tiistai 17. marraskuuta 2009

Canonin kaksi pokkaria: S90 ja G11

Canon julkisti alkusyksystä kaksi kiinnostavaa pokkarimallia: S90 ja G11. Niiden toimitukset ovat nyt alkaneet.



Vaikka molemmat ovat ulkoisesti eri näköisiä, niissä on sama 10 megapikselin kenno. Kokeiltuani molempia kameroita muutaman viikon ajan huomasin, että molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

S90 on näppärän kokoinen ja sujahtaa hyvin taskuun. Hauskin yksityiskohta on objektiivin ympärillä oleva säätörengas, jonka toiminnan voi asettaa joko tarkennukseen, aukon valintaan, valkotasapainoon, valotuksen käsisäätöön tai iso-arvon valintaan. Kun säädintä kääntää, arvo näkyy samalla takaseinän lcd-näytöllä, joten kameraa ei tarvitse kääntää itseä kohti säätämisen ajaksi.

Pieni koko pakottaa tinkimään ergonomiasta. Laukaisimen sijaan etusormi osuu säätöpyörälle ja muut sormet takaseinän painikkeille.

Marraskuun harmaa Suomi ei tarjonnut tilaisuutta arvioida kuvanlaatua kovin perusteellisesti, mutta kohinaa tuli väkisinkin arvioitua. ISO 400 -kuva on vielä riittävän hyvä, 800 menettelee ja 1600 kelpaa hätätapauksessa. Korkein arvo 3200 on pelkkä kuriositeetti. Valovoimainen 2.0-objektiivi auttaa paljon.

Isoveli G11 on huomattavasti järeämpi laite. On vaikea uskoa, että molemmissa on sama kenno ja kuvanlaatu - niin kaukaiselta sukulaisuus tuntuu.

Parasta G11:ssä on malliin palannut kääntyvä lcd-näyttö sekä kameran päällä olevat kolme reilua, toiminnaltaan jämäkkää säätöpyörää. Niillä on helppo valita valotuksen korjailu, ISO-arvo ja toimintatila. Pro-ominaisuuksia ovat myös raw-kuvaus (tosin vain natiivilla 4:3 kuvasuhteella) sekä salamakenkä.

Paras lisälaite pokkarikameran kuvanlaadun parantamiseen on ulkoinen salama. Valitettavan harvassa pokkarissa on kuitenkaan liitäntää salamaa varten. Kokeilin kamerassa Canonin 580 EX II -salamaa, joka maksaa yhtä paljon kuin kamera itse. Yhdistelmä oli muutenkin koomisen näköinen, koska salama on kameraa isompi eikä järjestelmä pysy edes pystyssä ilman tukea. Sisäkuvissa kuvanlaatu on mainio, sillä epäsuorasti heijastettava älykäs salama tuottaa tasaisen, hyvän valon.

Pieni erikoisuus on sisäänrakennettu mekaaninen ND-filtteri, jolla pääsee kirkkaassakin päivänvalossa käyttämään suurta aukkoa. Tälle ominaisuudelle ei marraskuussa ollut käyttöä, mutta sen toteutus on teknisesti mielenkiintoinen. Filtteri lennähtää paikalleen objektiivin sisällä pienen sähkömagneetin vetämänä.

Raw-kuvauksen, monipuolisten käsisäätöjen ja salamakengän ansiosta G11:tä mainostetaan ammattikuvaajan kakkoskamerana. Olen vähän skeptinen ajatuksen suhteen. Pieni kenno tuottaa pienen kennon kuvan, eikä sille voi mitään. Kuvaa joudutaan prosessoimaan kameran sisällä, mikä näkyy vähänkin suuremassa koossa suttuisina pikseleinä. Jos järkkäristä loppuu keikalla akku, G11 ei riitä pelastamaan tilannetta.

Matkakamerana G11 toimii mainiosti - jos matkaaja vain on kiinnostunut kuvaamisesta ja haluaa hyödyntää säätömahdollisuuksia. G11 kulkee taskussa, mutta on silti S90:een verrattuna melkoinen mötikkä. Zoomi on ulottuvampi, mutta valovoima on aukon verran S90:tä pienempi.

