maanantai 25. lokakuuta 2010

Näytä kasvosi, surmaaja

Kolmoissurmaaja astui tänään Porvoossa oikeuden eteen kasvot peitettynä. Vakavien rikosten tekijän piiloutuminen takin alle tuntuu raukkamaiselta. Jos pystyy tappamaan useita ihmisiä ilman syytä, luulisi olevan kanttia näyttää edes oma naamansa.

Jokainen on syytön kunnes lainvoimainen tuomio on julistettu. Kasvojen piilottelu ei kuitenkaan voi liittyä yksityisyyden suojaamiseen, sillä Porvoon surmaajan nimi ja aiempi historia on lehdissä kaikkien luettavana. Olisiko syytä muuttaa lakia niin, että poliisivankilasta oikeuteen tuotavat tekijät pakotettaisiin näyttämään naamansa ja kohtaamaan tekojensa seuraukset myös vertauskuvallisesti? Monissa maissa syytetyt tuodaan saliin käsiraudoissa, jolloin tällainen pelleily on mahdotonta.

Väkivaltarikosten määrä Suomessa on ollut laskusuunnassa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että samalla riski joutua täysin satunnaisen väkivallan uhriksi on kasvanut. Ennen mies puukotti humalassa vaimonsa tai ryyppykaverit toisensa, nyt kuka tahansa voi joutua ammutuksi koulussa tai hampurilaisbaarin autokaistalla. Trendi on pelottava. Se lisää enemmän turvattomuuden tunnetta kuin iltapäivälehtien lisääntynyt rikosuutisointi, jota kehityksestä on tapana syyttää.

Suomen lainsäädäntö rankaisee ankarasti talous- ja huumerikoksista, mutta väkivaltarikoksissa asteikko on lievä. Miten on mahdollista, että yhden elinkautisen jo istunut (ja mahdollisesti toisenkin surmatyön tehnyt) henkilö pääsee tappamaan kolme henkilöä lisää? Ja että tästä kaikesta maksimituomio on elinkautinen, jonka kesto on käytännössä 12-15 vuotta. Siitä ensikertalainen istuu yleensä puolet ja uusijakin vain kaksi kolmasosaa? Tuomion pituuteen ei juurikaan vaikuta kerralla surmattujen ihmisten määrä. Yksi, kolme tai 12 -- tuomio on lähes sama.

Wikipedian artikkelin mukaan Suomen elinkautiskäytäntö on vertailluista maista lievin, vaikka henkirikosten määrässä olemme Itä-Euroopan synkkää tasoa.

Uutiset kertoivat illalla, miten surmaaja yritti taktikoida tapahtuman jälkeen ja saada kaverinsa ottamaan syyt niskoilleen, koska tämä ensikertalaisena olisi selvinnyt puolella istumisella. Kaveri suostui, mutta tapahtumien todellinen kulku selvisi tutkinnassa ja lisäkuulusteluissa.

Lievät rangaistukset ja taktikoinnin mahdollisuus kertovat, että Suomen lainsäädäntö vakavissa henkirikoksissa on jäänyt ajastaan jälkeen. Se elää yhä aikaa, jolloin surman uhri ja tekijä tunsivat lähes aina toisensa. Välillä tuntuu, että yhteiskunta suojelee enemmän rikoksen tekijää ja hänen yksityisyyttään kuin omia kansalaisiaan.

Tähän on saatava muutos, sillä teotkin ovat muuttuneet.

13 kommenttia:

hdmi kirjoitti...

"Olisiko syytä muuttaa lakia niin, että poliisivankilasta oikeuteen tuotavat tekijät pakotettaisiin näyttämään naamansa ja kohtaamaan tekojensa seuraukset myös vertauskuvallisesti?"

Vaan kun syytetty ei ole sama kuin tuomittu. Ehkä olisi kohtuullista painaa se naama lehteen vasta (mahdollisen)tuomionluvun jälkeen. Itse rangaistuksista olet aivan oikeassa, löperöä on.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos syytetyn nimi ja aiempi elämä on jo ruodittu mediassa, mitä muuta kuin symbolista merkitystä on kasvojen piilottamisella? Elämme viestintäyhteiskunnasta, kasvojen piilottamisen periaate on vanhalta ajalta.

Markus kirjoitti...

Suomessa on sellanen meininki että täällä ihmisellä ei ole mitään arvoa. Koskemattomuus on vain sananhelinää. Voit raiskata ja pahoinpidellä ja vaikka tappaa aivan naurettavilla minimituomioilla mutta auta armias jos ajat pientä ylinopeutta. Sillon mukamas oot niin vaaraksi muille vaikka kyseessä on nk. virtuaalirikos. Mitään ei tapahtunut. Vain oletettiin jonkin huuhaateorian perusteella että OLISI VOINUT tapahtua. Noh täällä nyt vain pääteltiin että kun on varaa ajaa autolla, on varaa lahjoittaa taas valtiolle muutama satku. En tiedä missä se raja menee millon rikoksista alkaa saada ihan älyttömiä rangaistuksia. Pitäisi varmaan tappaa joku siinä liikennekameran edessä, niin sitten säästyy muutaman satasen moraalisakoilta. Että täällä pienenee rangaistukset sillä että teet ihan OIKEAN rikoksen jotakuta IHMISTÄ kohtaan. Sitten alkaa hyssyttely ja päänsilittely "koitetaan saada susta kunnon kansalainen taas maksamaan noita sakkoja keksityistä huuhaarikoksista" - tyyliin.

Ainoa millä täällä on arvoa on raha. Sitä palvotaan. Ryöstät nakkikioskista viisisataa euroa niin sua etitään helikoptereilla. Kissoilla ja koirilla 20 päivää. Lapsi/vanhus on kateissa niin etsinnät lopetetaan viikossa ja sekin koostuu lähinnä vapaaehtoisvoimista. Etsinnän alkaminen kitkutellaan viimiseen asti. Hyvä jos lehteen saadan viikon kuluessa kasvokuva että "jos ootte nähny"... Ryöstäjästä kyllä on suttunen myssykuva jo seuraavana päivänä.

Oikeusvaltio MUAHAA :D *nauraa lattialla*

Anonyymi kirjoitti...

Mitä väliä sillä on onko nimi ja aiempi elämä jo ruodittu? Lain pitää olla sama kaikille. Odoteaan oikeuden ratkaisua ja tuomioita, oli tapaus ennakkoon vaikka kuinka selvä tahansa.

Jos tässä viestintäyhteiskunnassa pitää omaa identiteettiä varjella viimeiseen asti verkossa niin miksi sitä ei pitäisi tehdä myös verkon ulkopuolella?

Tässä kirjoituksessa haisee nyt populismi, oikeuksien polkeminen ja lynkkausmieliala.

Anonyymi kirjoitti...

Väkivaltarikosten määrä Suomessa on ollut laskusuunnassa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että samalla riski joutua täysin satunnaisen väkivallan uhriksi on kasvanut.

Onko näin? Numeroita ja faktaa tueksi.

Lauantai-iltana on riski saada turpaansa, jos alkaa kännipäissään aukomaan päätänsä kaverin auton tehoista snagarijonossa.

Jos syytetyn nimi ja elämä ruoditaan mediassa, pitäisiköhän miettiä keinoja tälläisen estämiseksi. Jos vaikka ei olisikaan aina syyllinen.

Viestintäyhteiskunnassa murhaaja myy enemmän irtonumeroita kuin kadonnut mummo.

hdmi kirjoitti...

"Jos syytetyn nimi ja aiempi elämä on jo ruodittu mediassa, mitä muuta kuin symbolista merkitystä on kasvojen piilottamisella?"

Pätee kyllä tähän tapaukseen, mutta melko populistista yhden törkeän rikoksenuusijan perusteella vaatia lakia että syytetyn yleensä pitäisi pärstänsä paljastaa.

