vääriä spekulaatioita. Siksi avoin oikea ja täsmällinen tieto sekä avoin uutisointi on parasta kaikkien osapuolten kannalta.

5 kommenttia:

jaska kirjoitti...

Lisäksi maahanmuuttajissa on suhteellisesti ottaen tuntuvasti enemmän nuoria miehiä kuin koko väestössä. Jotta luvut olisivat vertailukelpoisia, ne tulisi suhteuttaa vastaavaan kantaväestön profiiliin, eikä laskea koko väestöstä.

Pitääkö suhteuttaa vai ei. Riippuu siitä mihin tilastoa hyödynnetään. Tällainen kahden riskitekijän (eri kulttuuri ja ikäjakauma) yhdistävä tilasto on sellaisenaan hyödyllinen mikäli jossain ryhmässä yhdistyvät juuri nämä kaksi tekijää ja meillä olisi halutessamme mahdollisuus vaikuttaa tähän ryhmään kokonaisuudessaan.

Toki ilmiön ymmärtämiseksi on hyvä pilkkoa kokonaisuus osiin.

Tällaisenaan tämä tulkinta (ikäjakuma sen selittää), jonka olen kuullut muuallakin, kuulostaa typerältä. Ikäänkuin se jotenkin lieventäisi raiskausten lisääntymisen tuomaa haittaa, että sen selittää ikäjakuma eikä esim. kulttuuri.

Anssi kirjoitti...

Ikäjakauma, moniko raiskauksista jää ilmoittamatta..

Voi olla, että nämä ovat olennaisia tietoja ilmiötä tarkasteltaessa. Ongelmaksi vaan muodostuu nykyisessä, sanoisinko maahanmuuttosuomettuneessa keskusteluilmapiirissä, että aiheet ovat tabuja ja siksi niistä ei tehdä mitään tieteellistä tutkimusta. Miten kukaan voisikaan ottaa asiaan perusteltua kantaa, kun ei ole tutkittua tietoa?

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Ikäänkuin se jotenkin lieventäisi
>raiskausten lisääntymisen tuomaa
>haittaa, että sen selittää
>ikäjakuma eikä esim. kulttuuri.

No mistä tiedät, että sen selittää paremmin kulttuuri kuin ikäjakauma? Vai onko tämä vain oma valistunut arvauksesi?

Alkuperäinen väite oli siis se, että maahanmuuttajataustaiset syyllistyvät selvästi kantaväestöä useammin raiskauksiin. Asiasta näkemäni tilastot on laskettu koko väestöstä, joten muuttajien ja kantaväestön ikäjakaumaerolla on varmaankin jotain vaikutusta, ja asiaa sietäisi tutkia tarkemmin.

Silti on totta, että jos muuttajat raiskaavat edes yhtä usein kuin kantaväestö, raiskausten määrä nousee tulijoiden myötä. Tässä puhutaan kahdesta eri asiasta.

Kiistely on kuitenkin hedelmätöntä, koska raiskauksia on monenlaisia. Kaikkien tapausten niputtaminen yhteen oli juuri se virhe, josta Biaudetia kritisoin.

Seurattuani aiheesta syntynyttä keskustelua olen jokseenkin pettynyt. Nekään vähät faktat, joita on saatavilla, eivät vaikuta henkilöihin, jotka ovat lyöneet kantansa lukkoon jo etukäteen ja hyväksyvät vain itselleen myönteisiä tilastoja. Tämä pätee niin maahanmuuton kriitikoihin kuin sen kannattajiin, ja on yleinen ilmiö monessa muussakin väittelyssä. Siksi asiasta voi riidellä nettipalstoilla loputtomiin ilman, että siitä on muuta hyötyä kuin se, että web-sivustojen ylläpitäjät saavat lisää sivulatauksia ja sitä kautta mainosrahaa.

jaska kirjoitti...

>Ikäänkuin se jotenkin lieventäisi
>raiskausten lisääntymisen tuomaa
>haittaa, että sen selittää
>ikäjakuma eikä esim. kulttuuri.

No mistä tiedät, että sen selittää paremmin kulttuuri kuin ikäjakauma? Vai onko tämä vain oma valistunut arvauksesi?


En varsinaisesti sanonut, että sen selittää kulttuuri. Ilman tarkempaa tietoa selittävä tekijä voisi olla pelkkä ikä, vaikka se ei vaikutakkaan todennäköiseltä.

Mitä sitten? No kannattaako ottaa maahan lisää nuoria miehiä, jos he raiskaavat niin paljon? (tämä kysymys jo kyllä kertoo, että ei kyse taida olla vain ikäjakaumasta)

Silti on totta, että jos muuttajat raiskaavat edes yhtä usein kuin kantaväestö, raiskausten määrä nousee tulijoiden myötä. Tässä puhutaan kahdesta eri asiasta.

Suhteellisilla luvuillahan tämä pitää laskea. Eli, jos maahan otetaan väkeä, joka syyllistyy todennäköisemmin raiskaukseen kuin täälä jo olevat, niin raiskauksen uhriksi joutumisen todennäköisyys kasvaa.

Ei pidä tosiaan niputtaa kaikkea ja sen takia tarvittaisiin lisää tietoa. Minun suurin kritiikkini tässä asiassa koskeekin sitä, että tietoa ei haluta kerätä, koska pelätään, että totuus ei ole mielyttävä. Tai ainakin minusta se tuntuu siltä.

Muussakin monikuulttuurisuuteen liittyvässä aiheessa on tämä ongelma ja sen takia päädytään kiistelemään esim. jonkun "rakenteellisen syrjinnän" olemassa olosta, kun oikeata tarkkaa tietoa ei ole, eikä haluta hommata.

Anonyymi kirjoitti...

"Uutisoinnin yleinen periaate on, että kaikki oleellinen ja lukijoita kiinnostava tieto kerrotaan, ellei ole erityistä syytä pidättäytyä siitä (kuten tutkinnallinen seikka tai uhrin yksityisyys).

Oleellista ei ole se, oliko tekijällä pitkät hiukset vai oliko hän kalju, eikä se, oliko hän pitkä vai lyhyt. Näitä tietoja ei mainita uutisoinnissa. Tekijän tausta sen sijaan on kiinnostava tieto. Yhteiskunnan pitääkin olla kiinnostunut siitä, mikä on ulkomaalaistaustaisten osuus rikostilastoissa, sillä luvut kertovat epäsuorasti kotouttamisen onnistumisesta. Se on myös selvästi tieto, joka näinä aikoina kiinnostaa lukijoita.

Uutisoinnilla on toinenkin vaikutus: taustasta vaikeneminen aiheuttaa nettikeskusteluissa vääriä spekulaatioita. Siksi avoin oikea ja täsmällinen tieto sekä avoin uutisointi on parasta kaikkien osapuolten kannalta. "

Olen samaa mieltä että tausta on kiinnostavaa tietoa. Tärkeää on se että tausta kerrotaan myös silloin kun tekijä on "peri suomalainen". Ongelma usein on että otsikoissa tausta mainitaan vain kun kyseessä on ulkomaalainen. Silloin uutisointi taustasta on tarkoituksellisen korostavaa.