lauantai 5. syyskuuta 2009

Macintoshin käytettävyysongelmia

Applen Mac-koneet ovat mainio hankinta käyttäjälle, joka haluaa tehdä koneella töitä eikä käyttää aikaansa säätämiseen. Kokonaisuutena Mac on ylivertainen Windows- ja Linux-virityksiin verrattuna. Kun kaikki tulee samalta valmistajalta, kaikki myös toimii saumattomasti yhteen: laitteet, käyttöjärjestelmä, sovellukset ja online-palvelut (kuten MobileMe ja iTunes). Ongelmia tulee vasta, jos haluaa käyttää muita kuin Applen omia palveluita tai esimerkiksi vierasta mp3-soitinta. Älä halua. Me Applella olemme ajatelleet kaiken valmiiksi puolestasi.

Applen valitsema linja on modernien oppien vastainen, mutta se toimii. Tekniikan tai ohjelmien ei tarvitse olla avoimia. Laitteiden ei tarvitse olla vihreitä. Bloggaajia voi haastaa oikeuteen, jos he kirjoittava tuoteuutuuksista ilman lupaa. Kilpailijoita ei sallita, kaiken on oltava Applen omaa. Ja niin edelleen.

Macintosh-koneita on tapana kehua niiden ylivertaisen käytettävyyden vuoksi. Tästä olen eri mieltä. Vielä aivan uusissakin Maceissä on kummallisuuksia, jotka edustavat kaikkea muuta kuin hyvää käytettävyyttä.

Nyt ei ole tarkoitus aloittaa väittelyä Macin ja Windowsin paremmuudesta. Tarkoitus on ainoastaan listata epäkohtia, jotka korjaamalla Macistä tulisi vielä parempi.

Ongelmallinen näppäimistö

Näppäimistöstä päätellen Maceja ei ole tarkoitettu ainakaan kirjoittamiseen. Nykyisten mallien laattanäppäimet ovat epäergonomisia ja kirjoitustuntuma on huono.

Historiallisista syistä Macin näppäimistö on pelkistetty. Turha etsiä Page Up- tai Page Down -näppäimiä. Edes Del-painiketta ei ole.

Sen sijaan Mac-käyttäjä joutuu opiskelemaan Fn-, Alt-, Ctrl- ja Command-näppäimiä. Sekaannuksen lisäämiseksi niissä on ihmeellisiä symboleita (Altin viivat ja Hannunvaakuna), lisäksi nimityksetkin vaihtelevat (mikä näistä olikaan Option-näppäin tai Omppu-näppäin?).

Tällainen härdelli ei todellakaan edusta hyvää käytettävyyttä! Lisäksi monet komennot tarvitsevat useampaa tehostenäppäintä yhtä aikaa, mikä sekin on käytettävyysoppien vastaista.

Koska Page Up ja Page Down-näppäimiä ei ole, nuolet ylös ja alas yhdessä Altin kanssa korvaavat niitä. Home- ja End-näppäimet puuttuvat myös, joten nuolet yhdessä Commandin kanssa korvaavat niitä. Ja välitön logout tapahtuu tietysti yhdistelmällä Option-Shift-Command-Q ja roskakorin tyhjennys vahvistamatta Option-Shift-Command-Delete.

Komennoissa on horjuvuutta sovellusten kesken. Esimerkiksi TextEditissä Command+nuoli hyppää rivin alkuun ja loppuun, Open Officessa sama tapahtuu Fn+nuolella.

Ääriesimerkki on ruutukuvan ottaminen. Windowsissa se tapahtuu joko PrtSc-näppäimellä (koko näyttö) tai Alt+PrtSc (aktiivinen ikkuna). Macissä koko näyttö kuvataan painamalla Command+Shift+3, haluttu ikkuna vastaavasti Command+Shift+4. Jos halutaan pelkkä ikkuna, painetaan lisäksi välilyöntiä ja osoitetaan haluttu ikkuna. Ja jos kuva halutaan Windowsin tapaan suoraan leikepöydälle (siis Alt+PrtSc:n vastine), painetaan Command+Ctrl+Shift+4 ja välilyönti. Huh!

Eri toiminta eri näkymässä

Eräs keskeinen käytettävyysperiaate on, että toimintojen pitäisi pysyä mahdollisimman samoina valitusta tilasta riippumatta. Macissä tätä rikotaan avoimesti. Esimerkiksi tiedostonhallinta käyttäytyy aivan eri tavalla riippuen siitä, onko valittu kuvake- vai listanäkymä. Näin ei saisi olla (eikä olekaan Windowsissa).

