maanantai 8. maaliskuuta 2010

Sasi myönsi: tv-kanavia perustettiin liikaa

YLEn radiossa lähetettävä Julkinen sana -ohjelma käsitteli 15.2.2010 YLEn taloustilannetta otsikolla "Miksi Ylen rahat eivät riitä?". Toimittaja haastatteli sekä entistä toimitusjohtaja Arne Wessbergiä että hallintoneuvoston puheenjohtajaa Kimmo Sasia.

Alunperin Digitaksi yhtiöitetty jakelutekniikka oli tarkoitus myydä Alma Median, Sanoman ja Ylen yhteisesti omistamalle yritykselle. Wessbergin mielestä tämä olisi johtanut käytännössä Digitan lahjoittamiseen, koska siitä saatava hinta olisi ollut niin huono. Hallitus oli yhtiöittämispäätöstä tehdessään ohjeistanut, että jakeluyhtiö tulee myydä kotimaiselle taholle. Tämä periaate lensi kuitenkin romukoppaan kun tuli puhe rahasta: silloin ranskalaisen TDF:n maksama hinta oli tuntuvasti korkeampi kuin mitä kotimainen kolmikko olisi Digitasta maksanut.

Haastattelussa Wessberg unohtaa sopivasti, että YLE ehti jo sopia Digitan myynnistä Soneralle. Hinta ei ollut mikään myynnin este vaan kilpailuvirasto, joka kielsi Soneraa osallistumasta sekä digi-tv:n sisältötuotantoon että jakeluverkon omistamiseen. TDF ja korkeampi hinta tuli kuvioihin vasta Soneran jälkeen.

No, mitäs pienistä. Wessberg oli Digita-kaupan pääarkkitehti ja toimii edelleen aktiivisesti tv-bisneksessä. Päivällä parturissa luin helmikuun Hymy-lehteä, jossa kerrottiin Wessbergin olevan mukana ruotsinkielistä aamu-tv-ohjelmaa säätiön varoilla tuottavassa yhtiössä. Osuudestaan Wessberg ei radiohaastattelussa mainitse mitään, vaikka toimittaja kysyykin Ylen uusista rahoitusmalleista ja viittaa säätiöön. Ihmettelinkin ohjelmaa kuunnellessani, miksi Wessberg hymähteli pari kertaa haastattelun aikana. Ilmeisesti hän itsekin odotti suoraa kysymystä osuudestaan. Nyt siitä puhuttiin aivan kuin Wessberg olisi ulkopuolinen asiantuntija.

Hurmaantuiko Yle Digita-kaupan rahoista ja pisti niiden avulla pystyyn liian monta kanavaa? Tätä kysyin itse kymmenen vuotta sitten, nyt saman kysymyksen esitti ohjelman toimittaja Anna-Liisa Haavikko.

"Hyvä kysymys", myöntää Wessberg. "On ihan mahdollista, että toisinkin olisi voinut toimia." Kanavia oli paljon, mutta ei rahaa tehdä niille ohjelmille, kuten Haavisto sanoo.

Wessberg paljastaa myös, miten YLE oli aina elänyt yli varojensa. Se sai aikoinaan ansiotonta toimilupamaksua kaupallisilta kilpailijoilta. Kaupalliset kanavat ilmoittivat maksun poistamisen ehdoksi digiprojektiin lähdölle. Niinpä YLEn rahoituksesta tippui viidesosa pois. Toinen kiintoisa tieto on se, että YLE oli myös velkaa 70-80 miljoonaa euroa omalle eläkesäätiölleen. Tämä velka haluttiin maksaa pois Digitan myynnistä saaduilla rahoilla.

Kanavia perustettiin aika paljon, oltiinko liian optimistia mitä sillä rahalla voidaan tehdä? Kimmo Sasi vastaa: "Meillä oli digikauden hype... YLE halusi olla mukana kilpailussa lisäämällä olennaisesti ohjelmatarjontaa ja tavoitteena oli 5 tv-kanavaa, joista nyt yhdestä on luovuttu. Voi sanoa, että optimismi voitti taloudellisen realismin kun suunnitelmia tehtiin. Suomen kokoisessa maassa katsojia ei välttämättä ihan kaikille ohjelmille riitä. Laatu on tärkeämpää kuin määrä."

Mitäpä tuohon voisi enää itse lisätä? Korkeintaan sen, että tämä kaikki oli helppo nähdä jo 10 vuotta sitten.

Haastattelussaan Wessberg vetoaa moneen kertaan siihen, miten kallista digitalisointi oli, ja miten valtio ei halunnut osallistua sen kustannuksiin - siksi jakelutekniikka piti yhtiöittää ja Digita myydä. Mutta eihän se näin ole! Kuten YLEn edustajat tuolloin toistuvasti kehuivat, digitalisointi toi TV-yhtiöille säästöjä. Kalliiksi se tuli vain katsojille, jotka joutuivat ostamaan uudet laitteet ja maksamaan koko ajan nousevaa TV-maksua.

