sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Julkinen palvelu vuodesta 1993 vuoteen 2005

YLEn julkisen palvelun tehtävä määritellään laissa 1380/1993 ("Laki Yleisradio Oy:stä"), joka tuli voimaan vuoden 1994 alusta.

Muistatko vielä, millaiselta maailma näytti 1.1.1994? Suomen presidenttinä oli Mauno Koivisto, tietokoneissa pyöri DOS tai Windows 3, matkapuhelimia oli vain johtajilla ja harrastajat käyttivät modeemilla BBS-järjestelmiä. Televisiokanavia oli kolme, sillä vuotta aiemmin MTV:n ohjelmat olivat siirtyneet omalle kanavalleen. Yleisradiolla oli kaksi kanavaa, jotka molemmat lähettivät tv-uutiset puoli yhdeksältä. Harva oli koskaan kuullutkaan internetistä. Sitä käytettiin vain yliopistoissa.

Tässä viestintäympäristössä eduskunta hyväksyi lain, jonka seitsemäs pykälä määritteli julkisen palvelun tehtävän seuraavasti:

====================

7 §
Julkinen palvelu

Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun yleisradio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Toiminnan tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä:

1) tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja, myös vähemmistöryhmille ja erityisryhmille;

2) tukea, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria ja välittää sen tuloksia jokaisen saataville;

3) edistää ohjelmiston sivistävää luonnetta, tukea kansalaisten opiskelua ja tarjota hartausohjelmia;

4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen kielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille;

5) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua yleisradiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa; sekä

6) valmistaa, tuottaa ja lähettää suomalaisia ohjelmia ja välittää uutisia ja ohjelmia Suomen ja ulkomaiden välillä.

====================

Lakia on vuosien varrella päivitetty pienillä muutoksilla. Esimerkiksi 12. pykälän mainontakielto on muuttunut ehdottomaksi, vaikka alkuperäisessä laissa YLEllä oli mahdollisuus saada valtioneuvostolta (!) ohjelmakohtainen poikkeuslupa mainosten esittämiseen. Tätä lupaa käytettiin mm. urheilulähetysten rahoittamiseen.

Takaisin tähän päivään. Elämme vuotta 2010, jolloin 80 prosenttia kansasta on nettipalvelujen piirissä. Internetissä on yli tuhat miljardia www-sivua. Käytännössä jokaisella on matkapuhelin. Etelä-Suomessa jokaisen katsojan saatavilla on 12 tv-kanavaa. Puolet kotitalouksista on kaapeliverkossa, jolloin kanavia näkyy vielä enemmän. Maksu-tv moninkertaistaa kanavien määrän ja on saatavilla niin antenni-, kaapeli- kuin satelliittiverkossakin.

Miten tämä muutos on näkynyt julkisen palvelun määrittelyssä? Tutkitaanpa seitsemännen pykälän nykyistä sisältöä. Sen viimeiset muutokset ovat vuodelta 2005. Jos pienet viilaukset (kuten "Toiminnan tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä" -> "Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti") ohitetaan, jäljelle jäävät seuraavat muutokset:

====================
7 §
Julkinen palvelu

Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa.

1) tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;

2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;

3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;

4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;

5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;

6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;

7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
====================

Muutoksista näkee, että julkisen palvelun tehtävää on laajennettu perinteisen tv- ja radiotoiminnan ulkopuolelle ottamalla mukaan osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet. Merkittävin muutos on johdantokappaleessa: julkisen palvelun sisältöjä voidaan tarjota kaikissa televerkoissa.

Maininta lastenohjelmista on lisätty, samoin romani- ja viittomakielet sekä viittaus muihinkin kieliryhmiin. Kokonaan uusi pykälä mainitsee suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden tukemisen.

Uutena on lisätty taide ja virikkeellinen viihde. Ei siis mikä tahansa viihde, vaan virikkeellinen viihde. Myös maininta tasa-arvosta on lisätty.

Jostain syystä kohdasta toimiva kansanvalta on jätetty toimiva pois. Onko ajateltu, että toimivuus on itsestään selvää? Vai tiedetäänkö, ettei se toimi?