Listanäkymässä shiftin pitäminen pohjassa nuolinäppäinten kanssa valitsee yhä uusia tiedostoja aina, kun nuolta painetaan. Jos nuolen suuntaa muutetaan, valinta alkaa kutistua. Kuvakenäkymässä valinta ei kutistu lainkaan, se vain jatkaa kasvamista toiseen suuntaan. Vastaava ristiriita syntyy, kun pidetään shiftiä pohjassa ja napsautetaan tiedostonimiä hiirellä.

Niin ikään kuvakenäkymässä voi hiiren kakkospainikkeesta (OK, sitäkään ei Macissä virallisesti ole, vaan sama tulos saadaan kömpelösti painamalla ykköspainiketta yhdessä Ctrl-näppäimen kanssa - tarvitaan kaksi kättä) lisätä (paste) tiedostoja. Listanäkymässä lisäyskomentoa ei ole lainkaan.

Hieman erilainen ongelma on tiedostojen kopiointi/siirto. Windowsissa valinta käy näppärästi hiiren kakkospainikkeella vetämisen yhteydessä, Macissä tarvitaan taas tehostenäppäintä (olikohan se command?).

Monen tiedoston valinta ei näytä yhteispituutta

Kun hakemistosta on merkitty monta tiedostoa, Finder näyttää valittujen tiedostojen kappalemäärän ja levyllä vapaana olevan tilan. Jälkimmäinen tieto on täysin hyödytön. Sen sijaan käyttäjää kiinnostaisi valittujen tiedostojen yhteispituus (jotta voisi esim. nähdä, mahtuvatko ne usb-tikulle tai paljonko ne vievät tilaa kopioituna).

Muita puutteita

Seuraavat puutteet eivät suoranaisesti liity käytettävyyteen, mutta ovat kuitenkin harmillisia.

- Verkkojakojen ja usb-tikkujen erikoiset hakemistot. Miksi ihmeessä käyttöjärjestelmä haluaa indeksoida usb-tikun ja verkkohakemistot? Jokaiselle tikulle ja jokaiseen verkkohakemistoon syntyy piilotettuja tiedostoja ja alaviivalla alkavia hakemistonimiä.

- Mpeg-2-videot eivät näy. Tämä on tosiaan kummallista: uusinkaan Lumileopardi ei osaa näyttää standardeja mpeg-2-tiedostoja, joita esim. digi-tv-nauhoituksista syntyy. Mpeg-2 on videolle sama kuin ASCII tekstitiedostoille. Mpeg-4-koodekki kyllä löytyy (tosin sekin on krantumpi kuin Windowsin tai Linuxin vastaava).

- Työtiedostoa ei voi avata pudottamalla sitä ohjelman ikkunaan. Tämä on Windowsissa erittäin kätevä tapa selata tiedostoja. Macissä työtiedostot pitää pudottaa Dockin kuvakkeen päälle, ei avoimeen ikkunaan.

- Mac suunniteltiin alunperin pienelle 9 tuuman näytölle (ns. kottaraispönttö). Silloin oli luonnollista, että sovellus vei koko näytön, eikä todellista ikkunointia ollut. Vielä 25 vuotta myöhemmin käytössä on sama periaate, vaikka näyttöjen koot ovat kasvaneet 30 tuumaan asti. Valikkokomennot pitää yhä hakea ison näytön yläreunasta, mikä lisää hiiren kulkemaa matkaa.

- Suomenkielinen käännös on harrastajamainen. Olisi aika tehdä Macin käännös kokonaan uudelleen. Arkisto-valikko (File) on kummallinen, "Näytä Cover Flow'na" samoin. Entä mikä on "inspektori"? Tai mitä tarkoittaa "Sijoita kohde"?

Toivotaan, että näitä puutteita on korjattu seuraavassa OS X -versiossa. Niin, ja että Maceihin tulisi taas kunnollinen, kirjoittamiseen sopiva näppäimistö nykyisten design-lelujen sijaan.

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi Mac-pöytäkoneeseen voi liittää Usb:n kautta ihan normaalin Pc:n näppäimistön ja hiiren. Näin saa ainakin Page upin ja Page downin sekä hiireen normaalin oikean napin.

Timo kirjoitti...

