lauantai 29. elokuuta 2009

Omenamato kodassaan eli sisäisen salaman hyödyllisyys

Olen aina ihmetellyt, miksei paremman luokan järjestelmärungoissa ole sisäistä salamaa. Esimerkiksi Canon 5D -kamerassa sen pois jättäminen tuntuu olleen tietoinen päätös, jolla on haluttu korostaa kameran ammattimaisuutta.

Jos joku erehtyy valittamaan asiasta keskustelufoorumilla häntä muistutetaan oitis, ettei sisäisestä salamasta ole mihinkään. Oikeat ammattilaiset käyttävät aina ulkoista salamalaitetta.

Tietenkin se on parempi. Mutta joskus salamalaite saattaa unohtua matkasta, tai sen paristot hiipua kesken käytön. Sisäinen salama on parempi kuin ei mitään. Se on pelastanut itseni muutaman kerran.

Tänään tuli ensi kerran tilanne, jossa sisäisestä salamasta oli muuta hyötyä.

Olin poiminut takapihan omenapuusta omenia ja mutustelin niitä tietokoneen ääressä. Äkkiä näppäimistölle putosi pieni mato. Kääk, olin melkein syönyt sen!

Otin madon ja lähes loppuun syödyn omenan lähempään tarkasteluun. Palautin madon kotiinsa ja menin hakemaan kameran. Varsinaista makroa ei ollut, joten aina yhtä luotettava 70-200 2.8 sai kelvata. Väliin piti tosin ruuvata 36 mm loitto tarkennusetäisyyttä lyhentämään.

Salama kiinni ja kuvaamaan. Ensimmäiset kuvat näyttivät suunnilleen tällaisilta:

Omenamadon koti 1

Ei hyvä. Ulkoinen salama ampuu liian korkealta, eikä kuvausetäisyyttä voinut kasvattaa. Siispä ulkoinen salama pois ja sisäinen pystyyn. Ja nyt valo tuli niin läheltä optista akselia, että se kantoi kotiin asti:

Omenamadon koti 2

Vasta tietokoneella havaitsin, miten paljon yksityiskohtia kuvasta erottuukaan. Niitä ei pystynyt näkemään paljaalla silmällä. Ovatkohan biologianopettajat oivaltaneet, miten digikameraa voisi käyttää opetuksessa? Itse ainakin ällistyin nähdessäni madon ja sen kodin yksityiskohdat kuin mikroskoopilla. Ilmeisesti nuo pallukat ovat munia?

Seuraavassa 50 % crop äskeisen kuvan keskeltä:

Omenamadon koti 2

Kuvan nähtyäni olin entistä tyytyväisempi, etten ollut pistänyt matoa vahingossa poskeeni omenan mukana.

4 kommenttia:

Erkka Piirainen kirjoitti...

Hyvä havainto. Olen miettinyt pari kertaa asiaa itsekin, mutten ole uskaltanut avata suutani valistuneemmassa seurassa.

Anonyymi kirjoitti...

Sisäistä salaa voi käyttää myös täytesalama aivan mainiosti jos vaan tehot siihen kohteeseen riittävät.

Ei ole kyllä liian montaa kertaa 5D mark kakkosessa silti kaivattua, kun aika pimeässä kuvaa kuitenkin.

Olli Rinne kirjoitti...

Ja huomasit varmaan, että edelleen kolon yläreuna jäi pimeäksi. Jos sinulla olisi objektiivin suulle kiinnitettävä rengassalama, niin koko kolon saisi valoisaksi.

Salaman ja objektiivin lähellä olo on sitten ongelmakin, kauempana olevan kohteen taakse tulee ikävät varjot ja punasilmäisyys iskee. Näihin taas puree kauempana oleva kääntyväpäinen salama.

Salamaa siis tarpeen mukaan. Sisäinen salama toimii juuri tuollaisena pienenä mukanakulkevana, ja on erityisesti valoisalla hyvä täytesalama

Jore Puusa kirjoitti...

Valoa voi ohjata valokisella pahvinpalalla-- jos osaa valokuvata.
Siksi ulkoinenkin salama olisi toiminut.
Tämän lisäksi kuvan kontrasti olisi laskenut jos salaman päälle olisi heittänyt palan valkoista wc paperia, mutta kuten sanottu sellaisen tietämiseen tarvitaan valokuvausosaamista.