torstai 18. syyskuuta 2008

Laajakaistan takinkääntö

Hallituksen päätös tuoda 100 megabitin nettiyhteys kaikkien suomalaisten ulottuville vuoteen 2015 mennessä on odotettu takinkääntö aiempaan linjaan verrattuna. Tähän asti hallitus on katsonut, että Suomi saadaan verkotettua kaupallisten yritysten normaalina liiketoimintana.

Muutos on merkittävä erityisesti aluepolitiikan kannalta. Se kertoo, että hallitus haluaa kohdella koko Suomea tasapuolisesti ja näkee myös syrjäseutujen tarpeet. Ensi kertaa hallitus tunnustaa laajakaistan merkityksen ja sen, että nettiyhteys on osa kansallista infrastruktuuria siinä missä maantiet ja sähköverkkokin. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Ihmetyttää vain, miksi johtopäätösten tekemiseen kului näin pitkä aika - esimerkiksi Ruotsi on jo lähes 10 vuoden ajan tukenut nopeiden nettiyhteyksien rakentamista koko maahan.

Hallituksen takinkääntö voisi tuskin olla täydellisempi. Kun ensimmäinen laajakaistastrategia joulukuussa 2003 julkistettiin, laajaksi kaistaksi laskettiin mikä tahansa vähintään 256 kilobitin nopeus. Alhaista vaatimusta hämmästeltiin jo silloin. Nyt nopeudet on päätetty laittaa kerralla kuntoon: 100 megabittiä sekunnissa on 400 kertaa nopeampi kuin 256-kiloinen yhteys.

Selvityksen mielenkiintoinen yksityiskohta on maininta siitä, että nopeaa yhteyttä voidaan käyttää jatkossa teräväpiirtoisen digi-tv-kuvan välittämiseen. Kun televisiota digitalisoitiin, yksi perusteluista oli juuri se, ettei riittävän nopeita nettiyhteyksiä koskaan saada kaikkialle Suomeen ja silloin antenniverkko jäi television ainoaksi jakelukanavaksi.

Valtion kannalta investointi ei ole iso. Koko projektin kustannusarvio on 200 miljoonaa, josta valtion osuudeksi jäisi kolmasosa. Infrastruktuurin ollessa kyseessä hinta on halpa: 66 miljoonalla eurolla ei saa kovin monta kilometriä moottoritietä.

Takinkäännön periaatteellinen merkitys on suuri, mutta käytännössä kyse on varsin pienestä asiasta. Nopeaa yhteyttä ei vieläkään tuoda kotiovelle asti, vaan kahden kilometrin päähän. Jää siis operaattorien vastuulle rakentaa ja kansalaisten tehtäväksi ostaa tarvittava last mile -yhteys. Se taas riippuu hinnoittelusta. Ja siihen ei nyt oteta mitään kantaa.

Kuitenkin juuri hinta on kansalaisen kannalta merkittävä kysymys. Tärkeintä on saatavuus, kakkosena tulee hinta ja vasta kolmantena nopeus. Jos tarjolla on 100 megan yhteys 50 euron kuukausihinnalla tai 10 megan yhteys 5 euron hinnalla ei ole vaikea arvata, kumman asiakas valitsee. Edullisilla yhteyksillä olisi suurempi vaikutus palveluihin ja yhteiskuntaan kuin huippunopeilla yhteyksillä.

Mutta ollaan silti tyytyväisiä. Takinkääntöön olikin jo korkea aika.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä Suomessa pitäisi saada 100Mb yhteys kympillä. Eipä taida Ruotsin maalla olla nuo nopeammat kaistat kovin kalliita mutta Suomessa tuntuu markkinatalous pitävän hinnat ylhäällä.

Jahka Suomessa rakennetaan kunnon runkoverkko (kuitu) pitkin Suomea ja kaikki dslamit vaihdetaan nykyaikaisiksi, eiköhän ne hinnat joskus parissa kymmenessä vuodessa tule alas...

-s

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Laajakaistakeskustelussa pitäisi myös käsitellä sitä, millä teknologialla yhteydet toteutetaan. Nopeat ja luotettavat yhteydet saavutetaan vain valokaapelin avulla, ja siihen pitäisi Suomessakin nyt pikaisesti panostaa. Vouhotus langattoman teknologian suhteen pitäisi lopettaa, liittyyhän langattomuuteen monia ongelmia: tietosuoja, takkuavat yhteydet, tukiasemat vievät tolkuttomasti sähköä ja mastot rumentavat maisemia koko maassa. Lisäksi mikroaallot ovat terveysriski, minkä toitikin Petteri hienosti esiin taannoisessa Tietokone-lehden jutussasi. Kiitokset siitä!

Website Security Test