Suunnilleen kaikista noista oonkin samaa mieltä, vaikka nyt 13 kk mäccimaailmaa käyttäneenä en hetkeäkään olo katunut vaihtoani (töissä edelleen pc:tä pyörittelen, joten siitä on 22v kokemus vertailun pohjaksi).

Hiiren oikea nappi tosiaan löytyy helposti ilman erillisasetuksia kuten edellinen kommentoija sanoo ja näppäinyhdistelmät jäivät aika nopeasti selkärankaan, mutta parantamista kieltämättä vielä löytyy.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Itselläni on myös Macissä pc-näppis ja kahden näppäimen hiiri. Kumma, että Apple pitää sinnikkäästi kiinni vanhoista valinnoistaan eikä hyväksy käytettävyydeltään parempia ratkaisuja.

Yksi käytännön ongelma vielä: äänentoistossa ei ole mute-ominaisuutta, josta äänet saisi mykistettyä esim. puhelun tullessa. Tälle olisi usein käyttöä.

Timo Ylikännö kirjoitti...

Nyt ei ole tarkoitus aloittaa väittelyä Macin ja Windowsin paremmuudesta. Tarkoitus on ainoastaan listata epäkohtia, jotka korjaamalla Macistä tulisi vielä parempi.
Liian usein vastaavan kommentin jälkeen on riitä pystyssä. Pelkään pahinta:-)

Joka tapauksessa riidanlietsonnan uhallakin lisään oman mielipiteeni asiaan.

Kaksinappinen hiiri on mielestäni kaksijakoinen asia. Varsinaisessa hiiressä toinen nappi on tarpeen, mutta nappulattoman trackpadinsä kanssa Apple taas on tällä hetkellä aivan omassa luokassaan. Kenenkään muun trackpadi ei pääse edes lähellekkään käytettävyydessä Applea.

Näppäimistön puutteet liittynevät kannettaviin, koska omassa pöytänäppäimistössäni ainakin on pgdn ja up napit. Niissä ei sitä tosin lue, mutta silti. Deletekin löytyy.

Työtiedostoja voi avata tiputtamalla niitä ohjelman ikkunaan. Esimerkiksi Safari avaa dokumentteja juuri näin. Toisaalta jos tiedoston tiputtaa esimerkiksi Pagesiin se lisätään tiedostoon, mikä onkin loogisempaa kuin tiedoston avaaminen omaan ikkunaansa. Ikkunaan tiputtelua haittaa myös se, että monilla ohjelmilla ei ole varsinaista ikkunaa vaan ainoastaan avoinna olevat dokumentit omissa ikkunoissaan. Onneksi tiedostojen selaamiseen löytyy Quicklook, joka taas on huomattavasti kätevämpi tapa kuin tiedostojen availu.

Et ole ensimmäinen joka valittelee 30 tuuman näytöllä menupalkin etäisyyttä, mutta asialla on toinenkin puoli. Ruudun ylälaidassa oleva menu on pienillä näytöillä huomattavasti kätevämpi ja vähemmän tilaa kuluttava ratkaisu kuin jokaisella ikkunalla oma valikkonsa. Ja ainakin toistaiseksi useimmilla käyttäjillä lienee olevan liian pieni kuin liian suuri näyttö, eli mielestäni ylämenu on edelleen perusteltu ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti...

Oletko Petteri aivan varma että sinulla on Mac? ;-)

Ainakin omasta Applen näppäimistöstäni löytyy kyllä niin delete, page up/down kuin mute-näppäinkin. Itse pidän nykyisiä ohuita, "design-näppäimistöjä" parhaimpina mitä olen koskaan käyttänyt (ml. klassiset Keytronicit) ja kirjoitusnopeuskin on erinomainen. Mutta puhtaasti makuasia, kaikille sopivaa ei varmasti ole olemassakaan.

Nyt kun otit puheeksi niin huomasin tuon Fn-näppäimen -- mielenkiintoista, en ole ilmeisesti tarvinnut Fxx näppäimiä kertaakaan kun en ole tuosta tiennyt.

Mpeg2 voi olla videolle sama kuin ASCII tekstitiedostolle mutta siihen liittyy ilmeisesti joku lisenssisotku koska Apple ei sitä tarjoa vakiona vaan se pitää erikseen ostaan QuickTimeen (ainakin pre-SnowLeopard aikaan).