Jokainen voi pohtia, miten hyvin julkisen palvelun nykyinen määritelmä vastaa tämän päivän tarpeisiin. Yksi asia on selvä: viestintäympäristö on muuttunut paljon enemmän kuin pykälän teksti.

10 kommenttia:

Jari kirjoitti...

Muistatko vielä, millaiselta maailma näytti 1.1.1994?

Jänniä nuo lievästi populistiset johdatukset...

Maailma on muuttunut mutta pitäisikö yleisradiotoiminnan käsite muuttaa tai poistaa?

Mieleen tulee ainoastaan että Ylen voisi hyödyntää digitaalisuutta tarjoamalla XML-muotoista tietoa. Se olisi hyvä vastine muutoin radikaalisti viihteellistyneelle ohjelmistolle.

Etsiessään Ylen sivuilta vaikkapa radio-ohjelmatietoja pitää sietää jos jonkinlaisia javascript-virityksiä ja ohjelmamainoksia. Oikeastaan haenkin ohjelmien oheistietoa telkku.comista, wikipediasta tai tekstitv:stä ennen kuin yle.fi:stä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Käytän ahkerasti Ylen podcasteja ja niiden päivittymisessä on välillä suuria ongelmia. Samoin radio- ja tv-ohjelmien tiedot on helpompi hakea muualta kuin Ylen omalta sivulta. Nämä olisivat helppoja korjata, kun kerran web-puolelle on muutenkin panostettu paljon resursseja.

Pitäisikö julkisen palvelun sisältöä miettiä tämän päivän näkökulmasta? Minun mielestäni pitäisi. Sen tarkempaa vastausta en osaa antaa, otan mielenkiinnolla vastaan ajatuksia.

Vuonna 1994 pienryhmien oli vaikea saada näkyvyyttä, koska media oli harvojen hallissa ja lähetystoiminta kallista. Nyt jokainen saa asiansa esille netissä - pitäisikö tämä huomioida jotenkin? Kenelläkään ei ole enää tiedonvälityksen monopolia eikä näkyvyys ole enää rahasta kiinni.

Viihteen kuuluminen julkiseen palveluun on ikuisuuskysymys. Missä määrin amerikkalaiset sarjat ovat jokaisen maksamaa julkista palvelua?

Tai hartausohjelmat: aikoinaan niiden välittäminen oli Ylen luonnollinen tehtävä. Nyt meillä on kristillinen radio- ja tv-kanava, jälkimmäinen tosin näkyy vain kaapeliverkossa ja netti-tv:ssä. Missä vaiheessa netti on niin yleinen, että sen kautta tulevat palvelut voidaan rinnastaa julkiseen palveluun?

Anonyymi kirjoitti...

YLEn kanavilla ei ole tullut puoli yhdeksän uutisia yhtä aikaa kahdelta kanavalta 31.12.1992 jälkeen. Sinänsä epäoleellinen mutta itseäni häiritsevä yksityiskohta muuten hyvässä kirjoituksessa.

Jari kirjoitti...

En ole ikinä ymmärtänyt miksi sanamuotoa "julkinen palvelu" käytetään niin usein Ylen yhteydessä. Ehkä se kuvastaa vain Ylen periaatteiden käsittämättömyyttä: Ei olla kyetty luomaan käsitteistöä jolla Ylen toimintaperiaatetta voisi kuvata. Laajalla termillä poliitikoiden on helppo perustella hankkeitaan, kun ei tarvitse tuntea yksityiskohtia.

Ehkä vuorovaikutteisuutta enemmän Yleä muuttaa nyt tallennustilan kasvu: Se on mahdollistanut täysin uudenlaisen palvelun, Elävän Arkiston. Jos tiedon välittäminen muuttuu tiedon säilyttämiseksi niin se on iso muutos! Arkiston ylläpito on journalistisesti haastavaa: Ei pidä esittää historiaa toisenlaisena kuin se on ollut (kuten Orwell varoitti). Mutta toisaalta asiavirheet olisi silti kyettävä tunnistamaan ettei niistä synny väärinkäsityksiä. Pitäisikö alkaa puhumaan jo jostain totuuden ylläpitämisestä...?

Anonyymi kirjoitti...

Pitäisikö julkisen palvelun sisältöä miettiä tämän päivän näkökulmasta? Minun mielestäni pitäisi. Sen tarkempaa vastausta en osaa antaa, otan mielenkiinnolla vastaan ajatuksia.

