perjantai 28. maaliskuuta 2008

Suomi päätti ooxml-kannastaan

Suomen Standardisoimisliiton (SFS) eilinen kokous päätti värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomen virallisen kannan ooxml-standardiehdotukseen. Kanta on myönteinen, joskin siihen liittyy jatkokehitykseen velvoittava kommentti.

Ei kuulosta kovin ihmeelliseltä, vai? Kuitenkin aihe on kuumentanut nörttien ja it-ammattilaistenkin tunteita aina viime syksystä lähtien.

Periaatteessa kyse on isosta asiasta: millä tiedostoformaateilla teemme tulevaisuudessa tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja muita perusasioita. Tähän asti valtaosa käyttäjistä on nojannut Microsoftin Office-sovellusten (Word, Excel, Powerpoint) tiedostoihin. Valmistajakohtaiset tiedostoformaatit ovat kuitenkin väistymässä avointen formaattien tieltä. Sen jälkeen työtiedostoja voi lukea ja kirjoittaa eri valmistajien ohjelmilla. Lisäksi avoin formaatti takaa, ettei edes määräävässä markkina-asemassa oleva valmistaja pääse muuttamaan formaattiaan kesken kaiken ja näin pakota asiakkaita ohjelmien päivityksiin.

Kansainvälinen ISO hyväksyi ensimmäisen avoimen tiedostoformaatin (ODF, standardinumero 26300) vuonna 2006. Sen takana ovat lähes kaikki alan toimijat Microsoftia lukuunottamatta. Microsoft on halunnut standardoida oman ooxml-formaattinsa.

Molemmat tekevät käytännössä saman asian, joten ero odf:n ja ooxml:n välillä on pitkälti ideologinen. Argumentti ooxml:ää vastaan on itse standardin suurempi koko ja siitä seuraava monimutkaisuus. Ooxml:n on tuettava kaikkia vanhoilla Office-sovelluksilla tuotettuja dokumentteja.

Monet vetoavat periaatteelliseen kiistaan siitä, tarvitaanko markkinoilla kahta päällekkäistä standardia. Eikö olisi parempi, että pysyttäisiin yhdessä, jo hyväksytyssä ODF-standardissa. Eikö kaksi standardia vain sotke markkinoita ja käänny standardoinnin perusajatusta vastaan?

ISO-standardin asema on Microsoftille tärkeä, koska monet isot organisaatiot ja eritoten julkishallinto voivat jatkossa käyttää vain standardoituja ratkaisuja. ISO-hyväksyntä edellyttää kansallista menettelyä, jonka perusteella jäsenmaat muodostavat oman kantansa lopullista äänestystä varten. Viime syksynä ooxml oli kiirehtimisestä johtuen teknisesti puutteellinen ja kansallisessa kokouksessa Suomen kannaksi tuli äänestyksestä pidättäytyminen.

Eilisessä kokouksessa päätettiin Suomen kannasta ooxml:n uuteen, korjattuun versioon. Kokous alkoi klo 14 Pasilan Holiday Inn -hotellissa. Rintamalinjat tiedettiin jo aiemmista kokouksista, ja ne selvisivät lopullisesti, kun puheenjohtaja pyysi jokaista noin 40 edustajaa kertomaan oman kantansa.

Hyväksyntää vastustivat IBM:n, Sunin ja Googlen edustajat, muutama pieni yritys ja Oikeusministeriö, joka ehti jo siirtyä ODF:n käyttäjäksi. Lisäksi kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajava EFFI ja avoimen lähdekoodin yritysten etujärjestö COSS vastustivat hyväksyntää tiukasti ja periaatteellisesti.

Muu julkishallinto (mm. Kansalliskirjasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetusministeriö), HUS, Microsoft sekä paikalla olleet kotimaiset järjestöt (mm. Elinkeinoelämän keskusliitto, Ficom) ja yritykset (mm. Nordea, Digia) olivat valmiita hyväksyntään. Kantojen perustelut olivat hyvin samansuuntaiset: vaikka ooxml ei vieläkään ollut teknisesti täysin moitteeton, ja vaikka sen käsittely nopeutetussa fast track -menettelyssä oli hyvin poikkeuksellista, hylkäämisestä olisi ollut enemmän haittaa kuin hyötyä.