Mac kottaraispöntöissä ja Mac 2009 on aika kaukana toisistaan ja myös valtaosa käyttöliittymäohjeistuksesta on tässä välissä ehtinyt muuttua. En sinällään osaa sanoa kumpi on parempi, OS X vai Windows valikkojen sijainti. OS X:n mallissa on siinä mielessä plussaa että joku "statusrivi" on nykyään kuitenkin tarpeen ja nyt se on yhdssä valikkorivin kanssa.

Jokatapauksessa mielestäni Petterin kirjoitus kuvaa enemmänkin sitä, miten siirrytään väärin Windows-ympäristöstä Macille. Valtaosa Petterin havainnoista on asioita, joita pitkäaikainen Mac-käyttäjä ei edes tiedä tai käytä. Itse käytän Macilla huomattavasti vähemmän näppäimistöltä shortcutteja kuin Windowsilta, Windowsille ne olivat luonnollisia, OS X:ssä ne ovat olemassa mutta niitä ei tarvitse käyttää.

Esimerkiksi ruutukauppaukseen käytän OS X:n Preview-ohjelmaa, valitsen valikosta Take Screen Shot / From Window, From Selection, From Screen ja muokkaan otoksen samantien käyttökelpoiseksi Preview:llä ja tallennan.

Vähän sama juttu on käynyt hiiren kanssa, Windowsilla oli luonnollista käyttää useampaa näppäintä. Nyt käytössä on Mighty Mouse, jossa hiirtä voisi painella eri kohdista, puristaa ja ties mitä mutta olen konfiguroinut sen toimimaan yksinäppäimisen hiiren tavoin. Ei tarvitse miettiä mitä eri näppäinten takaa löytyisi. Suurin hyöty on rullauspallosta, joka pesee rullahiiret 10-0.

Itse suosittelen jokaiselle Mac-käyttäjäksi harkitsevalle, unohda kaikki Windowsista ja aloita tyhjältä pöydältä. Mac vs. Windows ei ole kysymys siitä kumpi on parempi vaan siitä, että ne ovat joissain asioissa erilaisia ja homma onnistuu paremmin jos ei yritä edes käyttää "väärin".

Petteri Järvinen kirjoitti...

Mpeg-2-asia jaksaa ihmetyttää, sillä Mac osaa kuitenkin näyttää dvd-levyjä, joissa on sama pakkaus. Eli koodekki on kyllä järjestelmässä, mutta jostain syystä sitä ei haluta käyttää.

Näppäimistömalleja lienee useita, itselläni on nyt käytössä 24" iMac Core 2 Duo ja sen näppäimistö on pieni design-lelu. Onneksi usb-väylään voi kytkeä oikean näppäimistön.

Yritin poimia listaani vain asioita, jotka ovat yleisten käytettävyysperiaatteiden vastaisia. Niiden lisäksi on paljon makuasioita, joissa vaikuttaa myös aiempi tottumus. Esimerkiksi Windowsin tapa sijoittaa ikkunan sulkupainike oikeaan ylänurkkaan on mielestäni loogisempi kuin Macin tapa käyttää vasenta ylänurkkaa, mutta tästä joku on varmasti toista mieltä ja on vaikea osoittaa, että jompi kumpi sijainti olisi käytettävyyden kannalta parempi ratkaisu (tosin oikeaan nurkkaan on hiirellä keskimäärin lyhyempi matka).

Tarve avata tiedostoja pudottamalla ikkunaan tuli, kun selasin kotipalvelimen mp3-hakemistoa (iMacissä on muuten mahtava äänentoisto). Kun tiedostoa napsautti kahdesti, Mac alkoi kopioida sitä iTunesiin, mikä oli ihan pöhköä. Onneksi soitto-ohjelmaa pystyi vaihtamaan QuickTimeen, mutta siinäkin jokainen tiedosto käynnistää oman kopion ohjelmasta ja alkaa soida päällekkäin. Kuvakenäkymän esikatselu (tässä kai esikuuntelu) tuo onneksi ratkaisun.

Anonyymi kirjoitti...

Ääriesimerkki on ruutukuvan ottaminen.

Tämä on ääriesimerkki siitä miten asia on macissä toteuttu paremmin. Os X:ssä kuvankaappaus tallennetaan vakiona kiintolevylle kuvana, mutta Windowsissa se vaan sijoitetaan leikepöydälle, josta se pitää erillisellä kuvankäsittelyohjelmalla tehdä oikeaksi kuvaksi. Epäkäytännöllistä.

Muuten artikkeli oli asiaa, vaikkakin pieni trollaus paistaa lävitse.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tiedä sitten kumpi on "oikeampi" tapa... yleensä kai kuva halutaan johonkin sovellukseen (tehdään esim. käyttöohjetta), jolloin on näppärää että se on leikepöydällä ja voidaan lisätä suoraan tekstiin.

Macissä kuva menee joko leikepöydälle tai tiedostoon näppäinyhdistelmistä riippuen.

Työpöytä on joka tapauksessa huono valinta tallennuspaikaksi (vaikka se tuleekin kaukaa historiasta). Nykyisin kiintolevyjen aikakaudella oikeampi paikka olisi kotihakemisto.

JPG kirjoitti...

Itse ainakin olen todella tyytyväinen Macin näppäinkomentoihin. Vähän aikaa kesti vanhalta Windows mieheltä niitä opetella, mutta nyt ei tarvitse rullailla hiirtä jännetuppitulehdukseen asti vaan, pienillä siirroilla ja muutamalla näppäinkomennolla asiat sujuu sukkelammin. Työasento "design-näppäimistöllä" on sellainen että vasen käsi lepää näppäimistöllä komentoja antamassa ja oikea käyttää hiirtä ja molemmat ovat työpöydältä katsoessa samalla tasolla, eikö se juuri ole ergonomiaa?

Sinänsä osa noista artikkelissa mainituista "ominaisuuksista" ovat ärsyttäviä, mutta ei mielestäni kokonaisuutta pilaavia. Samanlaisia ärsyttäviä piirteitä löytyy niin Windowsista, Gnomesta, KDE:stä, puhumattakaan muista Unix pohjaisista "ikkunointijärjestelmistä".

Kirjoittamistuntumasta sen verran vielä, että nyt kun on toista vuotta aktiivisesti macin näppäimistöllä kirjoittanut, niin samanlaista väsymystä käsissä en ole huomannut kuin aikaisemmasta Logitechin näppäimistöstä WINPC-koneessa tuli.

Anonyymi kirjoitti...

Petterillä on ilmeisesti Applen kapea wireless-näppäimistö käytössä? Se on ihan kiva esimerkiksi olohuoneen multimedia-käyttöön mutta en välttämättä työpöydälle itsekään sitä laittaisi. Mute-näppäin löytyy ylärivistä (F10).

Applen leveämpi näppäimistö, jossa on erikseen mm. numeronäppäimet, sisältää kyllä nuo kaivatut muut näppäimet.

Mpeg2-kuvioon liittynee ilmeisesti jonkinlainen lisenssimaksupulma koska senhän on jo vuosia saanut ostaa Quicktimeen 20 eurolla erikseen. Quicktime-arkkitektuuri on nyt Snow Leopardissa muuttumassa, joten en tiedä miten tuo toimii sen kanssa ylipäätään. Tosin eikö Mpeg2 ole vähän kuin {}[]-ääkköset, mennyttä aikaa? H.264 on tätä päivää.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Itse ainakin olen todella tyytyväinen Macin näppäinkomentoihin. Vähän aikaa kesti vanhalta Windows mieheltä niitä opetella, mutta nyt ei tarvitse rullailla hiirtä jännetuppitulehdukseen asti

Windowsissa kaikki komennot voidaan antaa myös näppäimistöltä. Itsekin teen niin, sillä hiiren heiluttelu on työlästä ja hidasta.


Petterillä on ilmeisesti Applen kapea wireless-näppäimistö käytössä?

iMacin mukana tuli langallinen pieni näppäimistö, joka muistuttaa langatonta. Samanlaisia riisuttuja laattanäppäimistöjä käytetään kannettavissa. Näissä tuotekehitys on mennyt liiaksi designin ehdoilla.

Tosin eikö Mpeg2 ole vähän kuin {}[]-ääkköset, mennyttä aikaa?

Onhan se - mutta kun kotipalvelimella on satoja gigatavuja Suomen vanhasta digi-tv:stä nauhoitettuja ohjelmia tuossa muodossa :-) Mpeg-2 on nykytekniikalla kevyttä ja helppoa käsitellä esim. mainosten poistamiseksi. H.264 on siihen verrattuna työlästä ja hankalaa.

Myös HDV-kamerani tuottaa mpeg-2-pakattuja tiedostoja, teräväpiirtotarkkuudella tietenkin.

Jontte kirjoitti...