Itse ottaisin näistä pienemmän ja luottaisin hyvin toimivaan automatiikkaan. S90 mahtuu pieneenkin taskuun. Valovoimainen objektiivi on usein tarpeen ja mekaaninen säätörengas ihanan retroa.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos järkkäristä loppuu keikalla akku, niin ei kyllä kauheasti tule propseja minulta kuvaajalle. Jos järkkäri keikalla sanoo stopit, niin kyllä G11 on 100% parempi vaihtoehto kuin ei varakameraa ollenkaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tekniikka voi pettää, akku on vain yksi osa kokonaisuudesta. Ammattilaisella on aina varajärjestelmä, siksi pienikokoinen G11 houkuttaa. Tilanteesta riippuen se voi riittää, mutta kunnollinen kakkosrunko on aina parempi vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti...

ND-filsu on ollut jo G2:sta lähtien.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Totta, ND-filtteri oli jo vuonna 2003 ostamassani G3-kamerassa. En ikinä keksinyt sille käyttöä - Suomessa valoa on harvoin niin paljon, että sitä pitäisi ehdoin tahdoin vähentää, eikä syväterävyyttä kuitenkaan saa pokkarilla kovin ohueksi (sori vaan, käytän mieluummin havainnollisempaa kuin perinteistä termiä).

Timo Suvanto kirjoitti...

Ehkä uskallan tällä Petterin palstalla kertoa omasta valinnastani kakkoskameraksi, vaikka en puhdasverinen valokuvauksen ammattilainen olekaan. Olen tosin suorittanut VVI:ssä valokuvauksen ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon, mutta kun muitakin kouluja on tullut käytyä, niin hävettää viedä leipää nuorten lahjakkaiden työttömiksi koulutettujen ammattilaisten suusta. Minun oma leipäni ja vähän voitakin päälle tulee moniosaamisella, joka on toisin kuin valtion leipä laveaa mutta lyhyttä. Pieni siivu siitä on valokuvausta.
Näiden anteeksipyyntöjen jälkeen kameraan, joka on Panasonicin DCM LX3. Se on minulla mukana matkoilla, yleensä Olympuksen FL-36R kanssa. Nämä laitteet keskustelevat keskenään minun tarpeisiini riittävän hyvin.
Kameran polttovälialue on aika niukka, 24-70 mm kinokoon kameraan suhteutettuna. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, kuvaustilanteissa lyhyen polttovälin ääripää tulee useimmin vastaan kuin pitkän. 24 mm oli keskeisin syy, miksi hankin juuri tämän kameran. Muut hyvät ominaisuudet, kuten hyvä optiikka ja normaalia pokkarikokoa oleva kenno tulivat sitten kaupan päälle. Kuten myös ihan kohtuullinen video, jolla myös on ollut minulle professionaalista käyttöä. Jopa esimerkin kaltaisissa "kamera-ajoissa".
Itse en ole mitenkään "Panasonic-mies", mutta omasta kokemuksesta voin suositella sitä ammattilaisenkin kakkoskameraksi. Matkalla se menee mukavasti taskuun ja erillisen salaman kanssa hankalammatkin olosuhteet onnistuvat. Eihän kuvan laatu varsinkaan enemmän suurennettaessa yllä esim. Canonin EOS Mark II:n tasolle, jolla varsinaisen leipäni hankin, mutta kuten sanoin, matkalla oiva kumppani. Suosittelen.
Täällä pari testikuvaa salaman kanssa ja ilman. Kuvat ovat suoraan kameran jäljiltä. Lisäksi video, joka kannattaa ladata omalle koneelle, jos sitä haluaa pyörittää.
Timo Suvanto


http://www.nikkemedia.fi/timo/testikuvia/

Markus kirjoitti...

http://www.nikkemedia.fi/timo/testikuvia/panasonic_dmc_lx3a.jpg

Voi jessus mitä kuvia. Esimekiksi yllä oleva. Ei hajuakaan ammattilaisuudesta. Taivas puhkipalanut ja ihmisten kasvot varjossa.
Käykääpä kirjastosta lainaamassa oheinen "opus".
http://www.docendo.fi/?p=showproduct&product=951-0-34167-3
Ostamista en voi suositella, siitä tulee mieli pahaksi ja rahat menevät Kankkulan kaivoon.
Mitähän lettutieteen kuvaajia sieltä VVI:stä (mikähän se muuten on) tulee? Varmaan työllistettävien kuvaajien kouluttamia työllistettäviä kuvaajia. Ikiliikkuja on vihdoinkin keksitty!!