Ei ehkä liity niinkään juuri itse sisältöön, mutta mainitsempa nyt kuitenkin.

Itseäni vuosia vuorotöissä toimineena on aina kummastuttanut ja suoraansanottuna vituttanut se, ettei YLE ole voinut tarjota TV-ohjelmia läpi vuorokauden. Mielestäni se pitäisi olla vähimmäisvaatimus julkiselle palvelulle tänä päivänä.

Aamu-TV:nkin YLE aloitti vuosia MTV3:n jälkeen, joten se oli ennemminkin kilpailua kuin uutta palvelua. Siis kun oli huomattu että kilpailijalla on menestyvää uutta toimintaa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Elävää arkistoa ehdotettiin YLElle jo kauan sitten, mutta ajatus ei kelvannut silloiselle johdolle. Vasta toimitusjohtajan vaihtuminen Jungneriksi avasi yhtiön ikkunat maailmaan. Hyvä Jungner!

Ohjelmia voisi aivan hyvin lähettää vuorokauden ympäri, nykyisessä yhteiskunnassa ei olla sidottuja kellonaikoihin ja monella on kuitenkin tallentava digiboksi. Tv-kanavan käyttäminen öisin maantieteen tietokilpailuun on kapasiteetin ja rahan tuhlausta.

Ilmeisesti kakkoskanavan puoli yhdeksän uutiset loppuivat jo 1990-luvun alussa, ennen 1.1.1993 tullutta kanavauudistusta. Silloinhan myös TV1:n pääuutislähetys siirtyi alkamaan klo 20. Kielteisen katsojapalautteen vuoksi uutisten aloitusaika palautettiin muutaman kuukauden jälkeen takaisin puoli yhdeksään.

Anonyymi kirjoitti...

Elävä arkisto on monta hyvää hetkeä saanut aikaan, kun on uteliaisuuksissaan tutkinut mennyttä aikaa. Kuinkahan paljon tämän hetkisestä tv-tarjonnasta päätyy sinne tulevaisuudessa. Se on kuitenkin iso operaatio. Areenasta sen jo näkee, että loppujen lopuksi aika äkkiä sieltä häviää monikin ohjelma. Jos löytää vahingossa jonkin uuden sarjan, josta on jo muutama jakso tullut, niin jos ei alusta saakka ole jaksoja Areenassa, niin kiinnostus lopahtaa saman tien. Monta sarjaa on ajan mittaan jäänyt katsomatta ennen näitä netin ihmeellisyyksiä. Ja ainakin mainoskanavien tarjonnan suhteen jää edelleenkin. Rekisteröityminen ei kiinnosta, vaikka sitä katsojatutkimuksen nimissä tehdäänkin, että tiedettäisiin, mitä kannattaa hankkia. Yksityisyyden suojasta pidän tuossakin asiassa kiinni.

Siinä olen samaa mieltä, että ohjelmia voisi lähettää ympärivuorokauden. Nyt kaikki 4 kanavaa toimii puolivaloilla koko yön ja 2 kanavaa vielä enemmän. Samalla saataisiin vähän vaihtelua ohjelma-aikoihin, ettei esim. molempia Johan Falkeja tarvitsi lähettää 21-24 välisenä aikana molempina kertoina, kun muualtakin tulee samaan aikaan katsottavaa. Nyt tuohon 3 tuntiin on joka kanava sullonut suurimman osan katsottavista ohjelmista, eli nauhoittamiseksi menee ja ehkä kolmatta katsoo samaan aikaan. Tosin, on siinä se hyvä puoli, että nauhoitetun voi katsoa tuplanopeudella ja mainostenkin ylihyppääminen on helppoa, tunnit vuorokaudessa kun on rajalliset. Ainoiksi ei tupla nopeudella katsomiset on jätettävä suomeksi puhutut ja Ylen tekstitetyt. Tuplanopeus kun saa boxin aika usein nalkkaamaan ja jos samaan aikaan nauhoittaa muuta, niin reisille meni. Boxi kun on silloin bootattava.