Näppäimistö: Näppikset ovat pienen totuttelun jälkeen oikein hyviä kirjoittaa, toki makuja on monia. Niitä on useamman kokoisia, ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä minimalismista. Kaipaamasi napit löytyvät Applen täysikokoisesta näppiksestä, fn-napin kanssa myös pienestä. Kolmansien osapuolten USB-näppäimistöjä tuetaan myös.

Sitä, että Open Office käyttää epästandardeja näppäimistö-oikoteitä ei oikein voi pistää Applen syyksi. Se fn-nuoli vasemmalle on Home, sen ei mäkissä kuulu viedä kursoria rivin alkuun vaan skrollata dokumentin alkuun.

Ruutukuvan ottaminen: Ruutukuvan ottamiseen on apuohjelma, mutta jos sitä ei halua käyttää ovat ne oikotiet ihan riittävän helppoja. Onko kyseessä oikeasti niin tärkeä toiminto että sille on perusteltua pyhittää oma nappi? Tuskinpa sentään.

Finder: Finder on kieltämättä monessa suhteessa heikko. Ehkä se joskus paranee, ehkä ei. Sen kanssa voi kuitenkin elää.

Hiiri: Mäkkien mukana tulevassa hiiressä on käsittääkseni neljä nappulaa, useampia painikkeita on tuettu vähintään OS X:n ajan. Höpötykset kakkospainikkeen virallisesta puuttumisesta voidaan jättää 90-luvulle.

Valikot: Valikkorivin korkeus on ääretön, siihen ei siis tarvitse kauheasti tähdätä, hiiri ei väsy pienestä kävelystä ja näppäinkomentoja on. Valikkorivin saa aktivoitua ctrl-f2:lla, menuista voi etsiä help-menun haku-toiminnolla ja näppäinkomentoja voi kustomoida näppäinasetuksista.

Mute: Näppäimistöstä löytyy mute.

“Oikeaan nurkkaan on hiirellä keskimäärin lyhyempi matka”

Miten niin hiirellä on lyhempi matka juuri oikeaan nurkkaan? Itse toki suljen ikkunat yleensä cmd-w:lla.

"Kumma, että Apple pitää sinnikkäästi kiinni vanhoista valinnoistaan eikä hyväksy käytettävyydeltään parempia ratkaisuja”

Esimerkkejä? Koneiden mukana tulee nelinappinen hiiri, jossa lisäksi jokasuuntaan rullaava rulla. Ei ole kauhean vanha valinta, myöskin näppikset ovat muuttuneet hiljalleen aikojen saatossa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Sitä, että Open Office käyttää epästandardeja näppäimistö-oikoteitä ei oikein voi pistää Applen syyksi. Se fn-nuoli vasemmalle on Home, sen ei mäkissä kuulu viedä kursoria rivin alkuun vaan skrollata dokumentin alkuun.

Ilmeisesti Macin oma TeXtedit on Applen standardien mukainen eli sitä voi pitää referenssinä oikeasta toteutuksesta?

Jos home skrollaa dokumentin alkuun, mikä näppäin vie rivin alkuun? (PC:ssä pelkkä home vie yleensä rivin alkuun, Ctrl+home dokumentin alkuun)

Mute: Näppäimistöstä löytyy mute.

Totta. Yleensä mykistysnäppäimen (ja kuvakkeen) päällä on rasti tai jokin muu merkki havainnollistamassa toimintaa.

Miten niin hiirellä on lyhempi matka juuri oikeaan nurkkaan?

Siten, että ikkunan vierityspalkki on aina oikeassa reunassa. Myös painikkeet (OK, Kumoa jne) on tasattu ikkunan oikeasta reunasta alkaen.

Jontte kirjoitti...

Ilmeisesti Macin oma TeXtedit on Applen standardien mukainen eli sitä voi pitää referenssinä oikeasta toteutuksesta?

Pitkältikin näin. Tosin se on myös Applen kehittäjä-esimerkki, joten se on aika viimeistelemätön ja minimalistinen. Esimerkiksi asetusikkuna ei ole sellainen mikä sen pitäisi olla, Safarissa asetusikkuna on taasen aika hyvä.

mikä näppäin vie rivin alkuun?

Applen ohjeiden mukaan omppu-vasen. Mutta tämä on sovelluskehittäjän päätettävissä oleva juttu, kuten varmaan muissakin järjestelmissä, joten kaikki ohjelmat eivät valitettavasti toimi standardisti.

Yleensä mykistysnäppäimen (ja kuvakkeen) päällä on rasti tai jokin muu merkki havainnollistamassa toimintaa.