Nähtiin myös, että Microsoftin valmius siirtyä avoimiin formaatteihin oli erittäin tervetullut. Mahdollista kilpailun rajoittamista vastaan EU:lla olisi omat keinonsa, kuten jo aiemmin oli nähty.

Kokouksen puheenjohtajana toiminut valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Aki Siponen joutui hankalaan tilanteeseen. Suomen päätöksen ei tarvinnut olla yksimielinen, mutta sen on oli oltava konsensus, "jonka kanssa kaikki voisivat elää". Jos päätöksestä olisi äänestetty, lopputulos olisi ollut selvä. Äänestysvaihtoehto oli kuitenkin suljettu pois, koska kokous oli avoin kaikille. Äänestyksen käyttö olisi johtanut siihen, että molempien leirien tukijoukot olisivat täyttäneet salin kannattajillaan, ja päätös olisi vesittynyt.

Siponen teki mielestäni viisaasti jättäessään IBM:n, Microsoftin, Googlen ja Sunin kannat päätöksenteon ulkopuolelle. Totta kai ne äänestivät siten kuin pääkonttori oli määrännyt, ja sama toistuisi kaikissa maissa. Suomen kanta piti muodostaa maan omien toimijoiden ja edun näkökulmasta.

Päivä kääntyi illaksi eikä puheenvuoroista näyttänyt tulevan loppua. Väittelyssä esitettiin monia hyviä (ja myös tekopyhiä) kantoja puolesta ja vastaan. Lopulta Siponen katsoi, että Suomen edun kannalta ratkaisevaa oli isojen kotimaisten toimijoiden tuki. Suomen kanta oli lyöty lukkoon klo 18:37.

Mutta keskustelu asiasta jatkuu vielä pitkään.

Voittiko hyvä vai paha?

Kumpi siis voitti? Hyvä, avoin maailma vai paha Microsoft?

Ei kumpikaan. Järki voitti.

On selvää, että Microsoft ajaa ooxml:llä omaa etuaan. Yhtä selvää on, että IBM, Sun ja Google tekevät samoin yrittäessään estää ooxml:n hyväksynnän. IBM:n väite siitä, että se vastustaa hyväksyntää standardin keskeneräisyyden vuoksi ja haluaa lisäaikaa sen parantamiseen, ei kuulostanut uskottavalta. Mikä yritys oikeasti haluaisi lisäaikaa kilpailijan tuotteen parantamiseen?

Monet näkivät ooxml:ssä tilaisuuden näpäyttää Microsoftia ja laittaa se maksamaan vanhoista synneistään. Mutta miten kävisi, jos vain ODF:stä tulisi standardi? Hylkäisivätkö isot yritykset Microsoftin sovellukset vain siksi, etteivät ne tue ODF:ää? Vai hylkäisivätkö yritykset mieluummin ODF:n, jolloin koko avointen formaattien idea kärsisi?

Julkishallinto on Suomen suurin ohjelmistojen ostaja; sen osuus on yli kolmannes softabisneksen arvosta. Hallinnon ja yritysten edustajat tekivät kantansa kokouksessa selväksi: ooxml:n hyväksyminen on viime kädessä edullista yritysten ja Suomen kannalta. Se kanta painoi lopulta vaakakupissa eniten.

Lobbaus ei pääty tähän. ISO äänestää lopullisesta hyväksynnästä ensi viikon alussa ja kulissien takana tapahtuu koko ajan. Hieman ennen kokouksen alkua erään valtion Suomen suurlähettiläs soitti järjestäjälle ja kertoi, miksi he ovat päättäneet äänestää kansainvälistä hyväksyntää vastaan.

Ei kommentteja: