keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Saako rikosuutisessa kertoa maahanmuuttajataustasta?

Salossa keväällä tapahtunut 16-vuotiaan tytön purokaappaus on varmistunut keksityksi. Tyttö väitti kahden tummaihoisen miehen kaapanneen hänet pakettiautoon. Sen jälkeen "uhri" oli jätetty sidottuna puroon, mistä ohikulkija hänet löysi. Tarinassa oli alusta pitäen niin paljon kummallisia piirteitä, että poliisi tiedotti asiasta "tutkinnallisista syistä" vasta viipeellä.

Nyt tapaus on varmistunut keksityksi. Jostain syystä vain Iltalehden uutisessa mainittiin, että tyttö oli "normaalista maahanmuuttajaperheestä". Tiedon oli kertonut poliisi, mutta nähdäkseni vain yksi lehti piti sitä mainitsemisen arvoisena yksityiskohtana. Helsingin Sanomien uutisessa taustasta ei mainita mitään.

Pitäisikö mainita? Media ei yleensä kerro rikosten tekijöiden etnistä taustaa, koska se ei halua leimata kaikkia maahanmuuttajia. Periaatteessa se, onko esim. raiskaaja luomusuomalainen vai juuri maahan muuttanut afrikkalainen, ei ole oleellinen tieto. Rikos mikä rikos, tekijän kotimaasta huolimatta.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Tilastot kertovat maahanmuuttajien olevan selvästi yliedustettuina eräissä rikosnimikkeissä. Ellei tekijän taustaa kerrota uutisessa, lukija jää arvailemaan asiaa. Saattaa syntyä jopa vaikutelma, että asiasta halutaan tarkoituksella vaieta, tai että kaikki rikokset ovat maahanmuuttajien tekosia. Liki koomista on, kun poliisi pyytää rikoksen silminnäkijöitä ilmoittautumaan, mutta ei kerro oleellisia tuntomerkkejä epäillystä.

Purokaappauksen "uhria" ei epäilty rikoksesta. Hän oli 16-vuotias tyttö, joka ikänsä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua. Silti taustalla on jotain merkitystä. Tapaus tuntuu erilaiselta, jos uhri itsekin on tummaihoinen. Sitä emme tiedä, koska lehti puhuu vain maahanmuuttajaperheestä. Se voi tarkoittaa ruotsalaista, venäläistä, englantilaista tai afrikkalaista.

Media kertoo näyttävästi iljettävätkin yksityiskohdat rikoksista sekä julkkisten ja poliitikkojen intiimeistä asioista. Perusteluksi riittää, että "kansalla on oikeus tietää". Mutta tällaisissa asioissa se osaa kyllä olla hienotunteinen ja harjoittaa itsesensuuria.

Kesäkuun alussa Helsingin Sanomat uutisoi verkkoversiossa, miten Lammilla vastaanottokeskuksessa asuva ulkomaalaistaustainen mies oli raiskannut lenkillä olleen nuoren naisen. Pian tämän jälkeen online-uutista korjattiin niin, että tekijäksi mainittiin vain "Lammilla asuva 19-vuotias mies". Korjauksesta ei mainittu jutussa mitenkään, edes uutisen kellonaika ei vaihtunut.

Näiden kahden uutisen sanamuotoja vertailemalla voi myös päätellä, että tyttö muuttuu naiseksi 17 vuotta täyttäessään. Hyvä tietää. Tuleekohan pojista miehiä samassa iässä?

Yritin tarkistaa, millaisena teksti päätyi 10.6. lehteen, mutta ilmeisesti uutista ei julkaistu lainkaan paperilehdessä. Löytyy vain tämä kaikessa hiljaisuudessa jälkikäteen muokattu verkkouutinen. Vastaava Uuden Suomen uutinen mainitsee ulkomaalaistaustan. Molempien uutisten lähteenä on poliisin oma tiedote.