Kuten myös Applen näppäimistössä. Ikonina äänetön kaiutin. Kuvassa tämä ikoni siis löytyy näppäimestä F10.

Eli väite “äänentoistossa ei ole mute-ominaisuutta” onkin redusoitunut muotoon “mute-napin ikoni on erilainen”. Sitä ei voi pitää kauhean suurena käytettävyysvirheenä.

Siten, että ikkunan vierityspalkki on aina oikeassa reunassa. Myös painikkeet (OK, Kumoa jne) on tasattu ikkunan oikeasta reunasta alkaen.

Tuo ensimmäinen ehkä piti paikkansa joskus 90-luvulla, mutta nykyään vieritys tehdään pääasiassa joko hiiren vieritysrullasta tai tasohiiren eleellä.

Yleisessä tapauksessa painkkeita ei tasata ikkunikkunaan oikeasta reunasta alkaen, tai sitten olemme lukeneet ihan eri käyttöliittymäsuunnitteludokumentin Applelta (linkki sinne yllä). Perusohje on se, että käyttöliittymäelementit keskitetään, aloittaen siten että tärkein on vasemmalla ja ylhäällä. Toki tästä voidaan käytännön niin sanellessa poiketa.

Myös ihan rehellisesti avoimena olevia ikkunoita tarkastellen (myönnän, ei kattava otanta) en näe pienintäkään käyttöliittymäelementtipainotusta oikealle. Pikemminkin näin sourcelistin (se itunesista tuttu vasemmalla puolella oleva sininen lista) aikana väittäisin että jopa hieman päin vastoin.

Ainoa tilanne jossa näin ehkä voi olla on dialogi-tyyppinen ikkuna. Mutta jos hiiri on jo ehditty viety sinne OK:n (oikeaoppisissa Mac-napeissa ei käytetä termiä OK vaan verbiä, tätä sääntöä tosin rikotaan harmittavan usein) lähelle siinä vaiheessa kun ikkuna halutaankin sulkea niin siinähän on se Cancel paljon lähempänä kuin ikkunan yläkulma!

Petteri Järvinen kirjoitti...

mikä näppäin vie rivin alkuun?
Applen ohjeiden mukaan omppu-vasen.


iMacin näppäimistössä ei ole omppua, mutta tiedän mitä tarkoitat.

Eli väite “äänentoistossa ei ole mute-ominaisuutta” onkin redusoitunut muotoon “mute-napin ikoni on erilainen”. Sitä ei voi pitää kauhean suurena käytettävyysvirheenä.

Olin väärässä alkuperäisen väittämäni kanssa. Silti pidän huonona käytettävyytenä sitä, että mykistyksen kuvakkeena on pelkkä kaiutin (ja jossain määrin myös sitä, ettei mykistystä voi tehdä hiirellä). Parempi käytettävyys olisi auttanut toiminnon löytymistä.

Olen myös yleistänyt liikaa kokemuksiani iMacin ja kannettavien näppäimistöistä. Ilmeisesti Applelta on saatavissa myös kirjoittamiseen sopivia näppäimistöjä.

Myös ihan rehellisesti avoimena olevia ikkunoita tarkastellen (myönnän, ei kattava otanta) en näe pienintäkään käyttöliittymäelementtipainotusta oikealle.

Esimerkiksi Safarissa painikkeet ovat ikkunan oikeassa alareunassa ja vieläpä niin, että hyväksyntä (Tallenna, Valmis) on aina se oikeanpuolimmaisin. Tämä on tärkein ja eniten käytetty vaihtoehto. Lisäksi ikkunan koon muuttamiskohta on aina oikeassa alanurkassa.

En väitä, että tämä automaattisesti olisi huonoa käytettävyyttä. Jonkun mielestä voi olla vain hyvä, että ikkunan sulkemispainike on mahdollisimman kaukana kaikista muista (mutta miksi myös maksimointi/minimointi?).

Toinen vastaava kysymys on se, pitäisikö ikkunan kokoa voida säätää jokaisesta reunasta (kuten Windowsissa), vai ainoastaan oikeasta alanurkasta (kuten Macissa). Windows-tapa on kätevä, mutta onko siinä kyse vain tottumisesta?

Olisi hauska kuulla jonkun oikean käytettävyysasiantuntijan mielipide näistä asioista.

Jontte kirjoitti...