Se, että rahat tuhlattiin perustamalla kolme uutta tv-kanavaa, on aivan toinen juttu eikä mitenkään liity itse digitalisointiin.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kannatan FST5 ja Teema kanavien yhdistämistä. Uuden kanavan nimi voisi olla yksinkertaisesti Yle TV5.

Anonyymi kirjoitti...

"Kuten YLEn edustajat tuolloin toistuvasti kehuivat, digitalisointi toi TV-yhtiöille säästöjä."

En tiedä mitä tuubaa olet kuunnellut, tai mitä jotkin kansanedustajat ovat papukaijamaisesti hokeneet, mutta tässähän on kaksi asiaa mitkä pitää erottaa toisistaan:

- Digitalisointi maksaa hunajaa

- Digitalisoinnin jälkeen jakelu on edullisempaa

Tosin jälkimmäinen romuttui jo osin sillä, että jakelutekniikka jouduttiin myymään pois, kaupalliselle toimijalle. Voisi kuvitella että jakelu on edelleen per kanava halvempaa, mutta ei niin paljoa kuin kuviteltiin.

Digitalisointi todella maksoi hunajaa, ja olisi ollut kohtuullista satsata siihen valtion taholta, jos sitä kerran vaadittiinkin.

Kanavien määräähän on jälkikäteen, krapulan tullen pudotettu jo yhdellä. Oma uutiskanava oli aika raju hanke näin pienessä maassa.

Yhden kanavan voisi vieläkin pudottaa pois, ja se voisi olla FST.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Digitalisointi todella maksoi hunajaa, ja olisi ollut kohtuullista satsata siihen valtion taholta, jos sitä kerran vaadittiinkin.

Mikä digitalisoinnissa maksoi YLElle?

Jakeluverkon digitalisointi maksoi, mutta Digitan myynnin jälkeen sen kustannukset eivät enää olleet YLEn päänsärky.

Nykyisessä neljässä kanavassa on kaksi liikaa. YLE joutuu lopulta palaamaan kahteen kanavaan, mikä viiden miljoonan katsojan maassa on aivan tarpeeksi. Nyt kanavilla lähetetään samat ohjelmat jopa kolmeen kertaan ja varsinkin Teemalla yli puolet lähetysajasta on tyhjänä.

Jos YLE olisi siirtynyt digiaikaan kahdella kanavalla, mitään ongelmia ei olisi tullut (paitsi katsojille, joiden oli pakko päivittää laitteensa digiaikaan).

Petri kirjoitti...

Tekijänoikeusjärjestöt yhdessä median kanssa estävät kaikenlaisen järkevän nauhoittamisen ja ajansiirron, jonka takia ohjelmien lähettäminen monta kertaa uusintoina on tilanteeseen nähden oikea ratkaisu.

Kansa haroi digi-tv:tä vastaan sen verran voimakkaasti että kenties lisäkanavat olivat "pakon sanelema" poliittinen päätös tuoda jotain hyötyä tarjolle. "Analoginen kansa" tosin ei nähnyt tuolloin vielä että juuri digitalisaatio toi tarjolla nämä TV-kaistan, Elisa Viihteen, PVR-laitteiden yms. edut.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei suinkaan, tallentavia digibokseja on suuret määrät. Se onkin ollut digitekniikan paras anti kotitalouksille (vaikka vastaavia laitteita oli jo analogia-aikana).

kenties lisäkanavat olivat "pakon sanelema" poliittinen päätös

Vielä parempi kannustin olisi ollut puolittaa tv-maksun hinta digiaikaan siirtyneiltä ja pitää kanavamäärä ennallaan. Kannattaa kuunnella se Wessbergin haastattelu.

Anonyymi kirjoitti...

@1 Lyhyesti: Ei missään nimessä.

---

YLEn 1, 2 ja fst5 voi yhdistää yhdeksi kanavaksi, mutta Teeman pitää antaa olla. Se on nimenomaan sellainen kanava kuin YLEn kanavan kuuluu ollakin. Esim. HBO:n sarjat huitsin helvetissä.

Jäljelle jäävä tv-kanava YLE, mitä sieltä tulisi? Esim. Urheiluruutu, olympialaiset, pasila, itse valtiaat, jääkiekon mm-kisat, fst5:n ohjelmisto, uutisvuoto, uutiset (myös viittomakieliset), lotto ja jokeri etc, dokumentteja, _ei-hbon-sarjoja_, a-studio, a-plus, ihmisten puolue... ym.

Jos nämä ei nuoria kiinnosta, niin se pitää ajatella että se on heidän harminsa ja antaa olla. Nuoria ei pidä väkisin houkutella YLEn kanavien pariin.

Anonyymi kirjoitti...

Miksei HBO:n sarjoja? Ne eivät maksaneet Ylelle paljoa, ja HBO myi ne mieluummin Ylelle kuin kaupallisille kanaville.

Vai onko kyse siitä ettei Yleisradion kanavilla saisi olla mitään tietyllä, hieman mystisellä kriteerillä määritettävää viihdettä (kun kuitenkin viihdettäkin listasit sallituksi)?

Website Security Test