Kun uutisointi jäi näin puutteelliseksi lukijassa herää epäily, tapahtuiko rikosta lainkaan, vai oliko kyse väärinkäsityksestä tai jopa perättömästä ilmoituksesta. Pitääkö jatkossa asiasta kiinnostuneen seurata suoraan poliisin omaa tiedotusta? Ainakin se on tehty kiitettävän helpoksi, sillä tiedotteet voi tilata fss-feedinä.

Ymmärrettävästi lukijoita kiinnostaa, onko raiskaaja tai ryöstäjä maahanmuuttajataustainen. Vaikka se kuulostaakin epäreilulta, muualta tulleilta edellytetään vieraassa maassa erityistä lainkuuliaisuutta. Tiedon kertominen voi olla medialle eettisesti ongelmallista, mutta salamyhkäisyys johtaa turhiin epäluuloihin ja purkautuu nettikirjoittelussa tavalla, joka ei ole kenenkään edun mukaista.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Petterillä on näköjään hiljaista työrintamalla, kun on aikaa uutisia eri saiteilta vertailla tuolla tarkkuudella. Ja mikä ihme on tuo viipeellä - tyypillistä snobbailua hyväksi koetun sanan uusioversiolla. Hohhoijaa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kieli on työvälineeni, joten asia kiinnostaa jo senkin vuoksi. Totta, lomalla ollaan - tämä blogimerkintä oli kirjoitettu Kauppatorilla aamukahvilla :-)

Kielellä snobbailu ei ole koskaan kuulunut tapoihini, päinvastoin: olen pyrkinyt yksinkertaiseen ja selkeään tekstiin. Kielitoimiston mukaan oikea muoto oli viipeellä (vrt. lieve -> liepeellä), ja silloin omaksuin sen käytön. Mutta nyt, kun kerran otit asian esille, kävin tarkistamassa asian ja näköjään suositus on muuttunut niin, että molempia muotoja pidetään oikeina.

Anna-Liisa kirjoitti...

Kyllä minua joskus niimbal huvittaa nuo pilkalliseen hohhoijaa-sävyyn toisten kielenkäytöstä huomauttelijat - huvittaa siksi, että mitä pilkkaavampi sävy, sitä taatummin huomauttaja itse ei osaa käyttää kieltä.

Petteri kirjoittaa selkeää kieltä asiallisella tyylillä. Ja oikeista asioista.

P.S. Petteri, oletko kirjoittanut blogimerkintöä siitä, miten isojen taulutelkkareiden ostajia huijataan näyttämällä kaupassa joko korkearesoluutioisia esittelytallenteita tai hdtv-ohjelmaa maksullisilta kanavilta? Ostimme juuri 37" telkkarin. Tulimme petkutetuiksi! Tavallisten tv-kanavien lähetysten kuvanlaatu on pehmennyksineen jopa huonompi kuin hyvälaatuisen putkitelkkarin kuva. Kerään tarmoa kirjoittaa aihevinkin Kuningaskuluttajaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Onhan noista tv-asioista ollut juttua... no, jossain ainakin.

Itseäkin hirvitti, kun HD-telkkareita aikoinaan demottiin teräväpiirtovideolla, jota syötettiin television alle piilotetun tietokoneen kiintolevyltä. Tämä oli siis jo ennen Blu-ray-aikaa.

Nykyään onneksi teräväpiirtokanavat ovat lähes kaikkien saatavilla (jos ei muuten, niin satelliitin kautta). Jos siis kuva näyttää huonolta, se ei ole television vaan Suomen tv-järjestelmän vika.

Toisaalta: jos aikoo katsoa vain nykyisiä peruskanavia, 32" televisio on suurin mikä kannattaa hankkia. Isommalla perustarkkuuden pakkausvirheet näkyvät kiusallisen selvästi.

Jos olet kaapeliverkossa (tai hankit satelliittilautasen), voit sentään katsoa Nelonen HD:tä ilmaiseksi. Se näyttää osan ohjelmista teräväpiirtona. Ohjelmat ovat samoja, mitä tavallisella kanavalla näytetään.