Esimerkiksi Safarissa painikkeet ovat ikkunan oikeassa alareunassa

Safarin ikkuna on pääasiallisesti webbisivua. Vakioidut painikkeet ovat toolbarissa, joka on yläreunassa, alkaen vasemmalta.

Vai tarkoitatko nyt jotakin tiettyä *dialogia*?


hyväksyntä (Tallenna, Valmis) on aina se oikeanpuolimmaisin. Tämä on tärkein ja eniten käytetty vaihtoehto.


Taidat siis todellakin puhua dialogi-ikkunoista. Ainakaan käyttämissäni ohjelmissa läheskään kaikki ikkunat eivät ole dialogeja.

Niiden ulkoasu on suunnilleen kuten kuvaat, usein tosin niissä voi olla vasemmassakin laidassa varsin usein käytetty nappi, esimerkiksi Text Editin "Don't Save - - Cancel - Save" -dialogissa. Jonka muotoa kannattaa tutkia ihan ajatuksen kanssa, se on varsin fiksu.

Mutta tästä ei mitenkään seuraa se että tilanteessa jossa ikkuna halutaan sulkea ollaan juuri valmistautumassa painamaan dialogin hyväksymisnappia. Joten tämä ei oikein todista teoriaasi hiiren etäisyydestä ikkunan kulmaan kun ikkuna halutaan sulkea. Voit olla oikeassa, mutta tarvittaisiin hieman muunlaista todistetta.

Myöskin *dialogien* sulkemiseen on se peruutusnappi, sillä oletuksella että ollaan niiden nappien lähistöllä. Lisäksi monia dialogeja ei voi edes sulkea ikkunan sulkunapista vaan vaaditaan käytettäväksi niitä dialogin painonappeja.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä lisää käytettävyysongelmaa toivottavasti joku ottaa opiksi että se omppu ei olekan se paras. Ostin vaimolle uuden Mac Pro:n. Esiasennettuna 10.6. Yllätykseni oli suuri, kun vaimo ilmoitti että kaikki fontit ei asennu. Tarkemmin tutkittuani vain Postscript type 1 fontit eivät toimi. Soitto Applen tukeen ja tyly ilmoitus PS fontit ovat vanhaa tekniikkaa ja oli aikakin että niiden tuki loppuu. Siis potku munille niille henkilöille jotka oikeasti käyttävät Applen koneita työskentelyyn. Mene siinä asiakkaalle sanomaan että fontti vaihtuu. Apple sanoi niin. Eli jos olet graafinen suunnittelija pysy poissa tästä P.S.K.S.T. .=A

Anonyymi kirjoitti...

Petteriltä välikommentti

Mitäs mieltä nyt olet kun opastajat ovat kummonneet monta seikkaa, onko se käytettävyys vieläkin huono?

Anonyymi kirjoitti...

Windowsissa toimii myös oikean yläreunan pieni kuvake sulkupainikkeena. Koittakaapa tuplakliksua.

Anonyymi kirjoitti...

Reilut puolivuotta iMAC:ia nyt opetelleena käytettävyysongelmat ovat säilyneet 10.8:ssa. Toki lisänäppäimistöstä delete löytyy jne. mutta montaa asiaa on pitänyt ihmetellä tässä Applen ihmeellisessä maailmassa. Nyt kun tämän Petterin blokin löysin niin sain omille tuntemuksille vahvistusta, näin mullistavasta ja ylivertaisesta käyttiksestä, kun sitä mainostetaan.

Päällimmäisenä ongelmana on tiedostojen siirtelyn / kopioinnin hankaluus, finderin huonous yms. tavalliset seikat.

Kuvakaappaukseen löysin lääkkeen esikatselu-ohjelmasta. Siellä valikkojen syövereissä oli ominaisuus, jota nykyisin käytän, kun en koskaan noita näppäinyhdistelmiä oppinut muistamaan.

Pakko olla win asennettuna omalle osiolle ja kaksi hiirtäkin pöydällä makaa. MAC:n kosketus-hiiri on kyllä loistava selaimissa yms. mutta kolmatta nappia kun cad:ssa sun muussa tarttee... Toinen näppäimistö ei pöydälle mahdu, ni joutuu kompromisseihin tyytymään.

Anonyymi kirjoitti...

Ja sama jatkuu. Vuodenvaihteen varmuuskopiot ulkopuoliselle kovolle: ei onnistu, Pitää avata windowssille macci ja kopsata sitä kautta. Ei osaa macci kirjoittaa levylle - NTSF.

Website Security Test