Mutta tuomittujen nimet ja kuvat ilman muuta lehtiin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Suomalainen media on erittäin hienotunteista moniin muihin länsimaihin verrattuna. Jos henkilö joutuu oikeuteen vakavasta väkivaltarikoksesta epäiltynä, se on jo sinällään uutiskynnyksen ylittävä asia, ja muissa länsimaissa tällaiset tapaukset uutisoidaan nimen ja kuvan kanssa. Ei meidän tarvitse ottaa muista maista mallia, mutta ehkä se kuvastaa miten yksityisyyden käsite on muuttunut.

Mitä merkitystä on hupparin alle piiloutumisella, jos nimi ja muut tiedot ovat jo lehdissä kaikkien luettavissa? Jos epäillyn yksityisyyttä halutaan suojata, se on tehtävä paljon aikaisemmin.

Vaikka jokainen on syytön tuomion julistamiseen asti ei äkkiseltään tule mieleeni yhtään tapausta, jossa kohutun väkivaltarikoksen tuomio olisikin ollut vapauttava. Jos niin kävisi, se vasta uutinen olisikin, ja yksityisyys olisi joka tapauksessa mennyttä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Markus: ylinopeuksista tuomitaan päiväsakkoja, jotka ovat suhteessa tuloihin. Rajusta ylinopeudesta menee kortti hyllylle. Molemmat ovat mielestäni kohtuullisia rangaistuksia.

Sen sijaan rattijuoppoihin ei ole löydetty tehoavia rangaistuksia. Kortin voi ottaa pois, mutta ei sitä autoa kortilla ajeta. Kynnys rikoksentekovälineen takavarikointiin on korkea, vaikka se olisi ainoa tepsivä keino.

Lapsia tai vanhuksia ei kannata etsiä loputtomiin, koska Suomen luonnossa ei pitkään selviä ilman varusteita. En kylläkään tiedä, mihin tapauksiin viittaat, koska etsityt lapset ja vanhukset on ainakin viime aikoina löydetty joka kerta.

Anonyymi kirjoitti...

Mihinkäs me oikeuslaitosta enää tarvitaan kun Petteri ja muut paremmat ihmiset tuomitsee ja rankaisee tuosta vaan ja kuvien kera tietty. Väliäkös sillä jos siellä menee lapsi pesuveden mukana ja jonkun syyttömän elämä viemäriin.

Tapaus Bodom. Ai mutta sekin on ihan varmasti syyllinen, tyhmät tuomarit ei vaan sitä tajuu...

J kirjoitti...

Mitä ihmettä? Minun käsittääkseni koko rangaistuslaitoksen tarkoitus on joku ihan muu, kuin tyydyttää teosta loukkaantuneita ulkopuolisia syytetyn häpeäesittelyllä. Nyt lähti kyllä mopo käsistä ja pahasti.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä! Tuo on ihan käsittämätöntä oikeuden halventamista! (no ei ehkä ottaen huomioon minkä maan oikeuslaitoksesta puhutaan) Amerikassa tuota ei taideta sallia?

Anonyymi kirjoitti...

Tuomarilla on valta päättää,määrätä rätti päästä vaikka uhkasakolla,mutta harvoin käyttävät. Markku Pohjola sentään kerran Raaseporin oikeudessa ärjäisi: "Huppu pois,ei tämä ole mikään Iranin oikeudenkäynti!;-)

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tapaus maailmalta: uusiseelantilainen nuori mies julkaisi kostoksi ex-tyttöystävänsä alastonkuvan tämän Facebook-sivulla, sai neljän kuukauden vankeustuomion.

Oikeudenkäynnissä paperin taakse piiloutunut tekijä joutui tuomarin määräyksestä paljastamaan kasvonsa valokuvaajille: The judge allowed Joshua Ashby's photo to be taken, saying there was "a certain symmetry to it''

Website Security Test