Muutoin suosittelen Blu-ray-soittimen ja elokuvien hankkimista. Ja tietysti kuluttajavalistus asiakkaille olisi paikallaan.

Anna-Liisa kirjoitti...

Voi elämä! Horjuimme 32:n ja 37:n välillä ja päädyimme 37:ään, kun kolmekakkonen näytti niin säälittävältä kaikkien neljäkakkosten ja jopa viiskymppisten keskellä. Kotona tietenkin se kolmeseiskakin näytti sitten jalkapallokentän kokoiselta.

Tämä tulee nyt harmittamaan joka ilta telkkaria katsoessa niin kauan kuin tuo hehtaaripikselimössötaulu toimii, elleivät normikanavat rupea näyttämään teräväpiirto-ohjelmaa.

Anna-Liisa kirjoitti...

(Voi sentään, olisihan täällä ollut tuoreempi tv-aiheinen blogikirjoituskin. Mutta menköön nyt tämä sivurönsy tähän aikaisempien jatkoksi.)

Kuningaskuluttajassa on jo käsitelty taulutelkkareita ja tavallisen lähetyksen kuvanlaatua niissä. On mainittu jopa tuo max 32" (http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2346 sekä erityisesti http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1824 ).

Tyhmyydestä kärsii, siis siitä ettei ota asioista selvää ennen kuin pistää rahansa haaskoon. >:(

Onneksi sentään hinnat ovat laskeneet - vuoden 2007 ohjelman verkkosivulla kerrotaan silloisia hintoja.

Yksi nimimerkki kirjoittaa kommentissaan: "... heräteostin 37 tuuman tauludigitv:n samalla kun menin hankkimaan tallentavaa digiboksia. Myyjä kehui tv:tä markkinoiden parhaimmasta päästä olevaksi, on full hd ja kaikki herkut... Vaikka mitä säätöjä koettaa, kuva on pikselimössöä. Ihmisten kasvoilla kuin paha ihottuma, taustat väräjävät, yökuvat täyttä mössöä, samoin mustavalkokuvat jne. Meillä on 3 vuotta sitten asennettu harava-antenni, talon muut kolme telkkaria ovat toimineet moitteettomasti dikiboksilla ja ilman (dikiboksit tietty toimivat miten toimivat). Kannoin tv:n takaisin liikkeeseen. Sitä siellä katseltiin ja todettiin kuvan huono laatu. Myyjä vain naureskeli, että on liian hyvä tv nykylähetyksille. Eli pitäisi siis odotella vuosia, josko hd-lähetykset alkavat (ja paraneekohan kuva tuolloinkaan?). Jos ostan liki 2 tonnin laitteen, odotan että se toimii heti kunnolla, ellei peräti paremmin kuin 10 v. vanha putkitv (nyt tilanne on selkeästi toisinpäin). Jos myydään laitteita, jotka eivät toimi nykylähetyksillä eikä asiasta informoida, on kyseessä mielestäni huiputus."

Ihan noin paha tilanne ei meillä ole, mutta harmittaa kuitenkin.

hdmi kirjoitti...

Miksiköhän Nelonen HD näkyy melkein kaikissa kaapeliverkoissa ja Yle HD vain muutamassa? Veikkaan että Yle on jälleen kerran keksinyt jonkin keinotekoisen jakelurajoituksen. SuomiTV HD ei vielä ole satelliittijakelussa joten monikaan kaapeliyhtiö ei sitä pysty edelleen välittämään.

On Ylen ja MTV3:n kannalta aika noloa että ilmaiskanavilla HDTV:n edelläkävijä on pikkuinen SuomiTV. Luontodokumentit HD:nä ovat vaikuttavia, eikä siltä kanavalta oikein muuta voi katsoakaan. Kymppitonni HD:nä köh.. köh taitaa olla korrektimpaa olla hiljaa :)

Website Security Test