Tämän 21-24 dilemman on aiheuttanut tämä ikäkoodisto. Tosin aivan kaikkia ohjelmia siihen aikaan ei oikein ymmärrä. Äkkiseltään mieleen tulee, kylläkin Jimin ohjelmia, American Hot Rod tai American Chopper. Kieli tosin on joskus ronskia, väkivaltaa ei ole, eikä paljastakaan pintaa näy, saati sitten nautintoaineita. Tosin onneksi ARH tulee järkevään aikaan uusintana sunnuntaina. Ja toisekseen viimeistään 15-v osaa koko repertuaarin kirosanoja, osan jopa sellaisia, että 40-v itse olevan en tiennyt sellaisia olevankaan.

Muutenkin teksti "Ohjelma sisältää kohtauksia, jotka saattavat olla haitallisia lapsille." on kärsinyt hiukan inflaatiota, se leima kun lätkäistään aika herkästi myöhäisillan sarjoihin/kautta leffoihin. Varsinkin kun lasten pitäisi olla siihen aikaan nukkumassa. Ja toisaalta ajoittain päivällä taas tulee ohjelmia, joita en ihan heti näyttäisi ainakaan oikein pienille lapsille. Eli tuntuu välillä, että ikäkoodit on nopalla arvottu.

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärtääkseni Yle1 lähettää sen ajan mistä kaikki digiboxit ammentaa aikansa, ainakin voi ns. kalibroida sen, sen kun luulisi olevan pienellä skriptillä korjattu. Kuitenkaan se ei tee sitä kun siirrytään turhaan kesäaikaan, saati sitten normi eli talviaikaan. Ylen kanavat on sekaisin EPG:tä myöten. Ehkä siinä on liian monta toimijaa, jotka ei toimi yhteisymmärryksessä vaan oman mielen mukaan. Keskiviikkona boxi yllättäen kävi pakosta alhaalla, kun ainoa keino saada se toimimaan oli täydellinen virranpuutos. Vakinauhoitukset epg:llä näytti oudoilta, ainakin Ylen suhteen. Ajattelin outoa, ja mutta asensin kaikki vakkaritallennukset uudelleen. Kaikki muut näytti ajallisesti ok, mutta Ylen näytti vähän oudolta. Syykin selvisi kellonajan muuttuessa kello 3, teksti-tv näyttää oikeaa aikaa, mutta boxin kello on edelleenkin normiajassa ja kellon siirtää vasta joku työntekijä töihin saapuessaan normiaikaan, eli voi sanoa hyvästi Ylen nauhoituksille. Ehkä muidenkin kanavien nauhoituksille. Seurannut vaan tämän pakko digiajan, niin aina on ollut ongelmia kellonajan siirtymäpäivänä nauhoituksissa. Tosin digiaikaan siirryttäessä ei laitettu minkäänlaista sanktiota boxin tuottajille, että millainen softa kussakin boxissa on. Topparin mennessä puihin ja maahantuojan mennessä konkurssiin, niin oman maahantuontinsa lanseerimaan uusina tuotteina satkusarjan boxit veti pidemmän korren ja tonnisarjalaiset jäi kuin tikku paskaan päivitysten suhteen.

Anonyymi kirjoitti...

Kello 7:00 boxin aika vihdoin ja viimein otti oikean ajan käyttöönsä ja nauhoitukset läpikäyneenä ne varmaan tulee oikein, kerrankin kun aika vaihtuu. Muuten koko kesäaika on hanurista. Toisaalta, jos se on otettu eurooppalaisittain käyttöön niin kait sillä on hyvä etu. Ellei muuten niin valtion virastojen ja työpaikkojen lämmityksen suhteen. Tosin valaistus ajatus on kuolleena kuopattu jo ajat sitten, kun ajattelee aikaisin konttorille tulevia. Valot heti päälle ja kun lähdetään, niin henkilökohtaiset lamput jää päälle. Näin se vaan menee.

Khayr kirjoitti...

Googlailin Yle Hartausohjelmat ja päädyin tänne sun pari vuotta vanhaan tekstiin. Yleisradiolaki on monilta osilta täysin vanhentunut. Itseäni kyrsii kaikkein eniten juurikin nämä hartausohjelmat, jotka tällä hetkellä tarkoittavat vain yhden kirkkokunnan totuuksia.

Kirjoitin aiheesta myös blogiini.

Website Security Test